torstai 2. maaliskuuta 2017

Mauno Mannelinin valokuvia Finnaan





Koristemaalari työssään Kupittaan Saven tehtaalla.
Mauno Mannelin/Turun museokeskus. 
Teollisuusvalokuvaajana tunnettu Mauno Mannelin (1910–1990) aloitti kuvaajan uransa 1920-luvun lopussa sotilasvalokuvaaja Toivo Hämeenheimon (s. 1889) autonkuljettajana. Hämeenheimolla oli Helsingissä Valokuvaamo Ortho osoitteessa Bulevardi 7. Mannelin valmisti Hämeenheimon sotilaskuvia tämän kotona Helsingin Pakinkylässä. Hieman myöhemmin Mannelin kuvasi muun muassa Turussa Viipurista tulleen Väinö Smolanderin kanssa. Smolander suunnitteli heille yhteistä kuvaamoa Kalevankadulle Helsinkiin. Smolander kuitenkin kuoli pian. Mannelinilla oli kuvaustoverinaan teollisuuskuvissa myös Veikko Hytönen.

Pesupiste Kontio & Kontion kananteurastusosastolla.
Mauno Mannelin/Turun museokeskus.
 
Mannelin alkoi ottaa teollisuuskuvia 1930-luvun alkuvuosina. Tähän aikaan teollisuuslaitoksista ei vielä ollut kovin paljon sisäkuvia, varsinkaan työkuvia. Mannelinilla oli käytössään pullossa magnesiumjauhetta, jonka avulla hän sai otettua kuvia huonoissa valaistusolosuhteissa sisällä tehdashalleissa. Lasilevyjen kantaminen tehtaille oli raskasta, sillä Mannelinilla ei ollut autoa käytössään. Mannelin kuvasi ympäri Suomea ja kulki linja-autolla ja yöpyi yleensä matkustajakodeissa. Hän kuvasi paljon muun muassa Turussa, Lahdessa, Tampereella ja Oulussa. Naimisiin mentyään 1933 lasinegatiiveja kehitti ja kuvia valmisti Mannelinin vaimo Irene Luomala heidän kotonaan Malminkadulla Helsingissä.

Turussa Mannelin asui vuonna 1932 yhdessä Väinö Smolanderin ja tämän vaimon kanssa.
He asuivat pienessä asunnossa sokeritehtaan läheisyydessä ja Smolanderin vaimo kehitti lasilevyjä läheisen kahvilan takahuoneessa. Turussa Mannelin kuvasi paitsi vuonna 1932 myös runsaasti myöhemminkin 1930-luvulla.

Suuri osa kuvista tilattiin muun muassa Suomen Työ ja Kotimainen Tuotanto -lehtien kautta. Teollisuuslaitokset tilasivat kuvista kopioita omiin tarpeisiinsa. Työtiloja usein siivottiin kuvausta varten. Työprosessin tuli näkyä kuvissa hyvin. Tätä varten, ja magnesiumin käytön takia, työntekijöiden piti olla kuvatessa paikallaan. Kuvaukselle piti olla johdon lupa, sillä teollisuussalaisuuksia piti varjella. Hj. Jousen albumi- ja salkkutehtaalla kuvatessa tehdas halusi pitää negatiivit itsellään, koska kuvissa näkyi niin tarkasti lukitusmekanismit. 

Hj. Jousi Albummi- ja salkkutehdas, Läntinen Pitkäkatu 13. 
Mauno Mannelin/Turun museokeskus.


Mannelin-kokoelma Turun museokeskuksessa käsittää yli 1300 lasinegatiivia yli 60 teollisuuslaitoksesta Turusta sekä noin 20 Varsinais-Suomesta, muun muassa Naantalista, Perniöstä, Aurasta, Salosta ja Uudestakaupungista. Kuvat ovat nyt nähtävillä Finna palvelussa www.finna.fi

Kuvat ovat matalaresoluutiokuvia ja niitä voi käyttää vapaasti CC BY-ND 4.0 käyttöehtojen mukaan, kun valokuvaajan nimi ja Turun museokeskus mainitaan.

Samoin käyttöehdoin Finnasta voi löytää esimerkiksi Carl Jacob Gardbergin kuvaamia katunäkymiä ja rakennuksia 1950–1960 -lukujen Turusta.

Minna Ijäs
tutkija, valokuvakokoelma

Lähteet:
Mauno Mannelinin haastattelu 6.7.1982. Turun museokeskus.

Kuka kuvasi? Suomen valokuvataiteen museo. http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/#valokuvaaja/2423 (luettu 15.2.2017).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...