Varsinais-Suomen museopäivän ohjelman suunnittelua

Varsinais-Suomen museopäivä koittaa jälleen elokuun viimeisenä sunnuntaina 30.8.2026. Museopäivän ohjelmassa mukana oleviin museoihin on maksuton sisäänpääsy. Samalla on mahdollisuus vielä vierailla niissä museoissa, joihin ei kesän aikana ehtinyt. 

Tänäkin vuonna museoissa on esillä upeita näyttelyitä ja museopäivään on kehitetty kiehtovaa ohjelmaa. Taivassalossa Viiasten museosessa pääsee tutustumaan amerikansiirtolaisuuteen ja esillä on myös upeita vanhoja asuja. Myös Mynämäen museossa ja Paraisten kotiseutumuseossa pääsee tutustumaan erilaisiin kankaisiin sekä arjen ja juhlan asuihin ja asusteisiin. Perinteisiä käsitöitä pääsee seuraamaan Liedossa sekä Nautelankosken museossa että Tarvasjoen museossa, kuten myös Laajoella Mynämäellä Vihtorin Tuvassa.

Liikenteen ja liikkumisen historiaan pääsee tutustumaan Karjalan kotiseutumuseossa Mynämäellä sekä Loimaan kotiseutumuseossa. Hieman erikoisempia aiheita löytyy esimerkiksi Liedon Vanhalinnasta, jossa  pääsee tutustumaan saunan historiaan ja kapuamaan lauteille sekä Rymättylän museossa Naantalissa, jossa tutustutaan Rymättylän murteeseen ja kuullaan ääninäytteitä murteesta. Yleisöä pyydetään ottamaan mukaan itselle tärkeä murresana. Trömperin kestikievarin lisäksi myös monessa muussakin museossa on kahvila avoinna, jotta koko päivän jaksaa varmasti kierrellä museoissa. 

Tässä vielä museopäivässä mukana olevat museot, joihin on vapaa pääsy sunnuntaina 30.8.2026:

AURA
Koskipirtti ja Museotalo avoinna klo 12–18
Varsinais-Suomen kansallismaisemassa pääsee tutustumaan Lauri Jäntin ainutlaatuisen museon kokoelmaan Koskipirtillä. Opastus klo 13–16.30. Kahvila avoinna.
Riihikoskentie 36, Aura, koskipirtti.fi

Prunkkalan Poikettava avoinna 11–15
Esillä näyttelyt Auran kotiseutuyhdistys 40 vuotta ja Auran Eräkurjet 80 vuotta. Kahvila avoinna ja elävää musiikkia.
Kirkkotie 1, Aura, aurankotiseutu.fi

Veräjänkorvan museo avoinna klo 10–16
Maalaistalon tunnelmaa 1900-luvulta 1960-luvulle. Sekatavarakauppa, kellosepän ja suutarin verstaat.
Turuntie 107, Aura

KEMIÖNSAARI
Taalintehtaan ruukinmuseo avoinna klo 11–17
Ruukinmuseolla metalliteollisuuden historiaa ja työväen puutaloasuntoja.
Tullimäentie 7, Taalintehdas, bruksmuseum.fi 

Sagalundin museo avoinna klo 11–16
Ulkomuseon rakennukset avoinna. Näyttelyissä tarkastellaan menneitä kesiä ja kasvien hyödyntämistä arjessa ja juhlassa. 
Museontie 7, Kemiö, sagalund.fi

Söderlångvikin museo avoinna klo 11–17
Taidetta Amos Andersonin rahaston kokoelmista sekä OP Pohjolan Taidesäätiön kokoelmia esittelevä näyttely, jossa esillä maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa 1950-luvulta 2010-luvulle keskeisiltä suomalaisilta taiteilijoilta.
Amos Anderson tie 2, Dragsfjärd, soderlangvik.fi

KUSTAVI
Kustavin saaristolaismuseo avoinna klo 12–16
Kahvitarjoilu ja musiikkia klo 12.30–13.30.
Vartsalantie 256, Kustavi, kustavi.fi/hyvinvointi/museo

LAITILA
Kauppilan umpipiha avoinna klo 12–17
Elojuhla klo 13.
Koukkelantie 240, Laitila, laitila.fi/kauppilan-umpipiha/

Laitilassa Kauppilan umpipihalla vietetään Elojuhlaa klo 13.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sarkin museo avoinna klo 12–16
Esillä Valkojärvi 1500 vuotta -näyttely.
Untamontie 66, Laitila. 

