Uusi rakennuskulttuurijulkaisu on ilmestynyt!

Haluatko tutustua kadonneeseen Velkuankaupunkiin, Salavaisten saaren monimuotoiseen elinkeinohistoriaan ja Velkuan, Livonsaaren ja Lempisaaren rakennuskannan tyypillisiin piirteisiin? Nämä löytyvät nyt kirjoista ja kansista teoksesta

Velkuan, Livonsaaren ja Lempisaaren kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta

Naantalissa on julkaistu Varsinais-Suomen rakennuskulttuurisarjan 16. osa. Siinä Velkuan, Livonsaaren ja Lempisaaren rakennuskantaa käsittelee FM Milla-Lotta Kemiläinen päivittämiensä inventointien pohjalta. Lisäksi lukuisat alueeseen perehtyneet kirjoittajat esittelevät artikkeleissaan alueen kulttuuriympäristöä. Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö selvittää kaavoituksen perusteita, arkeologi Jouko Pukkila kertoo Velkuan muinaisjäännöksistä ja FM Elina Pursimo kirjoittaa Salavaisten saaren asutushistoriasta. Pitäjäneuvos Lauri Valtonen kuvaa talvinuotan vetoa Velkualla. Fil. kand. Satu Nieminen kirjoittaa ”kadonneesta kaupungista”, Velkuanmaan Velkuankaupungista. Maakuntamuseon tutkija Eija Suna selvittää vanhan rakennuskannan antikvaariseen korjaamiseen ja rakennussuojeluun liittyviä kysymyksiä. Teoksessa on nähtävissä myös Varsinais-Suomen maakuntamuseossa vanhojen karttojen pohjalta tuotetut, maiseman muutosta kuvaavat maisemahistoriakartat.

Tämän julkaisun myötä koko nykyisen Naantalin alue on käsitelty sarjassa, kiitos siitä työn mahdollistaneelle Naantalin kaupungille / Naantalin museolle. Kirjan kustantamiseen ovat osallistuneet myös Varsinais-Suomen liitto ja Turun museokeskus / Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Paikkakunnittain rakennus- ja muinaisjäännösinventointeja sekä paikallishistoriaa käsittelevää kirjasarjaa on julkaistu jo 1980-luvulta lähtien. Julkaisijat ovat Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto.

Salavaisten kylätie. Kuva Milla-Lotta Kemiläinen 2012/TMK.

Pihapiiri Velkualla. Kuva Milla-Lotta Kemiläinen 2012/TMK.

Julkaisu on tulossa myyntiin 30 euron hintaan Turun museokeskuksen Brinkkalan kirjakauppaan, Naantalin museokauppa Säsonkiin sekä Naantalin palvelupisteisiin.

Haukansalmi 1900-luvun alussa. Yksityiskokoelma.

P.S. Jäikö kadonnut Velkuankaupunki mietityttämään? 1800-luvun lopulla Velkuanmaan saaren eteläosaan muodostui tiivis torppari- ja mäkitupalaisyhdyskunta, jonka asukasluku nousi liki 100 henkeen. Asukkaat alkoivat leikkimielisesti kutsua aluetta ”kaupunkiksi” ja paikallisia teitä kaduiksi; pitihän kaupungissa Bulevartti olla. Sotien aikana asutus alkoi vähetä nuorison muuttaessa mantereelle koulutuksen ja parempien ansioiden perässä. Velkuankaupungissa ei ole enää juurikaan vakituista asutusta, kesäaikaista on jonkin verran. Suuri osa ”kaupunkin” loistoaikojen rakennuskannasta on hävinnyt. Kesämökkiasutusta on sen sijaan syntynyt melko runsaasti merenrannoille kaupungin alueen ulkopuolelle.