Hieman jälkijättöisesti tai toisaalta jo ensi kenttäkautta silmälläpitäen
tässä varoitus kaikille arkeologeille ja muille muinaisjäännöksiä maastossa
bongaaville. Perinteisesti arkeologit ovat maastossa liikkuessaan tottuneet
tuijottelemaan jalkojaan, osin mahdollisten muinaisjäännöshavaintojen takia ja ehkä
osin myös mahdollisten käärmeiden varalta.
Elokuussa törmäsimme arkeologian
harrastajien kanssa Turun Kakskerrassa melkoisen sykähdyttävään
luontohavaintoon. Olimme tutustumassa pronssikautiseen röykkiökohteeseen, jonka
keskellä kasvoi kitukasvuinen mänty. Olimme juuri ryhmittäytymässä röykkiön
ympärille, kun yht'äkkiä joku ryhmästämme huusi, että puusta putosi käärme. Kutakuinkin
samalla hetkellä huomasimme päämme korkeudella, männynoksalla kaksi
toisiinsa kietoutunutta käärmettä. Ilmeisesti käärmeitä oli ollut kaikkiaan
kolme, mutta yksi putosi maahan kahden jäädessä rauhassa puuhun
valokuvattavaksi. Eli röykkiöbongarin olisi ehkä silloin tällöin syytä nostaa
katseensa kivikasoista myös puihin!
Onneksi käärmeet olivat rantakäärmeitä. |
"Käärmekasa" näkyy puun alaoksilla tummana möykkynä. Puun kohdalla oleva röykkiö on melko vaatimaton ja osin rikkoutunut, mutta kuitenkin selvä röykkiö. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti