torstai 23. kesäkuuta 2022

Kaarinan Asfalttihuopatehtaan lyhyt kukoistus

Mitä teet, sinä vähävarainen kaupunkilainen 1800-luvun Turussa, kun kaupungin palojärjestys vaatii, että sinun tulee hankkia vesikattomateriaaliksi joko paloturvallista peltiä tai kattotiiltä, mutta kumpikin vaihtoehto on kukkarollesi aivan liian kallis? Turvekattoa ei lainkaan enää sallita, ja vanhanaikainen tuohi ja lauta -kate hyväksytään vain pitkin hampain, kun ei muuta voida. Halpaa ja paloturvallista vesikattomateriaalia ei kerrassaan ole olemassa! 

Tämä kiperä pulma ratkesi äkisti 1870-luvulla, kun markkinoille saapui ulkomailta asfalttihuopa eli bitumilla kyllästetty lumppu- tai selluloosapahvi. Pian palovakuutusyhtiöt totesivat asfalttihuovan yhtä turvalliseksi kuin kattopellin, ja vuonna 1877 annettiin keisarillinen asetus, jolla sallittiin huovan käyttö kaupungeissa. Turussa, tarkemmin Maarian Raunistulassa silloisten Turun rajojen ulkopuolella oli juuri aloittanut toimintansa Turun Asfalttihuopatehdas. Tehdas oli varustautunut monipuolisella valikoimalla, kirjallisilla huopakaton asennusohjeila ja asiamiehillä ympäri maan:

Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Palovaarallisia laitoksia oli helpompi pystyttää kaupungin vieressä sijaitseviin maalaiskuntiin kuin kaupunkiin. Tällaisella sijoittelulla oli muitakin etuja, kuten kerroin aiemmin bloggauksessa Kaarinan Nummenmäen ensimmäisestä teollisuuslaitoksesta eli Auran neulatehtaasta: maapohja oli halvempaa, eikä maalaiskuntien rakentamista vielä silloin ohjailtu rakennusjärjestyksellä tai -luvalla. 

Vain muutamaa vuotta Auran neulatehdasta nuoremmaksi jäi samoille seuduille Vanhan Hämeentien varrelle vuonna 1887 perustettu Kaarinan Asfalttihuopatehdas. Sen omistivat kauppiaat Evert Nylund ja Johan Fredrik Mittler sekä entinen armeijan varusmestari Henrik Pero, kukin kolmanneksen osuudella. (Viimeksi mainittu tunnettiin myös karhuntappajana sekä susien ja ilvesten metsästäjänä. Hänellä oli osuutensa myös sen suden etsinnässä, joka 1880-luvulla tappoi lapsia Turun seudulla.)

Tehtaan ensimmäisessä ilmoituksessa maaliskuussa 1887 mainittiin vasta likasäiliöiden asfalttipinnoitustyöt, mutta jo kesällä tarjolla oli laaja tuotevalikoima kuten Turun Asfalttihuopatehtaallakin:

Kaarinan asfalttihuopatehtaan alku. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Kaarinan Asfalttihuopatehtaaseen kuului kolme lautaista rakennusta: tehdas, kaksi suurta varastoa, hiekkavaja ja pieni katos. Kaikissa oli luonnollisesti asfalttihuopakatto. Vajoissa varastoitiin kattohuovan raaka-aineet eli pahvi ja bitumi. Tehtaassa oli suuri pata, arvatenkin bitumin kuumentamista varten. Nykyisin asfaltti valmistetaan bitumista ja kivimurskeesta, mutta 1800-luvun lopussa sana asfaltti saattoi vielä tarkoittaa puhdasta bitumia. Kaarinan asfalttihuopatehtaan hiekkavarasto viittaa siihen, että siellä hiekkaa joko sekoitettiin bitumiin tai todennäköisemmin siroteltiin bitumilla kyllästetyn pahvin pintaan takaamaan huovan paloturvallisuus.

