Museoammattilaiset opettajina - Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Museokeskuksen opetusyhteistyö

Museologian opetus järjestetään Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisenä opetuksena. Lukuisilla kursseilla käy luennoimassa Museokeskuksen väkeä, osa käy antamassa vain yhden luennon, osa puolestaan opettaa pidempiä kokonaisuuksia. Museologian yliopisto-opettaja Sofia Paasikivi ja Kokoelmien ja rakennetun ympäristön hoito –kurssilla opettava Sanna Kupila istuivat yhdessä alas pohtimaan yhteistyötä ja sen vaikutuksia niin yliopiston kuin Museokeskuksenkin puolella.

Museologian opiskelijat kävivät Sannan opastuksella tutustumassa rakennettuun kulttuuriympäristöön Kuralan Kylämäellä.

Sanna ja Sofia kumpikin kokevat, että ammattilaisten kanssa tehty opetusyhteistyö on suunnattoman tärkeää alalla, joka tähtää akateemisen osaamisen ohella myös ammatilliseen osaamiseen. Museologia on yliopistossa hieman poikkeuksellinen oppiaine, sillä painopiste on voimakkaasti käytännön töissä. Myös opiskelijoilla työelämä on selvästi voimakkaasti läsnä jo opintojen alkaessa ja palo päästä käsiksi oman alan konkreettisiin tehtäviin on suuri.

Tärkeintä museoalan asiantuntijaopetuksessa on kyky välittää oma ammattiosaaminen opiskelijoille. Jos siis Museokeskuksesta löytyy vielä lisää ihmisiä, jotka haluaisivat osallistua museologian opetukseen, niin oppiaineeseen kannattaa olla yhteydessä!

Mitkä ovat olleet yhteistyön hedelmällisimpiä hetkiä?

Sanna: ”Minua on ilahduttanut luennoilla erityisesti se, että opiskelijat kysyvät kun haluavat lisätietoa tai eivät jotain ymmärrä. Tämä auttaa kehittämään omaa opetusta. Pari luentoa, jotka olen pitänyt ovat olleet todella mukavia hetkiä, saan kertoa itselleni tärkeästä asiasta kiinnostuneille opiskelijoille. Opiskelijoiden tekemien kysymysten kautta olen saanut myös pohtia asioita uudesta näkökulmasta. Ja huomannut, että itselleni itsestään selvät käsitteet saattavat olla opiskelijoille vieraita. Yritänkin itse oppia miten kertoa näistä asioista selkeämmin ja ymmärrettävämmin.”

Sofia: ”Kun aloitin työt museologiassa vuonna 2018, oli hienoa huomata miten laajat verkostot museologian oppiaineessa oli jo valmiiksi. Opetuksesta sopiminen museoväen kanssa on sujunut alusta asti hienosti ja on kivaa huomata että museotyöntekijät haluavat olla mukana kouluttamassa alalle myös tulevaisuuden tekijöitä.”


Mitä eri osapuolet ovat saaneet itselleen opetuksesta?

Sanna: ”Opetuksen myötä olen miettinyt omaa osaamistani tarkemmin. Tiedänkö asiasta riittävästi, mistä siitä saa lisätietoa? Asioita on pitänyt miettiä hieman eri näkökulmasta. Ennen kaikkea opetus on tuonut arkiseen normaalityöhön jotakin uutta.”

Sofia: ”Opetusyhteistyö on tarjonnut myös itselleni paljon uutta! Kulttuuriperintöala on laaja, eikä yksi ihminen voi osata kaikkea. Vierailevien opettajien myötä pääsen itsekin kuuntelemaan luentoja monista itselleni vieraista aiheista ja osaan myös huomioida niitä muualla opetuksessa. Esimerkiksi Sannan luennoilla opin itsekin paljon uutta rakennetusta kulttuuriperinnöstä.”

Sanna: ”Parasta on tietenkin se, jos saa jonkun ymmärtämään kulttuuriympäristön säilyttämisen tärkeyden. On ollut myös mukava huomata, että kyllä sitä jo näin runsaan 20 vuoden rakennustutkija kokemuksella jotakin tietää.”

Opetuksessa rimalaudan oikeaoppista korjausta; alareuna tulee sahata viistoon, jotta vesi ei jää liitoskohdan päälle vaan valuu pois.

Entä millaiselta näyttää museokeskuksen ja museologian oppiaineen yhteistyö tulevaisuudessa?

Sanna:  ”Eiköhän se yhteistyö jatku tulevaisuudessakin. Opetusyhteistyön tarkoituksena on tuoda tiedoksi mitä me tutkijat museolla oikein teemme ja mikä on sitä arkista museotyötä. Olen huomannut, ettei se ole kaikille aina selvää. Vaikka esimerkiksi minun nimekkeeni on tutkija, emme ehdi tekemään sellaista tutkimustyötä kuin yliopistolla tehdään. Työnkuvaan ei kuulu mitään omaa tutkimusprojektia. Työstämme kertominen toivottavasti auttaa myös opiskelijoita alanvalinnoissaan.”

Sofia: ”Toivon että opetus jatkuu tiiviinä ja käytännönläheisenä! Toivottavasti saamme jatkossakin museokeskuslaisilta paitsi erikoisasiantuntijoiden luentoja, myös kiinnostavia ekskursioita kulissien taakse sekä käytännönläheisiä yhteisprojekteja.”

Rakennetun kulttuuriperinnön kurssit ovat vain osa opetusyhteistyötä. Museokeskuksen henkilökuntaa osallistuu opetukseen monella eri kurssilla ja eri yksiköistä. Osa opettaa laajempia, useamman luennon kokonaisuuksia, osa taas käy antamassa yhden luennon vuodessa. Välillä myös tehdään projektikursseja Museokeskukselle. Opetusyhteistyö on mainio tapa myös tutustua hieman opiskelijoihin – eli toivottavasti tuleviin kollegoihin!


