Varsinais-suomalaista rakennustutkimusta jo 1930- ja 1940-luvulla, nyt Finna.fi: ssä

Turun museokeskuksella/Varsinais-Suomen maakuntamuseolla on pitkät perinteet maakunnallisessa toiminnassa. Yhtenä todisteaineistona siitä ovat vaikkapa juuri nyt Finna.fi :hinkin tulleet Irja Sahlbergin  dokumentointipiirustukset.

Irja Sahlberg (1904-1972) valmistui maisteriksi keväällä 1931, jonka jälkeen hän työskenteli Folkkultursarkivin kenttätöissä kesällä 1931 piirtäjänä. Seuraavana keväänä hänet valittiin  hoitamaan Kemiönsaarella toimivan Sagalundin museota. Täällä hänen tehtäviinsä luettiin perinteisen esinehuolto- ja luettelointityön lisäksi museon rakennusten korjaustarpeitten kartoittaminen. Vuodesta 1937 hän toimi Turun historiallisessa  museossa ylimääräisenä apulaisena (extra biträde). Vuonna 1942 Sahlberg sai vakinaisen amanuenssin viran silloisesta Turun historiallisesta museosta. Maisteri Sahlberg tuli kaupungissa tunnetuksi vanhojen rakennusten puolestapuhujana niin että kerrotaan valtuustossakin todetun, että ”neitihän museoi koko kaupungin”.

Perinteisen luettelointi- ja esinetutkimustyön lisäksi Sahlberg teki kesäisin erillisrahoituksella kenttätöitä niin Kemiössä kuin Pohjanmaallakin. Koska Turun historiallisessa museossa vielä 30-luvulla oltiin tekemässä ulkoilmamuseota linnan puistoon, oli maakunnan rakennusperintöön tutustuminen perusteltua. Museossa suunniteltiin myös laajaa Suomen kartanoita käsittelevää julkiasua, jonka vuoksi erityisesti kartanoitten dokumentointi oli museon ohjelmassa. Museo haki kartanoinventoiniin rahoitusta Suomen museoliitolta ja jo hakemuksessa tekijäksi mainittiin juuri Irja Sahlberg. Vuodesta 1938 lähtien aina vuoteen 1951 suoritti Irja Sahlberg näitä dokumentointeja eri puolilla Varsinais-Suomea. Dokumentointityö käsitti niin torppien, talonpoikaistalojen kuin kartanoittenkin dokumentointia. Myös kansatieteellisesti kiinnostavia yksityiskohtia on dokumentoitu runsaasti.

Kustakin Sahlbergin tutkimuskohteeksi valikoituneesta kokonaisuudesta valmistui keskimäärin kolme piirustusta: asemapiirros, asuinrakennuksen pohjapiirros ja poikkileikkaus. Lisäksi useissa kohteissa on laadittu myös detaljipiirustuksia esim. listoituksista, ovista ja ikkunoista. Mitä enemmin kohteessa oli säilynyt vanhoja, rakennushistoriallisesti mielenkiintoisia piirteitä, sitä perusteellisempi dokumentointi yleensä oli. Kenttätöidensä tueksi Sahlberg teki runsaasti arkistotutkimuksia niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Hakusanalla Irja Sahlberg tulee finna.fi stä tällä hetkellä 319 kohdetta.  Näistä vajaa puolet on Turun museokeskuksen kokoelmaan kuuluvia, 1930-ja 40-luvulla Varsinais-Suomessa tehtyjä rakennusdokumentointeja. Muut Sahlbergin nimellä esiin tulevat kohteet ovat hänen eri puolilla Suomea tekemiään dokumentointeja ja kansatieteellisiä selvityksiä sekä julkaisuja.

 Mietoisten Saaren kartanon päärakennuksen poikkileikkaus kellareineen

Piikkiön Pukkilan kartanon poikkileikkaus vuodelta 1943

yksityiskohtia

 Paraisten Ylikirjalan talon leikkauskuva

Söderbackan maaseinäinen asuinrakennus Paraisilla.

Kun ottaa huomioon, että Irja Sahlberg yleensä oli liikkeellä yksin, ilman sen kummempia teknisiä välineitä kuin mitta, kynä ja kumi, on hänen jälkeensä jättämä aineisto merkittävä niin laajuudessaan kuin laadussaankin. Kuten Irma Lounatvuori on museon julkaisemassa kirjassa Rakkaudesta rakennuksiin todennut: ”Asemapiirrokset antavat suurenmoisen kokonaiskuvan pihapiireistä, kartanoille ominaisesta rakennusten sijoittelusta ja niiden keskinäisestä hierarkiasta. Asunrakennusten pohjapiirrokset ja poikkileikkaukset paljastavat eri vuosisatoina vallalla olleen rakennustekniikan ja asumistapojen kehityskaudet. Taidokkaisiin poikkileikkauksiin on huolellisesti dokumentoitu kiinteän sisustuksen muodostajat, rintapaneelit, ovet, seinäkäsittelyt ja listalaitteet”.

Eija Suna

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

Sjöberg-Pietarinen Solveig, Kvinna i Museivärlden, Etnologiska institutionen vid Åbo Akademi, Rapport 7.  Åbo 1997

 Rakkaudesta rakennuksiin, kartanot Irja Sahlbergin tutkimuskohteina, toim. Irma Lounatvuori, Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2011-2012/75-76. Turku 2013