torstai 5. joulukuuta 2013

Jouluresepti

Lauantaina se alkaa, joulutapahtuma museokeskuksen Kuralan kylämäessä.
Kun sitä reilu kuukausi sitten alettiin rakentaa, olivat ideat ja motivaatio vielä hukassa. Tämän viikon alkupuolella kävin päässäni läpi tsekkauslistaa tajunnanvirtatekniikalla:

Kärpäsenliat jynssätty ikkunoista, kyllä, pölyt pyyhitty huonekasvien lehtiä ja vateja myöden, kyllä, lattiat vielä siivoamatta. Muistettava Winterin vaha salikamarin stragulamattoa varten, siitä tulee joulusiivouksen tuoksu.

Talviverhot ja -pöytäliinat vaihdettu, lisätty puhtaat ja silitetyt joululiinat. Talvitakit haettu vintiltä pukupusseista, lapaset ja lakit, villasukat, saappaat ja monot valittu ja nosteltu eteiseen; laitetaanko naulakkoon tänä vuonna emännälle oikein kidinkoipiturkki, vai onko se pastorskan, joka on tullut kylään? Ja isännälle kaupunkimatkaa varten myös parempi takki ja lakki esille? Emännän navettatakkia tarvitaan joulunakin. Lasten joulujuhlavaatteet silitetty ja prässätty, vielä tarvitaan lettinauhat ja sukat. Tänä vuonna tytön mekko ja pojan upslaakihousut on ostettu kaupungista!


Joulupukin kirje kirjoitettu ja lahjatoiveet täytetty. Tänä vuonna lahjakirjeen on kirjoittanut talon tytär. Lahjapaketit kätketty, ja pelottava joulupukin pahvinaamari piilotettu pienimpien lasten näkymättömiin kaapin päälle. Pumpulipallot ripustettu ikkunoihin. Laitettu sähkölampulla valaistava ikkunatähti, mutta ei sitä punaista! Sotien jälkeen pahat kielet väittivät, että punainen tähti ikkunassa viittasi talon asukkaiden poliittiseen kantaan.


Kynttilät aloitettava ennen vieraiden tuloa - näin eräs muistelija on kertonut. Millaisia koristeita ja minne taas laittaisi tällä kertaa, ettei tule samanlaista kuin viime vuonna? Aina pitää olla jotain uutta. Mummon kamariin virsikirja, salin pöydälle perheraamattu, tuvan seinälle joulukortit. Aivan, joidenkin asioiden täytyy olla aina samoissa paikoissa. Enkelikello koottava -  aina yhtä haasteellista. Tässä räjäytyskuva:


Porrashavuja haettu, lintulyhteitä ja kynttilöitä varattu, polttopuita kannettu, hiekoitushiekkaa riittää. Rekivällyt viety rekeen. Potkukelkkoja ja suksia nosteltu varoiksi vajaan, jos lunta tulee. Siltä varalta ettei tule, eteisiin varattu huonoimmat räsy- ja tilkkumatot kurankerääjiksi. Ompelukoneessa on viittä vaille valmis uusi tilkkumatto, se valmistuu kyllä jouluksi.




Kuuselle raivattu paikka salissa. Kuusenkoristelaatikko odottaa. Laitetaanko lippunauha kuusen latvapuolelle vai tyvipuolelle? Pumpulilunta vai perunajauholunta? Joulukukka-asetelmia varten haettu jäkäliä ja varpuja, tulppaanit ja hyasintit hankittava vasta viime hetkessä.


Marmeladit ja tryffelit valmistettu, piparit ja pullat leivottu. Saliin katetaan kahvipöytä vasta lauantaina. Lanttuja ja porkkanoita varattu, maustevarasto tarkistettu, riisit ja sokerit puuttuvat vielä. Uunit lämmitetty. Lanttulaatikkoa tehtävä tuoksun takia jo valmiiksi. Putkiradio tuottaa uudemman tekniikan avulla taustaääneksi joululauluja ja taatan joulupakinoita. Siinä se! Joulutunnelma on taas löytynyt ja nyt sitä voi jakaa!

 *

stragulamatto =  linoleummattoa halvempi pahvipohjainen lattian kate
kidinkoipiturkki = meille kerrotun mukaan karitsan koipinahoista valmistettu, täyskiharaista krimiturkkia halvempi lammasturkki (Kauppatavarasanakirjan mukaan kid-nahkoja saadaan kuitenkin vuohen kileistä.)
upslaaki  = käänne housunlahkeessa

Turun museokeskuksen joulutapahtumat ovat kaikkien yksiköiden yhteistyötä. Kuralan joulua rakentavat näyttelyt ja pedagogiikkayksikkö, asiakaspalveluyksikkö ja kulttuuriperintöyksikkö.


1 kommentti:

  1. Viime vuonna ainakin oli mukava joulutunnelma
    http://sikseskiva.blogspot.fi/2012/12/joulutunnelmaa-melkein-kuin-meilla.html

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...