Kun seuraavaksi vierailette Kuralan Kylämäessä, pysähtykää katsomaan Jaanintien viereistä opastaulua! Siinä näette nimittäin Aurajoen kansallismaisemaa kansallisvalokuvaajan ikuistamana.
Opastaulun maisemapanoraama koostuu kolmesta
valokuvasta, jotka on ottanut vuonna 1899 I. K. Inha, Suomen taiteen kultakauden
kuuluisuuksien aikalainen ja tuttu. Inhan laajaa kuvatuotantoa on vasta hiljattain
alettu arvostaa sen ansaitsemalla tavalla, ja nykyisin häntä kutsutaan kansallisvalokuvaajaksemme,
rinnastaen kultakauden muihin suomalaisuuden kulmakiviä luoneisiin
taiteilijoihin.
Kari Ennola on omassa blogissaan kertonut, miten kyseinen,
nyt Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluva panoraama Kuralan Kylämäestä
sai tunnistuksensa vuonna 2011. Ennola tuntee Inhan tuotannon läpikotaisin, on kuvannut
rinnakkaisotoksia samoilta kameransijoilta nykypäivänä ja osallistunut
valokuvataiteen museon ”I.K.Inha – valokuvaajan tuotanto” –hankkeeseen.
Tunnistettuaan paikkatietoja vailla olleen panoraaman juuri Kuralan
Kylämäeksi, Ennola otti yhteyttä Turun museokeskukseen, missä taas entuudestaan
tunnettiin panoraaman keskiosa grafiikanlehden muodossa. Se on julkaistu sekä
Kaarinan pitäjän historia -kirjassa, että jo vuonna 1901 Suomen maakuntia esittelevässä
kirjasarjassa:
Kuva kirjasta Väinö Wallin (Voionmaa): Suomen maakunnat, osa I Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa, Helsinki 1901. Signeeraus R. Lappalainen |
Kuralassa oli juuri hiljattain iloisesti yllättyen huomattu kirjan
”I.K Inha - Unelma maisemasta” avulla, että grafiikanlehti saattaisikin perustua
Inhan valokuvaan. Jo tämä mahdollisuus oli hykerryttävän hieno, mutta vasta
Ennolan yhteydenoton ansiosta kävi selväksi kokonaisuuden laajuus ja laatu. Kolmen
rinnakkaisen, tarkkuudessaan verrattoman lasinegatiivin ikuistama kesäpäivä Aurajokilaakson kulttuurimaisemassa!
Vielä hauskemmaksi asian tekee museon näkökulmasta se, että
Kurala-panoraama kuuluu Suomen maataloutta esittelevään sarjaan, joka Inhalta
tilattiin vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Kuvat olivat - tai
niiden oli ainakin tarkoitus olla - esillä kuuluisassa kansallisromanttisessa Suomen paviljongissa, siis jossain siellä Gallen-Kallelan freskojen
alla! Nykyisin 1940-50-lukua varsinaissuomalaisessa kylässä esittelevä Kurala on siis jo ennen
museoaikaansa saanut toimia varsinaissuomalaisen maalaiskylän malliesimerkkinä,
huiman korkeatasoisessa ja kansainvälisessä yhteydessä!
Mutta hiukan jäitä hattuun sentään: Kuralan valintaan on
saattanut vaikuttaa ei vain itse kohteen erinomaisuus, vaan kohteen
vierellä olevan kuvaamispaikan eli Virmunvuoren sopivuus lintuperspektiivin
luomiseen.
Nykyisin Virmunvuorelta Kylämäen suuntaan katsoessaan näkee vain puiden latvoja. Viereisen liikekeskuksen katolta avautuu tällainen maisema, kaikkine karuine nykypäivän elementteineen:
Nykyisin Virmunvuorelta Kylämäen suuntaan katsoessaan näkee vain puiden latvoja. Viereisen liikekeskuksen katolta avautuu tällainen maisema, kaikkine karuine nykypäivän elementteineen:
Inhan panoraama sisältää valtaisan määrän tietoa, ja sen
kulttuurihistoriallinen ja tutkimuksellinen arvo on tietenkin mittaamaton. Olemme
viime viikkoina ja päivinä
katselleet yksityiskohtia museokeskuksen arkeologin Kaisan kanssa, ja todenneet, ettei yksi bloggaus mitenkään tee oikeutta kuvan sisältämälle
tietomäärälle. Tämän johdannon
jälkeen on siis odotettavissa muutamia jatkopostauksia!
*
Panoraama ja sen jatkossa nähtävät yksityiskohdat on julkaistu Suomen valokuvataiteen museon ystävällisellä
suostumuksella ja avulla.
Värikuvat: Kaisa Lehtonen ja Johanna Viitaharju
Värikuvat: Kaisa Lehtonen ja Johanna Viitaharju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti