Poikkeuksia vuosisataisessa perinteessä

Joulurauhan julistaminen Turun Vanhalta Suurtorilta on vuosisatoja vanha traditio. Tapa on jatkunut lähes katkeamattomana keskiajalta lähtien, yli 700 vuoden ajan. Se on kokenut vuosisatojen varrella muutoksia, katkoksia ja poikkeuksia.

Alkuaikoina tietoa julistetusta joulurauhasta levitettiin kaupunkilaisille lukemalla se yhä uudelleen eri puolilla kaupunkia. Kaupungin raadin jäsenet ratsastivat komeana kulkueena kaupungin eri osiin ja näin tieto alkaneesta joulurauhasta levisi lukutaidottoman kansan keskuuteen. Julistuksen näyttävyyttä ja kuuluvuutta korostivat kadunkulmissa soitetut fanfaarit.

 

  

Näkymä Vanhalla Suurtorilla seisovaan väkijoukkoon ja Brinkkalan talon parvekkeelle, jolla luetaan joulurauhanjulistusta 24.12.1904. Kuva: Johannes Schalin /TMK.

Vuoden 1827 Turun paloon asti joulurauha julistettiin ilmeisesti Vanhan Raatihuoneen "ovista ja ikkunoista". Viereinen Brinkkalan talo korjattiin palon jälkeen raatihuoneeksi ja joulurauhaa julistettiin vuosikymmenien ajan porttikongin yläpuolella sijainneesta ikkunasta. Paikalle rakennettiin 1880-luvulla parveke ja siltä parvekkeelta on joulurauha julistettu vuodesta 1886 lähtien. Kyseisen remontin vuoksi edellisen vuoden joulurauha julistettiin nykyisen Åbo Akademin päärakennuksen parvekkeelta. Talon omisti tuolloin kauppias Gustaf Albert Petrelius.

Joulurauha julistettiin perinteen mukaan myös vuonna 1876, tosin silloin kylmyyden vuoksi sisätiloissa. Julistus luettiin suljetuin ovin ja ikkunoin pelkästään kaupungin raatimiehille, ja pettyneet kaupunkilaiset jäivät ilman joulurauhan julistusta.

  Yleisöä joulurauhan julistuksessa vuonna 1934. Kuva TS/TMK.

Joulurauha on jäänyt tiettävästi myös julistamatta: Isonvihan aikaan vuosina 1712-1721, ja vuoden 1809 tienoilla, kun Suomen alue liitettiin Venäjän keisarikunnan autonomiseksi osaksi. Itsenäisen Suomen aikana julistus on jäänyt lukematta kahdesti, kuohuvana vuonna 1917 sekä talvisodan jouluna 1939.

Talvisota oli alkanut marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 ja sodan myötä kasvoi pelko ilmahyökkäyksistä. Jotta pommikoneet eivät löytäisi kaupunkia, pidettiin katuvalaistus joulukuun alusta sodan loppuun asti sammutettuna. Sotavalaistukseen kuului myös piha- ja porttikäytävävalojen sammuttaminen, sekä ikkunoiden peittäminen. Ohjeeksi annettiin, että huoneista, joiden ikkunoita ei ollut peitetty, oli lamput kierrettävä irti.

 Tämä vaikutti myös joulunviettoon ja Turun Sanomat kirjoittikin jouluaattona 1939:

”Paljosta on ollut pakko luopua, mutta jokatapauksessa vietetään itse joulujuhlaa niissä puitteissa, joissa se suinkin on mahdollista. Turkukin on tänä jouluna saanut luopua kahdesta joulutraditiostaan. Joulurauhan julistusta, mikä tavallisissa oloissa on tapahtunut aattopäivänä vanhan raatihuoneen parvekkeelta, ei tänä vuonna voida suorittaa. Samoin joulukuusta, mikä edellisinä vuosina kirkkaasti valaistuna Tuomiokirkon edustalla tervehti joulukirkkoon rientäviä turkulaisia, ei myöskään nykyoloissa ole voitu pystyttää.”

 

   

Joulurauhan julistus Brinkkalan talon parvekkeelta ennen vuotta 1965. Kuva: HedeFoto /TMK.

