Asemaraportti

2.6.2015 klo 12.45 Utö 11 eteläkaakko 5 näkyvyys 30
Yhteysalus Eivor saapuu Enskärin laituriin, jota puolustusvoimat käyttivät toimiessaan saarella, ja jonka läheisyydessä sijaitsevat entiset puolustusvoimien kasarmit.

Valtion rakennushallituksen normirakentemaisen kulttuuriperintöä 1970-luvulta. Nämä armeijan vuonna 2005 hylkäämät kasarmit toimivat nykyisn hotellin majoiutustiloina.

.

Käveltyämme Enskärin tietä yhteysaluslaiturilta etelään ohi karujen kasarmirakennusen havaitsimme pienipiirteisen saarisolaiskylän majakan kupeessa.

Utö sijaitsee Saaristomerellä strategisesti merkittävällä paikalla Suomeen johtavan merireitin varrella. Utölla on jo 1500-luvulta alkaen ollut luotsitoimintaa. Saari asutettiin vakituisesti 1740-luvulla, jolloin kaksi jurmolaista talonpoikaa asettuivat sinne luotseiksi. Kaksi luotsitilaa jaettiin vielä 1770-luvulla kahtia. Neljä luotsitilaa Västergrannas (Vestras), Norrgrannas (Sandas), Östergrannas (Grannas) ja Södergrannas (Mattas) sijaitsivat rykelmänä kylätontilla.

Vallitsevilta tuulilta suojaisalla vanhalla kylätontilla on jäljella kaksi luotsitilaa Grannas (vasemmalla) ja Mattas (oikealla). Rakennusten ulkoasua on uusittu vuosien varrella. Kylän muut asuinrakennukset ovat nousseet luotsitilojen ympärille.

Saaren arkeologinen kulttuuriperintö muodostuu pääosin sotahistoriallisista kohteista, joista vanhimmat jäljellä olevat tykkipatterit ja ammussuojat ovat venäläisten 1. maailmansodan aikana rakentamia. Paraisten kaupunki teetti saarella valmisteilla olevaan osayleiskaavatyöhön liittyen syksyllä 2014 sotahistoriallisten kohteiden muinaisjäännösinventoinnin. Arkeologi Marja Pälikön inventointiraportti olikin suureksi avuksi saaren kohteisiin tutustumisessa.

1 maailmansodan aikainen ammussuoja. Utö kuului ns. Pietari Suuren merilinnoituksen uloimpaan eli Turun-Ahvenanmaan saaristoasemaan. Linnoitustyöt alkoivat Utössä vuonna 1914.

Majakka ja luotsiasema sijaitsevat saaren korkeimmalla kalliolla. Nykyinen majakka on rakennettu vuonna 1814. Sen muuri on alhaalla noin kaksi metriä paksu ja ohenee ylöspäin mentäessä. Vuodesta 1935 lähtien, kun majakka sähköistettiin Utössä toimi Suomen ensimmäinen radiomajakka. Utössä on sijainnut Suomen ensimmäinenvalomajakka, pyöreä majakkatorni, joka rakennettiin vuonna 1753 ja räjäytettiin Suomen sodan aikana. Nykyinen luotsiasema on rakennettu vuonna 1958 edellisen 1800-luvun puurakenteisen aseman paikalle. 

Luotsiaseman takaa avautuva merimaisema. Lähin suuri saari on Viron Hiidenmaa, joka sijaitsee noin 120 kilometrin etäisyydellä Utöstä eteläkaakkoon.

Lintuemo suojaisassa pesäkolossa.

Idyllisen saaristolaiskylän mukulakiviset tiet ovat venäläisten päällystämät.

Lukuisat lumoavat rantavajat ja laiturit reunustavat kylän rantaa.

Tykkiasema Majakkamäellä, josta avautuvat henkeäsalpaavan upeat näköalat avomerelle.

Bunkkerin betoniseinään maalattua uutta ”taidetta”.

Arkeologin näkökulmasta jollain lailla hämmentävää oli se, että jäännöksiä saaren varhaisimmista vaiheista ja elinkeinoista, kuten esimerkiksi kalastuksesta, ei tunnu juurikaan säilyneen. Vaikuttaisi siltä, että saaren linnoittaminen ja sotilaallinen toiminta on ollut sen verran voimaperäistä, että vanhimmat jäännökset olisivat pääsaarella kutakuinkin tuhoutuneet. Toisaalta saarella on mitä erilaisimpia ihmisen toimesta kasattuja kivikasoja, -kekoja ja -ladelmia, joiden ajoittaminen on vaikeaa. Yleisvaikutelmaksi kuitenkin jäi, että kivirakennelmat liittyisivät pääosin saaren sotilaalliseen toimintaan. Varhaisempia asutusmerkkejä saattaisi löytyä nykyisen kyläasutuksen keskeltä ja liepeiltä, mutta koska aikaa oli rajoitetusti, jätettiin talojen piha-alueet tällä kertaa tarkastamatta.

Mahdollisesti vanhempaan kerrostumaan voisi liittyä nykyisestä majakkarakennuksesta vain muutaman metrin päässä, enää vaivoin havaittavissa oleva rakennuksen perustus. Voisiko perustus liittyä saaren ensimmäiseen, Suomen sodan aikana, räjäytettyyn majakkaan?

Saaren pohjoispuolella on 1870-luvulla mainittu olleen jatulintarha. Vuonna 1971 tehdyssä Korppoon inventoinnissa jatulintarha ei kuitenkaan ollut enää löydettävissä. Majakan etelänpuoleiselle kalliolle näyttää rakennetun jatulintarha "uustuotantona".

Väsyneet, mutta onnelliset tutkijat  lähdössä kotimatkalle.

Kuvat ja teksti: Kaisa Lehtonen ja Paula Saarento