Kaupungin rajalla 1932

Museokeskuksen opetuskokoelmiin lahjoitettujen esineiden mukana on toisinaan romaaneja ja muita kotikirjahyllyjen teoksia. Niitä ei mitenkään tarkoituksellisesti koota, mutta rekvisiittakäyttöön sopivia otetaan talteen. Hiljattain vastaan tuli kuvateos 1930-luvulta: Maakuntiemme kauneus. Kirjan kuvat on koottu Suomen Kuvalehden 1932 julkaiseman valokuvauskilpailun parhaimmistosta. Lehden lisäksi palkintosumman kokoamiseen osallistuivat Suomen Matkailijayhdistys ja Ulkoasiainministeriön sanomalehtijaosto; näin siksi että kilpailulla saataisiin koottua sopivia kuvia Suomen mainostamiseen matkailumaana.  Jatkona julkaistiin vuonna 1934 rinnakkaisteos Talvinen Suomi.

Maakuntiemme kauneus -kirjassa Varsinais-Suomea esittävien kuvien joukossa on komea maisema korkealta kalliolta kohti Turkua - kirjan ainoa kuva, jolle tekijät ovat antaneet tilaa koko aukeaman verran. Kuvaaja on V.A. Wahlström, ja kuva on kirjassa saanut tekstin "Turku on Varsinais-Suomen viljelysseudun keskus". Maamerkkien mukaan kuva on otettu idästä, ja mitä luultavimmin Pääskyvuoren kalliolta, jossa nykyisin seisoo linkkitorni. Etualalla kiemurtelee siis Jaaninojan uoma. Vasemman reunan pitkä puurakennus kellareineen on nykyisen Kalevan- ja Jaanintien risteyksen pohjoispuolella ja Itäharjun omakotiasutus erottuu tiiviinä pakkautumana savuavan tehtaan piipun kohdalla.

Etualan pellot kuuluivat kuvan ottohetkellä vielä Kaarinan kuntaan. Ne liitettiin Turkuun vasta vuoden 1939 suuressa esikaupunkiliitoksessa. Myös jo 1500-luvulta asti Turkuun kuulunut kaupungin eteläinen takamaa  -  kuvassa Tuomiokirkon ja Tähtitornin kohdalla oleva laaja aukea - on vielä rakentamatonta, vanhaa kaupungin laidunmaata. Nythän siinä levittäytyy Itäharjun teollisuusalue.

Kuvassa huomiota kiinnittää ennen kaikkea se, miten selvä kaupungin ja maaseudun raja on vielä ennen sotia ollut. Kun nykyisin lähestyy suuremman kaupungin keskustaa, joutuu kulkemaan teollisuus- ja omakotivyöhykkeiden läpi ja usein kaupunkiin tuntee tulevansa mieltä vähemmän ylentävästi takapihojen kautta. Turkuun tullessaan pääsee kuitenkin edelleen yhdeltä suunnalta kokemaan nopean siirtymän peltojen keskeltä asutustiivistymään: Hämeentie sukeltaa yhä Aurajoen kansallismaisemasta Nummenpakalle upeasti.