Poikkeuksellisia tilanteita on siis joulurauhan julistuksen vuosisatoihin mahtunut erilaisia. Perinne on kuitenkin aina jatkunut. Joulurauha julistettiin myös vuonna 2020, vaikka koronapandemian vuoksi Vanhalle Suurtorille ei saanut kokoontua julistusta kuulemaan. Julistus luettiin ilman äänentoistoa ja sitä saattoi seurata suorana lähetyksenä televisiosta ja radiosta sekä netin kautta ympäri maailmaa. Joulurauhan julistuksen ääreen hiljennyttiin siis etäyhteyksien välityksellä, kuten olemme jo niin monen asian yhteydessä viime vuonna oppineet tekemään.

Monelle Turun seudulla asuvalle joulurauhan julistuksen kuuntelu Vanhalla Suurtorilla on ollut tärkeä perinne ystävien ja läheisten kanssa. Sen jälkeen on joulu voinut alkaa. Turun museokeskus on kiinnostunut kuulemaan miten paikalliset viettivät tämän poikkeuksellisen joulurauhan julistamisen. Joulurauhan julistuksen viettotavoistasi pääset kertomaan museon uudessa Prikka-palvelussa. Siellä voit myös kertoa muita joulurauhan julistamiseen liittyviä muistojasi.

Tässä linkki Prikka-palveluun:  https://nykydoku.prikka.fi/

Palvelussa kerrotut muistot voidaan tallentaa museon kokoelmiin tulevia sukupolvia varten. 

Joulurauhan julistus ja kynttiläjalka. Kuva: Martti Puhakka /TMK.

Käytetyt lähteet: Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu: Suomen Turku julistaa joulurauhan (2011), Turun Sanomat

Koronakevät on sosiaalisen eristäytymisen aikaa

Kuluva kevät jää historiaan koronapandemian ja sen vuoksi julistetun poikkeustilan takia. Erityisolojen tallentaminen museon kokoelmiin on tärkeää, mutta rajoitukset vaikeuttavat tietysti myös tallentamistyötä. Yleensä nykydokumentointia tehdään haastatteluin, valokuvaten ja havainnoiden. Nyt on huomioitava kaikkien turvallisuus ja pysyteltävä etäällä ihmisistä. Haastatteluja onkin siksi tehty sähköpostitse ja kasvokkaiset tapaamiset on siirretty myöhempään ajankohtaan.

Lappu apteekin ikkunassa kertoo käsidesin ja hengityssuojaimien loppuneen. Kuva: Turun museokeskus/ Milla-Lotta Kemiläinen.

Taudin leviämisen hidastamiseksi on suositeltu sosiaalista eristäytymistä ja meitä kaikkia on kehotettu pysymään kotona ja välttämään kontakteja. Tämän myötä monen arkeen ovat tulleet erilaiset etäältä tapahtuvat toiminnot, kuten etätyöt, etäkoulu, etäharrastukset ja etätreffit. Etätyöpisteitä on kasattu koteihin ja töitä tehty niin jumppapallolla istuen kuin oman mökin rauhassa.

Museon työntekijän etätyöpiste kotona. Kuva: TMK/Maarit Talamo-Kemiläinen.

Sosiaalisen eristäytymisen myötä levisi nopeasti nallejahdiksi kutsuttu ilmiö. Nallejahti on kuin aarteenetsintää, mutta siinä etsitään ikkunoille ja parvekkeille laitettuja pehmoleluja. Tarkoituksena on ilahduttaa lapsia, jotka eivät poikkeustilan vuoksi pääse leikkimään ystäviensä kanssa tavalliseen tapaan. Nalleja on nähty ympäri Turkua ja jahtiin voi ryhtyä kuka tahansa, ja laskea omaksi ilokseen kävelyretkillä näkemänsä pehmolelut.

Panda-pehmolelu ilahdutti ohikulkijoita kellarin ikkunassa Portsassa.

 Kuva: TMK/ Milla-Lotta Kemiläinen

Pehmolelujen korttituokio ikkunalla Kupittaankadulla. Kuva: TMK/ Milla-Lotta Kemiläinen

Etätyön ja nallejahdin lisäksi museossa on tallennettu muita poikkeustilan myötä tulleita ilmiöitä, kuten pihasirkusesityksiä ja etänä tehtyjä livekeikkoja. Tallennamme myös Turkuseuran keräämiä turkulaisten kokemuksia korona-ajan yhteisöllisyydestä.

