perjantai 20. toukokuuta 2016

Uuneja ja muotteja






Turun museokeskuksen kokoelmiin Nauvon kotiseutumuseosta saadut Nauvon Fortunan kaakelitehtaan kaakelimuotit ovat historiallisina dokumentteina vailla vertaa. Johanna kirjoitti niistä tässä blogissa  25.11.2015. Nyt tiedämme, että Fortunassa on tehty ainakin tällaisia uuneja.1700-ja 1800-luvun käsityöläismestarien ja myös varhaisimpien kaakeliuunitehtaitten tuotteita ei nimittäin kovinkaan yleisesti leimattu. Pystyssä olevasta uunista ei koskaan voi aivan varmasti tietää, kuka uunin on tehnyt, koska mahdolliset leimat ovat kaakelin takaosassa. Ammattikuntalaitoksen aikana ei tunnettu mallisuojaa eikä käsityömestareilla ollut tapana kirjata malleja omikseen. Päinvastoin ammattikuntalaitoksen aikana kisällivaiheeseen kuului, että ammattiin valmistuva kävi opissa eri mestareiden luona, oppi työtavat, näki vallalla olevat mallit  ja varmaan saattoi tuoda valmiita muotteja tai kaakeleita mukanaankin. Monen suomalaisen kaakelimaakarikisällin tie vei Ruotsiin ja 1800-luvun kaakelimallistot Ruotsissa ja Suomessa ovat hyvin samankaltaisia, osittain identtisiä. 



Kuvien  uunit  ( kuvat kirjasta Nordiska Museets handlingar 57, Stockholm 1962) Gysingen kartanosta Ruotsista ovat hyvin lähellä sitä koristeaiheistoa, joka esiintyy Turun fajanssitehtaan säilyneessä kuvallisessa hinnastossa.
Yhtään aivan mallipiirustusten kaltaista uunia ei ole meidän päiviimme säilynyt, jos sellaisia joskus on tehty. Museon kokoelmissa on myösTurun fajanssitehtaan materiaaliin kuuluvaksi oletettu piirros kaakeliuunista, johon on hahmoteltu uunin eri koristeosien paikkoja ja kokoja

 Piirroksen uuni on ainakin yläosan koristeaiheiltaan lähempänä meidänkin päiviimme säilynyttä kruunukoristeaihetta, josta nyt on myös Fortunan valumuotti museon kokoelmissa. 


Kuvan kaakeliuunin kruunukoriste on mahdollista valmistaa oheisen kuvan alemmalla muotilla. 


Koristeaiheitten moninaisuudesta kertoo kuvan ylempi valumuotti, jossa on samasta  koriste-aiheesta toinen versio. Piirroksen uunin luukun sivuilla olevat koristeaiheet näyttävät aivan samoilta kuin toisessa Gysingen uunissa. 


Vanhassa Kustavin saaristossa olevassa uunissa  näyttäisi olevan hyvin samankaltaiset friisikaakelit kuin samaisen Gysingen uunin friisissä ja tulipesän yläpuolellakin on. Lieneekö kustavilainen uuni ruotsalainen vai Turun fajanssitehtaan tai jonkun muun suomalaisen manufaktuurin valmistama?  
 Erityisesti kartanoitten arkistoaineiston perusteella tiedetään, että Ruotsista on  tuotu meille runsaasti uuneja.


Tehtaan tai tekijän päättely pelkän kaakelin koristeaiheen perusteella ei ole mahdollista. Esimerkiksi näyttävää delfiinikaakelia, joka on kummassakin Gysingen uunissakin, on tehty runsaasti niin Ruotsissa  kuin Suomessakin. Kansallismuseon kokoelmissa on Fortunan leimalla varustettu delfiinikaakeli ja sitä on käytetty myös Ruissalon huviloitten uuneissa, joista monet ovat Turun fajanssitehtaan valmistamia. Delfiiniuunia on säilynyt myös sinipirskotettuna, kuten kuvan

 
















 Kuusiston kartanon uunissa on nähtävissä. Lisäksi maakunnasta on tavattu useita, irrallisia, leimaamattomia delfiinikaakeleita.  Kuten oheisista kuvista voi nähdä, on kaakeliuunien koristeaiheita yhdistelty hyvin monella eri tavalla. Osittain se johtuu varmasti uunien uudelleenmuurauksista, mitä on jouduttu tekemään muutaman vuosikymmenen välein, silloin kun uuneja on päivittäin käytetty lämmittämiseen.

Pystyssä olevasta uunista voidaan tunnettujen leimattujen kaakelien perusteella vain todeta, että vastaavanlaisia uuneja on valmistettu esimerkiksi ainakin Fortunan tai Turun Fajanssitehtaassa. Tässä kuvassa 

on toistaiseksi ainoa koristekaakeli, josta maakuntamuseon kokoelmissa säilyneitten, leimattujen  kaakelien perusteella voidaan varmasti sanoa, että tätä kaakelimallia on valmistettu niin Turun Fajanssitehtaalla kuin Paraisten Vånön tehtaallakin. Kuvan kaakeli on myöhemmin maalattu, kuten on todella moni muukin vanha uuni. Alta pilkottaa useille vanhoille kaakeleille tyypillinen vaalean kellertävä, säröpintainen lasite. Alla olevassa kuvassa on kyseisessä kaakelissa oleva Vånön tehtaan leima.



Eri puolilta Varsinais-Suomea on tavattu kaakeliuuneja, jotka on mahdollisesti valmistettu Fortunan tehtaassa, muoteilla, jotka lahjoituksessa tulivat museon kokoelmaan. Luostarinmäellä oleva keltalasitteisen uunin friisikaakeli

 voisi olla tehty tällä muotilla .


Alla olevassa kuvassa olevan Halikon Trömperin kestikievarin uunin friisikaakeli

 taas olisi voinut syntyä tällä muotilla



Tämän sauvolaisen uunin friisi 




on voitu tehdä tällä muotilla. 

Sauvosta tunnetaan toinenkin vanha uuni, jossa friisikaakelissa on samantyyppinen koristeaihe,

 mitä ei kuitenkaan edellä esitetyllä muotilla olisi syntynyt. 

Tämän särkisalolaisen uunin friisi- ja kruunukaakelit

olisivat myös voineet syntyä näillä Fortunan muoteilla.



Lopuksi on pakko sanoa, että älkää nyt kuitenkaan ruvetko purkamaan kaakeliuunejanne sen takia, että saisitte tietää, kenen valmistama se on!

Eija Suna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...