Kilpailu Turun Asfalttihuopatehtaan kanssa nujersi Kaarinan Asfalttihuopatehtaan muutamassa vuodessa. Kymmenen vuotta vanhempi ja jo erinomaiseen alkuun päässyt Turun Asfalttihuopatehdas oli nuoremmalle tulokkaalle ylivoimainen vastustaja. Jo vuonna 1892 Nummenmäen tehtaan toiminta hiipui ja varasto myytiin loppuun. Vuonna 1894 rakennukset ja irtaimisto myytiin, ja seuraava tieto rakennusten kohtalosta on ilmoitus vuodelta 1901: entisessä asfalttihuopatehtaassa toiminut sadetakkitehdas lopetti tuolloin vuorostaan sekin oman toimintansa.
Kaarinan Asfalttihuopatehtaan loppu. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Astalttihuopatehtaan kolmesta omistajasta Mittlerillä oli kauppaliike Turussa ja osuudet myös Loimijoen Höyrysaha Oy:ssä sekä Turun Uudessa Tulitikkutehtaassa, jonka isännöitsijänä hän toimi. Tulitikkutehdas sijaitsi Maarian kunnan puolella, nykyisessä Turun Tikkumäessä. Sahan osakkaana Mittler piti Turussa lautatarhaa ja toimitti tietenkin tulitikkutehtaalle tarvittavaa haapapuuta. Ennen Asfalttihuopatehdasta hän oli ollut mukana myös vernissaa ym. valmistaneessa öljytehtaassa; se lopetti toimintansa jo 1886. 

Henrik Pero puolestaan luopui osuudestaan Kaarinan Asfalttihuopatehtaaseen vuonna 1889 ja perusti tai ainakin aikoi perustaa Turun Eteläiselle takamaalle oman kilpailevan asfalttihuopatehtaansa. Yhdeksän vuoden kuluttua hän kuitenkin luopui elinkeinoluvastaan. Ehkä kunnianhimoinen yritys ei koskaan pääsyt edes alkuun. 

Kolmas osakas, Evert Nylund on jälkimaailmalle ehkä tunnetuin. Paperitukkuliikkeen omistajana hän päätyi Turun Pussi-ja Kirjekuoritehtaan osakkaaksi ja lopulta omistajaksi. Hänen jugend-talonsa sekä Pussi- ja Kirjekuoritehtaan kivirakennus ovat edelleen jäljellä Turussa. Kuinka ollakaan, myös Evert Nylund liittyy em tulitikkutehtaaseen, sillä hänestä tuli Turun, Tampereen ja Porin Yhdistyneiden tulitikkutehtaiden toimitusjohtaja. Lyhytikäinen Kaarinan Asfalttihuopatehdas oli siis vain pieni poikkeama suurempia yrityksiä hoidelleen Nylundin uralla. Nylundin tiedetään toimineen palovakuutusyhtiön asiamiehenä ja innokkaana VPK:n jäsenenä. Ehkä tällainen kiinnostus paloturvallisuuteen ja tietenkin paperitukkurin mahdollisuudet hankkia kattohuovan materiaalina käytettyä pahvia johtivat hänet yrittämään myös asfalttihuopatehtailijan uraa.

Kattohuovan valmistusta Turun Asfalttitehtaalla eli  Turun Asfalttihuopatehtaalla 1930-luvulla. Kuva Turun museokeskus / Mauno Mannelin

 

maanantai 30. toukokuuta 2022

Kulttuuriympäristöjen vaaliminen yhdessä jatkuu

 

Turun museokeskus käynnisti viime kesänä kaksivuotisen Yhdessä ympäristössä -projektin, jossa asukkaille tarjotaan innostavaa tietoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaista alueista sekä mahdollisuuksia osallistua kulttuuriympäristöjen vaalimiseen ja hoitamiseen. Tavoitteena on saada uusia ihmisiä mukaan ”perinnelähettiläiksi” ja aktiivisiksi toimijoiksi kulttuuriympäristöjen parissa.










 

 

Kuralan Kylämäen uusia pälkkiaitoja maalattiin kesällä 2021 talkootyönä. (Kuva: TMK)

 

Kiinnostaisiko sinua päästä mukaan vaalimaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita? Haluaisitko osallistua muinaisjäännöskohteen kasvillisuuden hoitoon, kerppujen tekoon, perinnemaisemaseminaariin tai nokkostalkoisiin? Miten olisi punamullan keitto ja maalaustalkoot mukavalla porukalla? Oletko kiinnostunut perinneympäristön lintu- tai perhoslajistosta?

