maanantai 19. kesäkuuta 2017

Poliitikko museossa



Museoliitto järjesti kesäkuun alussa Kutsu poliitikko museoon -viikon, jonka aikana oli tarkoitus avata museotyön kulisseja poliitikoille. Turun museokeskuksessa laitoimme astetta paremmaksi
sillä meillä poliitikkovierasta ei tarvinnut etsiä kaukaa. Turun kaupunginvaltuutettu Jukka Vornanen on näet toiminut museokeskuksen määräaikaisena tutkijana syyskuusta 2016 alkaen.

Jukka Vornanen Apteekkimuseossa. Kuva TMK.

Jukka kertoo saamistaan museotyökokemuksista seuraavaa:

"Ennen museokeskuksen pestiä tein projekti- ja apurahatutkijan töitä Turun yliopistolla Suomen historian ja kulttuurihistorian oppiaineissa. Turun museot ovat olleet minulle vuosien ajan tuttuja vierailuikohteita, mutta museotyötä en ollut tehnyt ennen nykyistä työtäni. Kuluneet kahdeksan kuukautta Apteekkimuseon ja Qwenselin talon kehittämishankkeen parissa ovat olleet mielenkiintoinen ja opettava kokemus museotyön arjesta.

Ensimmäiset pari kuukautta keskityin hyvin pitkälti pelkkään tutkimustyöhön, joka oli aivan samankaltaista kuin tutkijan työni yliopistolla. Talven ja kevään aikana olen kuitenkin tehnyt paljon muutakin: suunnitellut Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uuden johdantonäyttelyhuoneen näyttelyä, piirtänyt kosketusnäyttöjen sisältöpuita, ottanut vastaan asiantuntijavieraita ja valikoinut arkistoaineistoa digitoitavaksi.

Kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen näkökulmasta on mielenkiintoista nähdä miten museokeskuksen organisaatio toimii ja miten kaupungin työntekijöiden arjessa tarvitsemat tukipalvelut toimivat. Aiemmin en ole työskennellyt kaupungin palkkalistoilla.

Oma työsuhteeni päättyy syksyllä, mutta odotan jo kovasti Apteekkimuseon ja Qwenselin talon kesäkauden 2018 avajaisia, jolloin kehityshankkeemme tulokset ovat valmiit ja näkyvät."

Kuvia kiveltä



Kivipainotekniikan keksi saksalainen Alois Senefelder vuonna 1798. Se perustui siihen, että vesi ja rasva hylkivät toisiaan. Kalkkikivelle piirrettiin tussilla tai rasvaliidulla haluttu kuva peilikuvana. Kiveä käsiteltiin kemikaaleilla niin, että piirretty osa oli rasvainen ja hylki vettä mutta imi itseensä painovärin. Kiven piirtämättömät osat imivät vettä mutta hylkivät painoväriä. Jokainen väri painettiin erikseen omalta kiveltään.  Paras kivi saatiin Baijerin Solnhofenista. Tekniikka mahdollisti moniväripainatuksen ja siitä kiinnostuivat ensimmäisinä taiteilijat.

Arjen designia
Åbo Stentryckeri Ab perustetiin vuonna 1851. Sen seuraaja Turun Kivipaino Oy toimi Linnankadulla sijaitsevassa kiinteistössä 1970-luvun lopulle asti. Tuotevalikoimaan kuuluivat mm. erilaiset tuote-etiketit ja päällyskääreet, joita painettiin yritysten tarpeisiin: P.C. Rettigille tupakkaetikettejä, Jalostaja Oy:lle säilyke-etikettejä, Hellas Oy:lle suklaakääreitä jne.



Hellas ryhtyi valmistamaan PEZ-pastilleja 1961 ja niitä varten tilattiin myös pakkauksia.
Etikettien designista huolehtivat usein kivipainon omat litografit, mm. vuonna 1928 myyntiin tulleen Sisu-pastillin pakkauksen ja logon kehitti Turun Kivipainossa työskennellyt 25-vuotias taiteilija Arnold Tilgmann. Hellaksella puolestaan oli oma mainososasto, jossa päällyskääreet ja etiketit suunniteltiin. Kivipainon vaativimpiin painotöihin kuuluivat pelikortit ja posliinisiirtokuvat, joissa käytettiin runsaasti eri värejä.

Posliinisiirtokuva
Luostarinmäen kivipaino
Vuonna 1914 kivipainaja Karl Bäckman haki töitä Turun Kivipainosta. Sovittiin, että hän jäisi muutamaksi kuukaudeksi painamaan pelikortteja. Kuukaudet venyvät kuitenkin 48 vuodeksi. Eläkkeelle jäätyään hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja perusti Luostarinmäen käsityöläismuseoon pienen kivipainon, jonka irtaimiston museolle lahjoitti Turun kivipaino Oy sekä Turun Pussi- ja Kirjekuoritehdas. Karl Beckmanin jälkeen museon kivipainoa piti kesäaikaan toiminnassa 1980-luvun alkuvuosiin asti hänen poikansa Paavo Bäckman. Luostarinmäen kivipainon tuotteita olivat eri taiteilijoiden alueesta piirtämät litografiat. Käsityötaidon päivien aikana 17.-20.8.2017 museon kivipaino on pitkästä aikaa avoinna ja esillä on Turun Kivipainon tuotteita.

Leena Vuorio
tutkija, Luostarinmäen käsityöläismuseo



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...