Kuva TMK/Sanna Kupila |
Vähäjoen suulla, Koroisten niemeä vastapäätä on vanha asuinpaikka, jossa näkyy rakennuksia vuonna 1897 tehdyssä kartassa. Alueesta vuonna 1790 tehdyssä kartassa rakennuksia ei tähän kohtaan ole merkittynä.
C.H. Nordensvanin piirtämä kartta v. 1897 |
Juhani Rinteen kaivauksilta otettu kuva vuodelta 1900. Kuva Turun museokeskus |
Uusi Aura –niminen sanomalehti kirjoitti 4.2. 1899, että
Nahkurimestari Johan Fredrik Nieminen on mennyt konkurssiin ja velkojia
kutsutaan kokoukseen, jossa keskustellaan Virusmäen tilan maalla sijaitsevan
verstashuoneen omistusoikeudesta. Saman vuoden 1899 syksyllä Kustaa Virusmäki
tarjoaa ostettavaksi hyvässä kunnossa olevaa Nahkuritehdasta Virusmäen talon
maalla. Vuotta aiemmin Maarian kunnallislautakunta oli puolestaan saanut
piirilääkäriltä määräyksen, että kunnan tuli hankkia kunnallissairaala
mielisairaiden ja vaivaiskassan vaivoiksi joutuneiden henkilöiden hoitamiseksi.
Tämän kehotuksen seurauksena Maarian kunta osti Virusmäen maalla olleet
"entisen karvari" Niemisen asuin- ja verstashuoneet ja
kunnallislautakunta sisusti ne uuteen käyttöön. Piirimies A.J. Andersson johti
tätä sairaalaa ja eräs naisihminen oli hoitajana.
11.1.1906 Uusi Aura -lehdessä oli myynti-ilmoitus: ”Maarian
kunnan kulkutautisairaala, joka sijaitsee Virusmäen maalla Maarian joen suussa,
on päätetty myydä kun se on vähemmän sopivassa paikassa. Se on entinen
nahkurinverstas ja maksoi kunta siitä joku vuosi sitten 5000 mk.”
Paikka myytiin kesäkuussa 1906 maanviljelijä J. Kummerille. Vuonna
1908 sanomalehti taas kertoo, että parin suomalaisen ja venäläisten omistama
kalansavustuslaitos on keväällä 1908 siirretty Rymättylästä Maarian joen
suuhun. Nykyinen Vähäjoki tunnettiin aiemmin Maarian jokena. Paikka on
mahdollisesti sama, mutta tarkkaa tietoa ei löytynyt. Tämä savustuslaitos paloi
24.2.1909.
Kuva TMK/Sanna Kupila |
Paikka on lohkottu Virusmäen talosta omaksi tilakseen 1949. Oletettavasti
tässä vaiheessa paikalla jo 1920-luvulla ollut rakennus sai nykyisen, 1950-lukua edustavan ulkoasunsa. Turun kaupunki on omistanut kiinteistön vuodesta 1961 lähtien ja asuinrakennus on ollut yksityisomistuksessa.
Sanna Kupila
Sanna Kupila