Katonharjan koriste vai uusi munkkitiilityyppi?

Kuva: Mikko Kyynäräinen / TMK

Tämä syyskuun esineenä esitelty, kourumainen kattotiili löydettiin Aurajoen itäpenkasta Runeberginpuiston kohdalta rantakiveyksen korjaamiseen liittyneiden arkeologisten kaivausten yhteydessä vuonna 2012. Se oli keskiajalla vajonnut joen pohjaan kertyneeseen puusilppuiseen saveen, josta löydettiin paljon muutakin pois heitettyä tai hukattua tavaraa.  

Arkeologien huomion herätti kattotiilen selkäpuolelle kiinnitetty, kauniisti muotoiltu nokka. Tavallisesti matalahko kolmionmuotoinen nokka eli asennuspykälä kiinnitettiin aivan kattotiilen päähän siten, että sen avulla tiiliä voitiin asentaa rimoille vierekkäin, kourupuoli ylöspäin. Näitä tiiliä sanotaan nunnatiiliksi. Valmistusvaiheessa nunnatiilien reunoihin tehtiin kiinnitysloveukset eli olkakaaret, joiden avulla sauman päälle asetettu kourumainen munkkitiili pysyi paikoillaan.

Tavallisista nunna- ja munkkitiilistä tehty katto. Lähde: Venhe 1994, 36.

Tässä kattotiilessä mahdollinen nokka on kuitenkin istutettu 6 cm etäisyydelle tiilen päästä.  Se on myös tavallista korkeampi ja kapeampi ja sen pää on muotoiltu sormin lintumaiseksi koukuksi  – voisiko kyseessä olla harjatiilen koristeltu katkelma? Nokan kummallisen sijainnin lisäksi olkakaarien puuttuminen viittasi siihen, että kyseessä ei ainakaan ollut ihan tavallinen nunnatiili.

Mitä erilaisimpia harja- ja päätykoristeita tunnetaan muualta keskiajan Euroopasta, mutta Turusta niitä ei ole toistaiseksi löydetty. Osaksi tämä saattaa johtua siitä, että tiilikatot näyttävät täällä olleen keskiajalla melko harvinaisia, tai sitten harja- ja päätykoristeita ei ole tunnistettu.

Erilaisia harjatiiliä. Lähde: McCutcheon 2006, 183.

Kyseisessä tapauksessa voinemme kuitenkin harjatiilen unohtaa, sillä Visbystä tunnetaan munkkitiiliä, joiden yläosassa, on koukkumainen asennuspykälä. Sen avulla päällekkäiset munkkitiilet pysyivät paremmin aloillaan. Joka tapauksessa tiililöytö on merkittävä, sillä kyseessä on todennäköisesti aikaisemmin Suomessa tuntematon munkkitiilityyppi.

Myös munkkitiilissä saattoi olla asennuspykälä. Lähde: http://130.237.186.144/vft/data/b0200.htm, Piirros: P.A. Säve 1848, Valdemar Falcks Bildarkiv.