Kasvavaa ja kukkivaa kulttuuriperintöä maakunnan museoissa



Perinteisiä huonekasveja Ett Hem-museon kuistilla.

 Perinteisesti museot ovat keskittyneet vanhojen rakennusten ja esinekokoelmien säilyttämiseen. Jo viime vuosisadan vaihteessa tiedostettiin kuitenkin jo kasvienkin olevan kulttuuriperintöä ja monet museot pyrkivät säilyttämään myös kasveja, etenkin sellaisia jotka kuuluvat jonkun museoiden rakennuksen yhteyteen tai ovat tärkeitä paikkakunnan historialle. Varsinais-Suomesta löytyy paljon merkittävää kasviperintöä säilyttäviä ja esitteleviä paikallismuseoita.

Sagalundin pedagoginen kasviperintö. Sagalundin museon perustaja, kansakouluopettaja Nils Oskar Jansson (1862-1927) oli paitsi museomies myös kasvien ystävä. Jansson opetti oppilailleen Vretan koulussa hyötyviljelyä ja halusi myös kasvien avulla kasvattaa heidät arvostamaan kauneutta. Hän haaveili museostaan myös kasvitieteellistä puutarhaa ja keräsi sekä kansakoulun että naapuritontin museon alueille paljon paikallisia kasvikantoja.

Janssonin ajoilta yli sadan vuoden takaa on säilynyt monia kasvikantoja, mm. harjaneilikoita, ruskoliljoja, unikoita, köynnöskuusamia sekä museon tunnuskasviksi nimetty juhannuspioni. Vretan kansakoulun ympärillä kasvaa oppilaiden istuttamia saarnia ja museoalueelta löytyy myös samalta ajalta säilyneitä omenapuita. Janssonin aikaisiin kasveihin voi tutustua museon julkaiseman esitteen avulla.

Fallan elävä maatila ja lasten kasvimaa.

 

Osana valtakunnallista lastenkulttuurikeskusten verkostoa Sagalund toimii myös elävänä museona, jossa nykypäivänä opetetaan lapsille ekologista elämäntapaa menneisyydestä oppien. Lapsilla on museoalueella omia kasvimaita, joissa viljellään perinteisiä hyötykasveja. Niin läheisen koulun oppilailla kuin museon iltapäiväkerholaisilla ja 4H-yhdistyksellä on museolla omat kasvimaansa, joiden sadosta valmistetaan syksyn tullen ruokia Fallan elävässä maatilassa.

 Huvituksen koti on Yläneellä. Myös Yläneen kotiseutumuseolla perinnekasvien vaaliminen on vahvaa. Museo osallistui joitakin vuosia sitten Perinnekasvit museopuutarhoissa-hankkeeseen, jonka yhteydessä museolle perustettiin Antton Korvan kasvitarha.

Korvan kasvitarha alkukesällä.

 

Osittaisena kimmokkeena kasvitarhaprojektille toimi Yläneeltä vanhan Korpelan torpan tontilta löytynyt Huvitus-omenalajikkeen kantayksilö, jonka torppari Juho Korpela (1859-1934) oli kylvänyt siemenestä. Tästä puusta levisi paljon vartteita, mm. taiteilija Vihtori Ylisen puutarhaan, josta se lopulta päätyi laajempaan jalostukseen.

Nimi ”Korvan kasvitarha” puolestaan tulee yläneläiseltä itseoppineelta kasvituntija Antton Korvalta (s 1888). Korvan kasvitarhaan ja museon muihin penkkeihin on kerätty koriste- ja hyötykasveja yläneläisiltä pihoilta, eli kyse on paikallisista kasvikannoista. Yläneen kotiseutumuseolla viljellään yli sataa paikallista kulttuurikasvilajia. Yläneen museon verkkosivut tarjoavat runsaasti tietoa niin Antton Korvasta, museon kasvikokoelmista kuin Huvitus-omenastakin.

 

Luostarin yrttitarhan jäljillä. Vaikka Naantalin birgittalaisluostarista ei ole paljoa näkyvää maanpinnan yläpuolella, voi luostarin historiaan perehtyä Naantalin museossa keskellä vanhaakaupunkia. Luostarilaitos on merkinnyt paljon maamme hyötykasvikulttuurille. Erityisesti luostarit toivat maahan monien lääkekasvien viljelyn. Naantalin luostarilla tiedetään olleen yrttimaan, jonka sisällöstä tiedetään jonkin verran sekä arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvijäänteiden että 1400-luvun puolestavälistä säilyneen luostarin yrttikirjan avulla.

 

Museoon kuuluu paikallaan säilytetty Hiilolan porvariskoti, jossa on erittäin kaunis pihapiiri. Pihapiiristä löytyy monien historiallisten ruusulajikkeiden lisäksi myös yrttimaa, jossa kasvaa samoja lääkekasveja joita tiedetään viljellyn myös Naantalin luostarissa.

 

 

Paikallisista kasvikannoista koottuja hyöty- ja koristekasvimaita löytyy myös mm. Mietoisten Tavastilan museosta, Ruskon Ketosen torpalta ja Nousiaisten kotiseutumuseosta. Paikallaan säilyneiden talomuseoiden pihapiireistä löytyy yleensä myös arvokkaita kulttuurikasveja, esimerkiksi Rymättylän museon pihapiirissä kasvava erittäin iäkäs omenapuu.

 

Haartmanin kotimuseon puutarha Naantalissa.

 

Mietoisten Tavastilan hyötykasvitarha.



 

Sagalundin museo: Museontie 7, Kemiö.          www.sagalund.fi
Yläneen kotiseutumuseo: Liisantie 13, Yläne   www.museoylane.fi
Naantalin museo: Katinhäntä 1, Naantali          www.naantali.fi/museo
Ett Hem: Piispankatu 14, Turku                        www.etthem.fi
Tavastilan kotiseutumuseo: Tavastilantie 11, Mietoinen
Rymättylän museo: Kirjalan kirkkotie 2, Rymättylä