 


 

 

 

 

 

 


 





 

Ohdaketalkoot Kuralan Kylämäen laitumilla olivat osa projektin viime kesän toimintaa. (Kuva: TMK)

 

Projektin pilottialueena on Kuralan Kylämäki Turussa, mutta toiminta laajenee tänä kesänä myös maakuntaan. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jota museot, kotiseutuyhdistykset ja muut kulttuuriympäristötoimijat voivat hyödyntää, omaan toimintaan sopivana soveltaen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talkoisiin liittyy aina yhteiset talkookahvit, totta maar! Tässä ollaan Vanhan Kanalan edustalla Kuralan Kylämäessä viime kesänä. (Kuva: TMK)

 

Talkoisiin ja muuhun vapaaehtoistoimintaan tullaan liittämään esitelmiä, osallistavia työnäytöksiä sekä tutustumista museon toimintaan ja kasvikokoelmiin. Vapaaehtoisille järjestetään kiitostilaisuuksia. Myös asukkaat voivat jakaa omaa osaamistaan esimerkiksi maisemanhoitoon tai vanhoihin työtapoihin liittyen. Toivomme, että kansalaiset voivat kokea kulttuuriympäristön omakseen ja ymmärtää yhä paremmin sen merkityksen. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 





 
 
Kuralan Kylämäen museoalueelle rakennettiin ja ripustettiin linnunpönttöjä yhdessä asukkaiden kanssa syksyllä 2021. (Kuvat: TMK)

 

Projekti on saanut avustuksen Museoviraston ammatillisten museoiden innovatiivisten hankkeiden avustuksista ja on osa Turun museokeskuksen alueellista vastuumuseotyötä.

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulttuuriympäristöihin tutustuminen sisälsi viime kesänä opastuksia Kuralan Kylämäen museopuutarhaan ja kasvikokoelmiin. (Kuva: TMK)


Kesän 2022 tapahtumia

Tapahtumiin ilmoittaudutaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, jonka linkki on alla. Tarvittaessa ilmoittautua voi myös suoraan koordinaattorille kristiina.syrjasuo@turku.fi , puh. 040 484 0510. Ilmoittautuneille lähetetään tapahtumien kokoontumispaikat ja muut lisätiedot.

Huom! Kaikkiin tapahtumiin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista.

https://kuntapalvelut.fi/turunmuseot/courses.php?l=fi#pos-9-30-141

Talkoisiin ja työpajoihin osallistuvat allekirjoittavat Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan sopimuksen mm. tapaturmavakuutuksen vuoksi. Sopimus ei sido osallistumaan tulevaan toimintaan ja vapaaehtoinen voi irtisanoa sopimuksen koska tahansa niin halutessaan.

Keskiviikkona 8.6. klo 17-20 nokkostalkoot Kuralan Kylämäen laitumella. Noin kaksi tuntia kestävien talkoiden jälkeen nautitaan talkookahvit Vanhan Kanalan pihalla. Talkoolaisilla tulee olla saappaat ja pitkälahkeiset housut. Käsineet ja työkalut saa museolta. Nokkosteeman parissa jatketaan tapahtumalla 15.6., ks. alempana.

Sunnuntaina 12.6. klo 8-10 linturetki Kuralan Kylämäessä. Tutustutaan perinneympäristön lintulajistoon opastetulla kävelyretkellä. Kierroksen vetää Mikko Niemi Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. Retki liittyy BirdLifen Pönttöbongaukseen. Retki on maksuton. Omat kiikarit mukaan! Retken toteutuminen edellyttää vähintään viisi osallistujaa. Mäkisen maaston vuoksi linturetki ei sovellu liikuntarajoitteisille. Kylämäen kahvila palvelee kahvinjanoisia klo 10 alkaen. Yhteistyössä Biologinen museo.

Maanantaina 13.6. klo 17-19.30 miniseminaari perinnemaisemien hoidosta ja merkityksestä. Kuralan Kylämäen Tryskimasiinissa järjestettävässä tilaisuudessa Turun yliopiston kasvisystematiikan ja -ekologian dosentti Terttu Lempiäinen kertoo Kuralan Kylämäen arkeofyyteista eli muinaistulokkaista sekä perinteisistä kulttuurikasveista. Karjataidon tilan emäntä, agrologi, eläintenkouluttaja Kaisa Hilska kertoo laiduneläimistä perinnemaisemien hoitajina. Tilaisuus sisältää kävelyn laitumien luo. Tapahtuman alussa kuultavia esitelmiä voi seurata myös etänä pyytämällä Teams-linkin projektin koordinaattorilta. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen lähitilaisuuteen päättyy 9.6., mutta etätilaisuuteen voi ilmoittautua maanantaihin 13.6. klo 12 saakka. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.

Keskiviikkona 15.6. klo 17-19.30 jatketaan 8.6. aloitettua nokkosteemaa. Kuralan Kylämäen verstaalla järjestetään nokkosten hyötykäytön työpaja. Tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei olisi ollut mukana edellisen viikon nokkostalkoissa. Tilaisuus on maksuton. Kasvit ja välineet saa verstaalta.

