Nahkurinverstas joen mutkassa

Kuva TMK/Sanna Kupila

Vähäjoen suulla, Koroisten niemeä vastapäätä on vanha asuinpaikka, jossa näkyy rakennuksia vuonna 1897 tehdyssä kartassa. Alueesta vuonna 1790 tehdyssä kartassa rakennuksia ei tähän kohtaan ole merkittynä.

C.H. Nordensvanin piirtämä kartta v. 1897

 Vuoden 1897 kartta liittyy Koroisten piispanlinnan tutkimuksiin. Tähän alueen karttaan on merkitty Koroistenniemen toiselle puolelle Wirusmäen tehdas, joka nyt selvityksissä on osoittaunut nahkurinverstaaksi, on sitä kutsuttu myös nahkurintehtaaksi. Ehkä yritys on ollut tavallista verstasta suurempi.

Juhani Rinteen kaivauksilta otettu kuva vuodelta 1900. Kuva Turun museokeskus

Koroistenniemen kaivausten yhteydessä vuonna 1900 otetussa valokuvassa näkyy joen rannalla  pitkän rakennuksen katto ja sitä pienempi selvästi ulkorakennus

Uusi Aura –niminen sanomalehti kirjoitti 4.2. 1899, että Nahkurimestari Johan Fredrik Nieminen on mennyt konkurssiin ja velkojia kutsutaan kokoukseen, jossa keskustellaan Virusmäen tilan maalla sijaitsevan verstashuoneen omistusoikeudesta. Saman vuoden 1899 syksyllä Kustaa Virusmäki tarjoaa ostettavaksi hyvässä kunnossa olevaa Nahkuritehdasta Virusmäen talon maalla. Vuotta aiemmin Maarian kunnallislautakunta oli puolestaan saanut piirilääkäriltä määräyksen, että kunnan tuli hankkia kunnallissairaala mielisairaiden ja vaivaiskassan vaivoiksi joutuneiden henkilöiden hoitamiseksi. Tämän kehotuksen seurauksena Maarian kunta osti Virusmäen maalla olleet "entisen karvari" Niemisen asuin- ja verstashuoneet ja kunnallislautakunta sisusti ne uuteen käyttöön. Piirimies A.J. Andersson johti tätä sairaalaa ja eräs naisihminen oli hoitajana.

11.1.1906 Uusi Aura -lehdessä oli myynti-ilmoitus: ”Maarian kunnan kulkutautisairaala, joka sijaitsee Virusmäen maalla Maarian joen suussa, on päätetty myydä kun se on vähemmän sopivassa paikassa. Se on entinen nahkurinverstas ja maksoi kunta siitä joku vuosi sitten 5000 mk.”

Paikka myytiin kesäkuussa 1906 maanviljelijä J. Kummerille. Vuonna 1908 sanomalehti taas kertoo, että parin suomalaisen ja venäläisten omistama kalansavustuslaitos on keväällä 1908 siirretty Rymättylästä Maarian joen suuhun. Nykyinen Vähäjoki tunnettiin aiemmin Maarian jokena. Paikka on mahdollisesti sama, mutta tarkkaa tietoa ei löytynyt. Tämä savustuslaitos paloi 24.2.1909.

Kuva TMK/Sanna Kupila

Paikka on lohkottu Virusmäen talosta omaksi tilakseen 1949. Oletettavasti tässä vaiheessa paikalla jo 1920-luvulla ollut rakennus sai nykyisen, 1950-lukua edustavan ulkoasunsa. Turun kaupunki on omistanut kiinteistön vuodesta 1961 lähtien ja asuinrakennus on ollut yksityisomistuksessa.

Sanna Kupila