Sofia Paasikivi, museologian yliopisto-opettaja

Turun museokeskus, Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat käynnistäneet vuosille 2018–2019 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja syventää organisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämän vuoden aikana Museokeskuksen blogeissa julkaistaan yhteistyön moninaisuudesta kertovia blogikirjoituksia.

Turku ja Uppsala – Ruotsin valtakunnan keskeiset yliopistokaupungit

Entinen Akatemiantalo. J.J. Reinbergin litografiasarja: Vyer af Åbo 1852-1853. Turun museokeskus/Seilo Ristimäki.

Entinen Akatemiantalo. J.J. Reinbergin litografiasarja: Vyer af Åbo 1852-1853. Turun museokeskus/Seilo Ristimäki.

Akatemian perustaminen Turkuun 1640 merkitsi tämän vanhan kauppa- ja hallintokaupungin intellektuaalin elämän voimistumista. Turku oli toki vanha koulukaupunki, mutta yliopiston perustaminen toi kaupunkiin uusia ihmisiä, aatteita ja virtauksia. Toisella puolella Pohjanlahtea sijaitsi Uppsalan yliopisto, jolle oli myönnetty privilegiot jo 1477. Näiden kahden yliopiston ja kahden kaupungin historiaa on mielekästä tarkastella rinnakkain.

Uppsalan ja Turun yhtäläisyydet menneisyydessä ovat selkeitä: hiippakunta ja kirkko, koulut, yliopisto ja tiede, linna ja vesistöt sekä muinaisjäännökset. Molemmat kaupungit olivat kulttuurisia pääkaupunkeja sekä koko valtakunnan kannalta merkittäviä kirjallisen kulttuurin ja oppineisuuden keskuksia jo ennen Ruotsin keskusvaltion kehittymistä. Kaupungeissa oli myös eroja: Turussa sijaitsivat käskynhaltijan ja kenraalikuvernöörin virkatuolit sekä hovioikeus, ja tapulioikeudet toivat kaupunkiin ulkomaankauppaa harjoittaneita kauppahuoneita. Turkua ja Uppsalaa leimaavat urbaani kulttuuri, kulttuurillinen monipuolisuus ja vuorovaikutus.

Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa Tie meren yli – Kulttuurinen vuorovaikutus yliopistokaupunkien Turun ja Uppsalan välillä 1640–1828 keskitytään erojen ja valtakunnan hajoamisen 1809 sijaan nostamaan esiin jatkuvuuden ja arkipäivän kulttuuriset yhteydet pitkällä ajanjaksolla, jota karakterisoi yliopisto ja oppineisuus sekä kulttuurinen ja taloudellinen vuorovaikutus. Analysoimme Turun akatemian ylioppilaiden, opettajien ja alumnien kontakteja, verkostoja ja älyllistä vuorovaikutusta Turussa, Turun seudulla sekä Turun ja Uppsalan välillä. Lisäksi tarkastelemme ihmisten liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen synnyttämiä pääomavirtoja ja aineellisen kulttuurin ilmenemismuotoja kuten asumista ja kulutustottumuksia.

 

Akatemiantalon julkisivua kesäisenä päivänä. Turun museokeskus/Martti Puhakka.

Tie meren yli -hanke syventää laajempaa ymmärrystä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta, maiden yhtäläisyyksistä ja näiden historiallisista juurista. Tutkimmekin Turun ja Uppsalan seutua ei niinkään kahtena eri alueena vaan maantieteellisenä ja kulttuurisesti monimuotoisena jatkumona, johon ei liity erityisiä oletuksia Suomen ruotsalaisuudesta tai Ruotsin suomalaisuudesta.

Hankkeessa rakennetaan tärkeitä yhteyksiä myös tämän päivän toimijoiden välille. Yliopistojen ja Turun museokeskuksen välinen yhteistyö on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Tutkijat osallistuvat museokeskuksen näyttelysuunnitteluun, ja yhteisissä tapaamisissa pohditaan konkreettisia muotoja historiallisen tiedon hyödyntämiseksi yhä monipuolisemmin museokeskuksen toiminnassa ja laajemminkin osana Turun kaupungin itseymmärrystä ja houkuttelevuutta.

Tutkimustiedon karttuessa saamme koko ajan uusia todisteita Turun merkityksestä vanhana kulttuurikaupunkina, jolla oli kiinteät yhteydet Uppsalan lisäksi valtakunnan pääkaupunkiin Tukholmaan, Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Nämä yhteydet näkyvät kaupunkikuvassa hyvin konkreettisesti, kun kuljeskelee kesäisenä päivänä vaikkapa tuomiokirkon ja Akatemiatalon vaiheilla. Nämä yhteydet näkyvät monella tavalla myös museokeskuksen näyttelyissä Qwenselin talosta ja Turun linnasta tulevaan Historian museoon ja Turku goes 1812 -virtuaalikokemukseen.

Johanna Ilmakunnas

Pohjoismaisen historian apulaisprofessori, Åbo Akademi

Tie meren yli -hanketta rahoittavat vuosina 2019–2020 Turun kaupunkitutkimusohjelma ja Svenska kulturfonden. Hankkeen johtajina toimivat Johanna Ilmakunnas (Åbo Akademi) ja Charlotta Wolff (Turun yliopisto)

Turun museokeskus, Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat käynnistäneet vuosille 2018–2019 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja syventää organisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämän vuoden aikana Museokeskuksen blogeissa julkaistaan yhteistyön moninaisuudesta kertovia blogikirjoituksia.