Maanantaina 20.6. klo 16-20 kerpputalkoot Kuralan Kylämäen vieressä sijaitsevan Kohmon metsänreunan polun varressa. Lehtipuiden vesakoista tehdään Kylämäen laiduneläimille kerppuja talveksi ja samalla parannetaan näkymiä kävelypolulta perinnemaisemaan. Noin kolme tuntia kestävien talkoiden jälkeen nautitaan talkookahvit Vanhan Kanalan pihalla. Talkoolaisilla tulee olla saappaat ja pitkälahkeiset housut. Käsineet ja vesurit saa museolta. Talkoisiin voi liittyä mukaan myös klo 16 jälkeen.

Tiistaina 12.7. klo 15 tutustutaan perinneympäristön perhosiin. Kuralan Kylämäki kuuluu Suomessa tehtävien maatalousympäristöjen päiväperhosten seurantakohteisiin. Suomen Ympäristökeskukselle seurantaa tekevä Reijo Myyrä kertoo alueen päiväperhosista. Katsotaan valokuvia sisällä ja käydään pienellä kävelyllä. Kävelyreitti saattaa sisältää mäkistä maastoa. Tapahtuma päättyy klo 16.30 mennessä. Kokoontumispaikka tiedotetaan ilmoittautuneille. Perhosretken toteutuminen edellyttää vähintään viisi osallistujaa. Kylämäen kahvila palvelee klo 18 saakka. Yhteistyössä Biologinen museo. Tilaisuus on maksuton.

Tiistaina 19.7. klo 12-15 tutustutaan museopuutarhaan ja maatiaiskasveihin sekä laiduneläimiin perinnemaisemien hoitajina. Turun museokeskuksen Yhdessä ympäristössä -projektin järjestämässä tapahtumassa Kuralan Kylämäen puutarhuri Leena Haimi esittelee puutarhaa ja kasvikokoelmaa opastetulla kävelyllä ja Karjataidon tilan emännän Kaisa Hilskan kanssa vieraillaan museoalueen lammas- ja nautalaitumilla. Kävelyiden välissä nautitaan kahvit Vanhassa Kanalassa. Mäkisen maaston vuoksi tapahtuma ei sovi liikuntarajoitteisille. Kokoontumispaikka tiedotetaan ilmoittautuneille. Tilaisuus on maksuton.

Keskiviikkona 20.7. klo 17-20 ohdaketalkoot Kuralan Kylämäen laitumella. Ohdakkeet eivät kelpaa laiduneläinten ravinnoksi ja ne tarttuvat lampaiden turkkeihin, joten niitä poistetaan laitumelta lapiolla ja kärrätään kompostiin. Jalkaan pitkälahkeiset housut ja saappaat. Ohdakkeet tarttuvat helposti vaatteisiin, joten esimerkiksi tuulipuku on näihin talkoisiin hyvä vaatetus. Työvälineet ja käsineet saa museolta. 2 tuntia kestävien talkoiden jälkeen nautitaan talkookahvit Vanhassa Kanalassa. Kokoontumispaikka tiedotetaan ilmoittautuneille.

Torstaina 21.7. keitetään punamultaa. Osallistavassa työnäytöksessä voi osallistua keittomaalin teon vaiheisiin. Kuralan Kylämäessä Iso-Kohmon pihassa keitetään punamultaa klo 8-14, viimeiset työvaiheet kestävät noin klo 16:een. Tervetuloa mukaan lisäämään aineksia pataan ja hämmentämään keittomaalia. Päälle maalausvaatteet. Käsineet saa museolta. Mukana voi olla koko päivän tai esimerkiksi 1-2 tuntia oman aikataulun mukaan. Kerrothan ilmoittautuessasi arvioidun saapumisaikasi. Pieni tihkusade ei haittaa maalinkeittoa, mutta kovemmalla sateella tapahtuma siirretään.

Perjantaina 22.7. ja tiistaina 2.8. aitojen maalausta punamullalla. Kuralan Kylämäessä maalataan museon uusia pälkkiaitoja punamullalla talkoina perjantaina 22.7. klo 10 ja klo 15 sekä tiistaina 2.8. klo 13 ja klo 17. Päälle maalausvaatteet. Käsineet saa museolta. Kerrothan ilmoittautuessasi arvioidun saapumisaikasi. Talkoot kestävät noin 3 tuntia, sisältäen kahvitauon, mutta pidemmänkin ajan voi osallistua. Pieni tihkusade ei haittaa maalausta, mutta kovemmalla sateella tapahtumat siirretään.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...