”Valtatien 10 parantaminen Satteenmäen kohdalla” on meneillään Liedossa, näin kertovat mm kyltti tien laidassa ja maanmittauslaitos. Työ on osa Valtatie 10 (eli Hämeentien) ja Ohikulkutien uusia risteysjärjestelyjä. Muilta osin tietyöt valmistuivat viime vuonna.
Satteenmäen, ihmettelen! Paikallislehti on kertonut Satteenmäestä jo pari vuotta sitten mainiten samalla, että mäellä on myös kutsumanimi ”Satiaismäki”. Kun paikallisille on täytynyt erikseen täsmentää että Satteenmäki on tutummin Satiaismäki, rohkenen uskoa, ettei tuo etuliite Sattee ole ihan kauhean tunnettu saatikka kansan suussa käytetty. Nimi Satiaismäki seudulla sen sijaan kyllä tunnetaan. On olemassa mm muistiin merkitty ja ainakin 1900-luvun alkupuolelta asti tunnettu sanonta ”viekkä sana Satiaismäkkeen, Kuralas on kupparsauna ehtool kello kuus”.* Olisikohan nyt niin, että ronskimpi Satiaismäki on vasta ihan hiljattain haluttu siivota Satteenmäeksi jostain häveliäisyyssyystä?
Rohkenen enemmänkin, sillä uskon alkuperäisen nimen olleen Sationmäki. Ilkikuriselta kuulostava muunnelma Satiaismäki lienee väännetty siitä viimeistään 1900-luvun alussa. Satio -version vanhuutta todistaa mm se, että isojakotoimituksen aikaan 1790-luvulla Littoisten kylän pellot olivat olleet jaettuna kahteen suureen lohkoon, joita viljeltiin vuorotellen toisen ollessa kesannolla. Littoisten kylän kaksi peltolohkoa olivat nimiltään läntisempi ”Turunpuolinenpeldo” ja itäinen ”Sattion Peldo” Liedon Vanhalinnan rajaa vasten:
 |
| Ote Littoisten ym. kylien isojakokartasta vuodelta 1794. Kansallisarkiston digitaaliarkisto. |
Mutta paljon sitäkin kauemmas nimi Sationmäki palautunee, sillä jo 1500 -luvulla tunnettiin lähistöltä ikivanha Liedon ja Kaarinan välinen ”Sattawasijlthan” eli Sationsillan rajamerkki, joka kaarinalaisten mukaan oli sama kuin Aurajoen rannassa oleva Sationlammi. Pitkin 1600- ja 1700-lukuja rajamerkin paikasta kiisteltiin, kunnes sellaiseksi 1700-luvun puolivälissä lopulta sovittiin lietolaisten ja kaarinalaisten kesken eräs pieni silta Hämeentiellä.
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä digitaalinen Nimiarkisto ei valitettavasti tunne mitään kolmesta nimivaihtoehdosta, ei Sation-, Satiais- eikä Satteenmäkeä. Ei ylipäänsä mitään nimeä tälle maaston portaalle jonka kohdalla Aurajoki pujahtaa kahden mäen välitse Vanhalinnan linnavuoren hallitsemalta aukealta alajuoksulleen ja kohti Turkua.
Edellä mainittu rajamerkin vanhin kirjoitusmuoto Sattawasilta avaa kuitenkin jännittävän näkymän: Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi Satava voidaan johtaa joko sataa-verbistä tai ymmärtää satamaa merkitseväksi vanhaksi germaaniseksi lainasanaksi. Satamaksihan Turun Satavan saarenkin nimeä on selitetty. Ja kun siinä mäellämme Hämeentien ja Aurajoen välissä on sekä rautakautinen kalmisto että viitteitä asutuksesta, alkaa mielikuvitus laukata… rautakautinen kylä ja satamapaikka sopisivat yhteen kuin vakka ja kansi. Aurajokilaakossa lähes jokainen mäennyppylä ja -töykkä on lailla suojattu muinaisjäännös!
 |
| Maanmittauslaitoksen karttapaikka |
 |
| Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat. Karttalehti 104312 vuodelta 1949 |
 |
| Littoisten ym. kylien isojakokartta vuodelta 1910. Kansallisarkiston digitaaliarkisto |
-----
* sanonnan on kirjannut ylös tässä muodossa Turun museokeskukselle antamassaan pienessä muistelmassa kaarinalainen, edesmennyt professori Jaakko Säkö
-----
Kirjallisuutta:
Esa Hiltunen: Liedon historia 1
Aulis Oja: Kaarinan pitäjän historia I
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146