LIETO
Nautelankosken museo avoinna klo 11–17
Liedon Marttayhdistyksen perinteisiä käsitöitä ja värjäriryhmä Matarat värjäävät luonnonväreillä. Esillä Eija Tähkäpään maalauksia sekä näyttelyt kivikaudesta ja Lauri Nautelan elämästä ja kokoelmista.
Nautelankoskentie 40, 21360 Lieto As., liedonmuseo.fi

Tarvasjoen kotiseutumuseo avoinna klo 11–14
Tarvasjoen taitajia tekemässä perinnekäsitöitä. Näyttelyissä mm. Tarvasjoen kauppojen vaiheita, kyliä ja sota-aikaa. Kahvio ja puoti avoinna.
Kyröntie 30b, 21450 Tarvasjoki, liedonmuseo.fi

Vanhalinna avoinna klo 12–15
Esillä näyttely SAUNA – loitsuista löylyihin. Kapua lauteille ja uppoudu saunan mielenkiintoiseen maailmaan.
Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna, vanhalinna.fi

LOIMAA
Kurkijoki-museo avoinna klo 11–16
Esillä näyttely Kurkijoki säveliä arjessa ja juhlassa.
Kuukantalo, Kuukankuja 1, Loimaa

Loimaan kotiseutumuseo avoinna klo 11–16
Esillä näyttely Seuraavana Loimaa - Rautatie Loimaalla 150 vuotta.
Kanta-Loimaantie 13, Loimaa, loimaaseura.fi

Loimaan koulumuseo avoinna klo 11–16
Esillä näyttely Yhteiskoulusta kirjastoksi.
Pääkirjaston yläkerta, Kauppalankatu 17, Loimaa, loimaaseura.fi

Suomen maatalousmuseo Sarka avoinna klo 10–17
Esillä näyttely Köyhät ja maattomat maalaisköyhälistön historiasta Suomessa.
Vanhankirkontie 383, Loimaa, sarka.fi 

Loimaan Taidetalo avoinna klo 11-17
Esillä Carl-Gustaf ja Irmelin Sandman Liliuksen Vieri vieressä -näyttely ja Teideltä Tangeriin -näyttely.
Rantatie 2, Loimaa, loimaantaidemuseo.fi

Alpo Jaakolan patsaspuisto avoinna klo 11-18
Esillä Sirkku Ketolan näyttely PUU PUU PI DUU – IHONA PUU, mukana Prudencio Agbodande.
Aura-Pirkkatie 84, Loimaa, loimaantaidemuseo.fi 

Vesikosken mylly avoinna 11–16
Hirvikoskentie 10, Loimaa, loimaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/museot/vesikosken-mylly/

Marttilan kotiseutumuseo on avoinna klo 12-15.

MARTTILA
Marttilan kotiseutumuseo avoinna klo 12–15
Härkätie 720, Marttila, marttila.fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kirjasto-ja-kulttuuri/

MASKU
Kemppien tupa avoinna klo 11–14
Pop up -kahvila.
Monnoistentie 16, Lemu, lemunkempit.fi

MYNÄMÄKI
mynamaki.fi/museot
Karjalan kotiseutumuseo avoinna klo 11–14
Esillä näyttely Liikenne Karjalassa. Karjalan Marttojen kahvio avoinna.
Karjalankyläntie 60, Mynämäki

Laajoen museo Vihtorin Tupa avoinna klo 11–15
Kyläseppä Vihtori Ylenin entinen hirsitorppa ja 1800-luvun lopun tunnelmaan. Käsityönäytöksiä mm. neulonnasta ja pitsinnypläyksestä. Kahvila avoinna.
Karjalantie 1616, Laajoki

Mynämäen museo avoinna klo 11–14 
Esillä näyttely Kaikista kauneimman kankaan. Wirmo-Seuran puoti ja kahvio avoinna.
Keskuskatu 19, Mynämäki

Korvensuun konepajamuseo avoinna klo 11–14
Seppämestarin työnäytöksiä. Kahvila avoinna.
Suorsalantie 26, Mynämäki

Tavastilan Kotiseutumuseo avoinna klo 12–15
Esillä näyttely Mietoisten koululaitoksen historiasta. Kahvio avoinna.
Tavastilantie 11, Mietoinen

NAANTALI
Casa Haartman avoinna klo 12–17
Arkkitehti Erik Bryggmanin taiteilijapariskunta Axel ja Hedvig Haartmanille suunnittelema talo täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Luostarinkatu 3, Naantali, casahaartman.fi

Kollolan kotiseututalo avoinna klo 12–15
Taattistenjärventie 22, Merimasku.

