Tapetteja ja muuta museokamaa digitaalisen median syövereistä

Rakennusperinteen ystävien Katariina Entonen lähetti museon rakennustutkijoille kuvan tapetista, joka oli tullut esiin Iso-Puolalan talon korjauksen yhteydessä. Tapetti oli kovin vanhakantaisen näköinen ollakseen talossa, joka on pystytetty paikalleen jo 1770-luvulla. Tapetin kuviointi muistuttaa lähinnä barokin (1600-luvun loppu /1700-luvun alku) runsasta kukkaköynnös-, kukka/hedelmäkori-, lintu- aiheistoa, vain pulleat puttohahmot puuttuivat. Kukaan museon rakennustukijoista ei ollut moista tapettia aiemmin nähnyt sen paremmin talon seinässä kuin missään muuallakaan.

Kaarin muisti, että Iso-Puolalan talossa on ainakin 1830-luvulla asunut ruotsalaissyntyinen ja ympäri Eurooppaa työskennellyt ornamenttikuvanveistäjä Carl Wennerström, jonka ansioita ovat  mm. Tuomiokirkon alttaritaulun kehys (1834), saarnatuoli (1837) ja urkufasadi (1842) sekä Teatteritalon (1839) sisä- ja ulkopuoliset ornamentit.

Samaan aikaan minä selailin omia Pinterest taulujani etsien tapettivastineita. Yhtäkkiä ja vähän eri taulussakin eteeni ilmestyi painolaatta, jossa nuo joutsenenkaltaiset linnut ja tuo suuri rypäleterttu kiinnittivät huomioni.

Tarkempi tarkastelu osoitti, että nyt ollaan kyllä jo tosi lähellä. Ainakin on ihan sama aihe, vaikka laatta sitten ei olisikaan juuri se, jolla Iso-Puolalan tapetti on on painettu. Laatta on Tukholman lääninmuseon digitaalisessa tiedostossa. Laattaan liittyvä informaatio on vähäinen: Laatta on kaiverrettu kovaan puuainekseen kuten hedelmäpuuhun tai vastaavaan. 1800-luvun alku. (Käsin painetun tapetin nimi Lintutapetti).

Nettisurffailussa selvisi myös, että Ruotsissa julkaistun Tapetbokenin julkistamisen yhteydessä (v.2004) on pidetty tiedoitustilaisuus ja Helsingborgs Dagbladetin jutun kuvituksena esiintyy, paitsi kirjan kaikki kolme tekijää myös kaksi kuvaa Lintutapetin painolaatasta. Netin kautta paljastui myös, että ruotsalaisen Tapeter Långholm AB:n valikoimassa on uusioversio tämän painolaatan tapetista, kolmena eri väriversiona.

Uusiotapetin yhteydessä mainitaan, että tapetti on alkujaan painettu laatalla Västerbottenissa ja tekijäksi mainitaan Evert Larsson. Aika kalpea ja uskaltaisiko ihan sanoa, että tylsä on uusioversio alkuperäiseen verrattuna!

Tukholman Långholmenilla toimivan tapettiyrityksen Instagram sivuilta löytyy tieto, että tätä lintutapettia tunnetaan niin Ruotsista kuin Suomestakin 1830-luvulla. Ja samoilla sivuilla myös tapetin yhteys Evert Larssoniin vahvistui.

Evert Larssonin lähempi tutkiskelu, mikä sitten ei enää onnistunut netissä, paljasti, että kyseessä on  henkilö, joka on toiminut Västerbottenin museossa 1940-luvulta ilmeisesti 1960-luvulle asti, syntynyt 1898, kuollut 1964. 

Julkaisussa Västerbotten 2000 sivulla 62 oli kuvattuna Evert Larssonin  museolle tekemä Lintutapetti ( Fågeltapet).

Samassa kirjassa kerrottiin myös, että yllä kuvattu  painolaatta olisi Evertin kaivertama. Lisäksi kerrotaan että painolaatta on Långholmenilla toimivan tapettiyrityksen omistuksessa. Kirja on painettu 2000, laatta on kuvattu Tukholman lääninmuseossa 2008. Onko kyseessä sama laatta? Kuvan perusteella näyttäisi olevan. Tästä on lähtenyt kysely lääninmuseolle.  Mutta ei Iso-Puolalan seinään 1700/1800-luvun vaihteessa ole voinut ilmestyä tapettia, jonka laatta on kaiverrettu vasta 1900-luvun puolella. Eli tapetti ja laatta ovat olleet olemassa jo ennen Evert Larssonia.

Mitä opimme tästä? No, että netti on ihan mahtava työkalu, josta löytyy äkkiä mitä moninaisempaa tietoa. Mutta opimme myös, että irrallisia tiedon palasia yhdistelemällä syntyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Mutta on tosi hienoa, että museoitten kokoelmia on digitaalisesti nähtävissä. Kun vielä ollaan digitalisaation alkutaipaleella ( ilmeisesti) niin tiedot ovat luonnollisesti aika satunnaisia. Meillä finna.fi hin on koottu kaikkien museoitten aineistoa, mutta Ruotsin museoitten aineistoa löytyy mitä erilaisempien osoitteitten alta, mikä hankaloittaa etsimistä aika tavalla.

Eija Suna