tiistai 9. joulukuuta 2014

Tuntemattoman torpan tarina, osa 3



Marraskuussa Sanna ja minä teimme vielä uuden tarkastusmatkan Syvälahden torpan paikalle. Kohteesta ilmoittanut Jussi Kinnunen oli näyttänyt minulle jo elokuussa kaksi rajapyykkiä, jotka hän oli havainnut torpan kivijalasta parisenkymmentä metriä kaakkoon. Tällä toisella maastokäynnillä kiinnitimme rajapyykkeihin kuitenkin vielä uudestaan huomiota, ja aloimme etsiä niitä maaston kohdista, jotka vastaisivat vanhoihin karttoihin merkittyjä palstan rajoja.


Rajapyykit  nro 4 ja 21

Sijaitsevat vain metrin, parin päässä toisistaan. Kummassakin on keskellä korkeampi pystykivi, jonka ympärillä on neljä matalampaa kiveä.

Etualalla on rajapyykki nro 4 ja taka-alalla nro 21


Rajapyykki numero 4

Rajapyykki nro 3

Sijaitsee edellisestä noin 38 metriä koilliseen. Numerokaiverrus oli jo pahoin peittynyt pintaturpeen alle, mutta sammalta rapsuttamalla se saatiin esille. Myös tässä pystykiveä ympäröi ainakin kolme pienempää kiveä.
Rajapyykki numero 3



Rajapyykki nro 1

Tämän rajapyykin löytyminen oli meille ehkä kaikkein ilahduttavinta ja yllättävintä. Se sijaitsee rajapyykistä nro 4 noin 74 metriä länsiluoteeseen. Se oli havaituista rajapyykeistä kaikkein näyttävin. Pystyyn nostetun kivipaaden ympärillä oli neljä pienempää kiveä.

Rajapyykki numero 1
Sanna Kupila etsimässä pyykin numeroa

Rajapyykkiä numero 2 etsittiin tovi, mutta lopulta päädyttiin siihen tulokseen, että se mahdollisesti jäänyt pellonmuokkauksen yhteydessä maamassojen alle tai muutoin vain tuhoutunut.

Syvälahden torpan tilusrajat näkyvät vielä vuonna 1981 painetussa peruskartassa. Karttaan on merkitty rajapyykit 1, 4 ja 3. Numeroa 2 ei enää löydetty.

On aina hauskaa vieläkin löytää metsistä vanhoja viisikivisiä rajapyykkejä. Tämä rajapyykki -malli on määritelty jo vuonna 1442 voimaan tulleessa Kuningas Kristofferin maanlaissa. Rakennuskaaren 26 pykälässä todetaan, että ”Raia on se iosa wijsi kiuiä ouat, neliä ymbärille ia yxi sisällä eli keksellä, nelio eli come kiuiä ei mahda Raiaxi cutzuta. Ioka Tomtin Raiasa pitä wijsi kiuiä makaman.” (Kuningas Kristofferin maanlaki Herra Martin suomentamana)

Nyt löydetyt pyykit on oletettavasti asetettu tai ainakin numeroitu vasta vuonna 1914, jolloin palsta on erotettu Syvälahden tilasta. Palstan osti tuolloin Jänessaaren tilan omistaja, jonka tilusten keskellä tämä Rakuunatontti sijaitsi. Tässä erotuskartassa rajapyykit on numeroitu numeroin 1-4 kuten on maastossakin. Palstan rajat on määritelty jo aiemmin ja vuoden 1817 karttaan on merkitty myös rajapyykkinumerot, mutta tuossa kartassa rajapyykit on numeroitu numeroin XIII-XVI ja näitä numeroita emme nyt pyykeistä löytäneet.

The End


Teksti: Kaisa Lehtonen ja Sanna Kupila
Kuvat: Kaisa Lehtonen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...