Turun museokeskuksessa on aiemmin tallennettu turkulaista tekstiiliteollisuutta ja poistotekstiilien kierrätystä. Alkuvuodesta 2020 päätettiin jatkaa paikallisen tekstiilituotannon tallentamista ja pysyä kestävän kehityksen aiheen parissa. Kestävä kehitys on viime vuodesta lähtien ollut museoiden valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkoston TAKOn esille nostama teema.
Museolla kohteeksi valikoitui Punainen Norsu. Sen tuotteet valmistetaan Turussa kierrätysmateriaalista ja mahdollisimman ekologisista uusista materiaaleista. Punaisen Norsun myymälän yhteydessä kauppakeskus Forumissa on myös vaatelainaamo ja keväällä tiloihin avattiin second hand -myymälä käytetyille vaatteille. Suunnitelmissa oli dokumentoida nykypäivän kuluttamiseen liittyviä ilmiöitä: eettisen muodin, vastuullisen lähituotannon ja ylijäämämateriaalien käytön arvostamista. Näiden lisäksi haluttiin tallentaa myös kulutuskultuurin muutosta, pikamuodin rinnalle noussutta vaatteiden lainaamisen ja kierrättämisen trendiä. Dokumentointipäivä ehdittiin sopia, mutta väliin tuli koronapandemia ja dokumentointi jouduttiin sen vuoksi siirtämään syksyyn.
Suunnitellun dokumentoinnin aihe sopi mukavasti TAKO-verkoston syksyksi koordinoimaan museoiden yhteiseen nykydokumentointitempaukseen, jonka aiheeksi oli valittu kulutus. Elokuussa Suomessa annettiin koronaviruksen vuoksi kasvomaskisuositus yleisillä paikoilla, jos turvavälin pitäminen ei ole mahdollista. Tämä ohjeistus räjäytti kasvomaskien kysynnän ja jälleen korona vaikutti dokumentointiin. Yhteistä päivää oli vaikea sopia, kun Punaisessa Norsussa ommeltiin miltei yötä päivää kangasmaskeja niitä tilanneille kansalaisille.
Muuttunut tilanne muutti myös dokumentointisuunnitelmia ja ajankohtainen maskiaihe otettiin dokumentoinnin kohteeksi. Saimme sovittua pikadokumentoinnin TAKOn tempauspäivää edeltävälle ajalle. Laajempi tutustuminen ja tallennustyö on tarkoitus tehdä myöhemmin syksyn aikana. Museon nykydokumentoinnista vastaava tutkija lähti siis Punaiseen Norsuun dokumentoimaan kangasmaskien valmistusta ja niiden myyntiä.
Ensimmäiset kankaiset kasvomaskit ommeltiin Punaisessa Norsussa jo maaliskuussa pian koronaepidemian levittyä Suomeen. Maskin kaava löytyi internetistä ja sen pohjalta Punaisen Norsun väki alkoi kehittää omaa kasvomaskimalliaan. Aluksi maski oli kaksipuolinen, mutta nopeasti sitä kehitettiin niin, että puuvillakankaiden väliin tuli suodattava kuitukangas. Maskit ommeltiin teollisuuden ylijäämävaraston kankaista, kuten useat muutkin Punaisen Norsun tuotteista. Vain kuitukangas ja kuminauhat oli tilattava erikseen.
Kuitukangas oli dokumentointipäivänä loppu, mutta yrittäjä Helena Opas esitteli kasvomaskien ompelun kaikki vaiheet. Maskit ommellaan kauppakeskus Forumissa Punaisen Norsun liiketilan yhteydessä olevassa ompelimossa.
Valmiiksi leikattuja kasvomaskikankaita ja kuminauhaa kerällä lepäämäässä. Kuva: Milla-Lotta Kemiläinen/ TMK.
Maski koostuu kolmesta samanlaisesta osasta, kahdesta kangaskappaleesta ja niiden väliin tulevasta kuitukankaasta. Näkyvät kankaat voivat olla erilaiset, jolloin maskia kääntämällä saadaan erilainen vaikutelma. Kun kankaat on leikattu, niihin ommellaan laskokset. Sen jälkeen ne ommellaan yhteen, eli "pussiin". Sitten aihio käännetään ja silitetään. Lopuksi kiinnitetään kuminauhat ja valmis kangasmaski viimeistellään silittämällä.
Kysynnän ollessa kovimmillaan Punaisen Norsun ompelijat ottivat aikaa, miten nopeasti yhden maskin saa tehtyä. Yleensä sen saa valmiiksi kymmenessä minuutissa. Ennätysaika oli kuitenkin huikea: vajaa viisi minuuttia! Tämä voi onnistua, jos kankaat on valmiiksi leikattu, lankaa ei tarvitse vaihtaa ja muutenkin kaikki menee sujuvasti.
Keskeneräisiä kangasmaskeja. Kuva: Milla-Lotta Kemiläinen/ TMK.
Uuden tuotteen valmistuksessa on aina uutta opittavaa. Helena Opas kertoo, että he hoksasivat jossain vaiheessa, että kuminauha kannattaa ottaa rullasta kokonaan pois, ns. lepäämään. Jos kuminauhat leikkaa oikeanmittaisiksi paloiksi suoraan rullasta, ne kutistuvat.
Vielä keväällä kasvomaskeja myytiin harvakseltaan. Tuolloin asiakkaat ostivat hyvin neutraaleja värejä ja kuoseja, harmaata ja vaaleansävyjä. Niitä on yhä esillä myymälässä, mutta nyt suosikiksi on noussut täysin musta maski.
Kasvomaskimuoti onkin muuttunut nopeasti, ja tällä hetkellä ostetaan mustan lisäksi eniten rohkeita ja näyttäviä kuoseja. Myös maskin kanssa halutaan näyttää hyvältä ja moni saattaakin yhdistää vaatteensa sopimaan kasvomaskin kanssa. Kankaisten maskien lisäksi markkinoilla on tarjolla kertakäyttöisiä kasvomaskeja. Helena Opas kertoo huomanneensa, että asiakkaat arvostavat sitä, että kangasmaski on ekologinen ja sen voi pestä. Asiakkaat myös arvostavat tietoa siitä, missä maskit tehdään.
Nykyajan tallennus on osa museoiden kokoelmatyötä. Kangasmaskidokumentoinnilla osallistuimme museoiden valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOn koordinoimaan nykydokumentointitempaukseen. Tempaus järjestettiin perjantaina 18.9.2020 ja siihen osallistui lähes 50 suomalaista museota.