Ohikulkijoille kirjoitetut laput portsalaisen talon ikkunassa kehottavat pysymään kotona ja muistuttavat, että joskus tämäkin loppuu. Kuva: TMK/Milla-Lotta Kemiläinen

Mielikuvamainontaa Korona-aikana – aivan kuin sota-aikana

En ole voinut olla huomaamatta miten Korona-ajan mainonnalla on paikoin yhtäläisyyksiä 1940-luvun sota-ajan mainontaan. Nyt taas – kuten aikoinaan sota-aikanakin –  mainostetaan paikoin ”EI OOTA” eli jotain mitä ei ole, mutta joka on hyvä pitää mielessä kunhan taas paremmat ajat koittavat.

Turun sanomat 4.11.1946

Mielikuvamainonnassa eli hienommin goodwill-mainonnassa muistutetaan asiakkaita valmistajan tai yrityksen tuotteista, vaikka niitä ei nyt ehkä olekaan saatavilla. Tämän hetkinen goodwill-ilmoittelu tosin poikkeaa sota-ajan mainonnasta siltä osin, että varsinaista tavarapulaa ei ole, vaikka välillä hamstrauksen myötä on siltä ehkä vaikuttanutkin. Sota-aikana kaikki tuotteet toki saatiin kaupaksi ilman mainontaakin. Ennen kaikkea näissä mainoksissa muistutetaan yrityksen olemassa olosta ja vahvistetaan siten sen brändiä. En olisi uskonut, että 2020-luvulla törmää samantapaiseen mainontaan.

Hellaksen mainos Kotiliedessä 1945. ”Kunhan kauppareitit tulevaisuudessa aukeavat siirtomaatavaroillekin, ilmestyvät Hellaksen suklaat ja makeiset jälleen markkinoille.”Goodwill-mainonnasta ja pula-ajan pakkaussuunnittelusta löytyy enemmän tietoa Turun museokeskuksen julkaisussa Hyvin pakattu, puoleksi myyty, jonka on kirjoittanut Silja Koskimies.

 

Samaan tapaan mainostavat tällä hetkellä matkailualan toimijat, joita korona on rökittänyt ankarasti. Viking Line mainostaa: Vielä me risteilemme! Tjäreborg kertoo että ”Nyt on aika olla kotona, mutta toivottavasti ennen pitkää saamme taas yhdessä luoda uusia lomamuistoja”.

Kuvakaappaus Tjäreborgin asiakaskirjeestä.

Finnair lentää nyt vain mielikuvissamme ja lähestyy asiakkaitaan yhtä toiveikkain sanoin:

"Tämä on kovin turbulenssi, jonka Finnair ja globaali ilmailuala on ikinä kokenut. Tiedämme kuitenkin, että aurinko paistaa pilvien yllä ja odotamme innolla pääsevämme toivottamaan sinut tervetulleeksi lennoillemme kirkkaampina päivinä. Arvostamme tukeasi valtavasti, ja voit olla varma siitä, että aiomme palata takaisin vahvoina ja jatkaa normaalia liikennöintiä heti tilanteen sen salliessa."

Mainonnassa, kuten matkailussakin tällä hetkellä vain mielikuvitus on rajana.

Muitakin yhtäläisyyksiä tämän hetken ja sota-ajan sanomalehdistä löytyy. Turun sanomat julkaisi 16.4 kokosivun ohjeen kasvomaskin teosta.

Turun sanomat 16.4.2020.

Vuonna 1939 samainen lehti julkaisi ohjeen kaasunaamarin valmistuksesta.

Turun snaomat 7.12.1939.

Ja kuten näinä päivinä, käsien pesun tärkeys oli toki tärkeää 1940-luvullakin. Jos oli hetken  pulaa käsidesistä, niin sota-aikana tilanne oli huonompi. Saippuaa ei tahtonut saada ja siihenkin jouduttiin miettimään korvikkeita.

Turun sanomat 16.5.1944

Turun sanomissa olleet mainokset  ja kaasunaamarin ohje on aiemmin julkaistu Turkuseuran julkaisemassa kirjassa Elämää 1940-luvun Turussa, jonka on kirjoittanut Rauno Lahtinen. Kiitokset Raunolle kuvien käytöstä tässä blogissa! Kirjasta löytyy paljon muutakin 1940-luvun kriisiajan mainontaa ja lehdissä käsiteltyjä asioita, joita on mielekiintoista vertailla tämän hetkiseen kriisiaikaan.

Sanna Kupila