Naantalin museo avoinna klo 11–18
Esillä näyttely Hälytys! Palontorjunta ja poliisi Naantalissa.
Mannerheiminkatu 21, Naantali, naantali.fi/museo

  Rymättylän museo avoinna klo 12–15
Esillä näyttely Kräki ja krähty – murrejuttuja Rymättylässä. Klo 13 keskustelua Rymättylän murteen ominaispiirteistä ja vanhoja ääninäytteitä.
Kirjalan kirkkotie 2, Rymättylä, rymattyla-seura.fi

Rymättylän museossa kerrotaan murrejuttuja klo 12-15.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NOUSIAINEN
Nousiaisten Kotiseutumuseo avoinna klo 12–15
1960-luvun näyttely ja puuhaa lapsille.
Topoistentie 9, Nousiainen

PAIMIO
August Pyölniitun museo avoinna klo 12–16
Ikkuna Pyölniitun ainutlaatuiseen elämäntyöhön luonnontieteilijänä, keksijänä ja kirjoittajana. Opas paikalla.
Maljamäentie 132, Isotalo, Paimio, paimio.fi/august-pyolniitun-museo/

Pyhän Jaakobin kirkko avoinna klo 12–16
Avoimet ovet ja opas paikalla.
Jaakobintie 38, Hevonpää, Paimio, paimionseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/pyhan-jaakobin-kirkko

Käsityömuseo Miila avoinna klo 12–16
Jessica Koivistoisen lintuaiheisia käsitöitä Havina -näyttelyssä. Opastusta, työpaja, museobingo ja erikoisnäyttelyosio.
Kirjakuja 2, Paimio, paimio.fi/kasityomuseomiila

Paimio Sähkömuseo avoinna klo 12–16
Esillä näyttely Askalan vesivoimalaitos 90 vuotta. Opastuksia, aarteenetsintää, sähkökorttipeli ja pop up -kahvila.
Vistantie 24a, Paimio, paimio.fi/paimionsahkomuseo

PARAINEN
Korppoon kotiseutumuseo avoinna 10–16
Vanhoja valokuvia Korppoosta. Pop up -kahvila.
Strömmantie 39, Korppoo, korpo.hembygd.fi/fi/

Nauvon merenkulkutalo avoinna klo 11–16
Esillä näyttelyt Muistoja ja kokemuksia kaukaisista maista - 200 vuotta suomalaista merenkulkua ja Miten Nauvossa liikuttiin ennen vanhaan. 
Kirkkopolku 3, Nauvo

Paraisten kotiseutumuseo avoinna 11–16
Esillä näyttelyt Piste i:n päällä - Asuja ja asusteita arkeen ja juhlaan ja Black kaffinobox XXXVII. Klo 13–15 kydenpunontaa, visakävely, kirjatori.
Storgårdinkatu 13, Parainen 

PÖYTYÄ
Pöytyän museopappila avoinna klo 12–16
Opastetut kierrokset klo 13 ja 14.30. Esillä talonpoikaisesineistöä, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen töitä sekä Riina Thurenin taidenäyttely. Partiolippukunta Pöytyän Pöllöjen kahvila avoinna.
Turuntie 1189, Pöytyä

RAISIO
Raision museo Harkko avoinna klo 11–14
Näyttelyssä Keramiikkabiennaali 26 on esillä 25 taiteilijan teoksia eri puolelta Suomea.
Raision Kirjastotalo, Eeronkuja 2, Raisio, raisio.fi/harkko

RUSKO

Napen kotimuseo avoinna klo 11–15
Tule syömään, kahvittelemaan, katsomaan eläimiä ja kiertelemään museon aitoissa ja vanhojen esineiden keskellä. Myynnissä lihasoppaa, makkaraa, kahvia sekä omena- ja voisilmäpullia. Arpajaiset.
Paattistentie 174, Vahto 

Merttelän puutornimuuntamo avoinna klo 11–15
Näyttely kertoo sähkön tulosta Ruskolle.
Lempontie 2, Rusko, kotiseudut.fi/ruskoseura/

Ruskon museo ja Rindellin mäkitupa avoinna klo 9–15
Tull kaffel -näyttely.
Kirkonmäki, Rusko, kotiseudut.fi/ruskoseura/

Vahdon lainamakasiinimuseo avoinna klo 11–15
Esillä näyttely Lapset ensin-Vahdon MLL 100 vuotta. Museosuunnistusta ja Vahdon MLL:n paikallisosaston järjestämää ohjelmaa lapsille. Räiskäleitä, tuoreita munkkeja ja kahvia myynnissä.
Vahdontie 1501, Vahto, kotiseudut.fi/vahtoseura

SALO
Halikon museo avoinna klo 11–17
Kirkkorinne 7, Hajala, salomus.fi

Meritalon museo avoinna klo 11–17
Moisionkatu 18, Salo, salomus.fi

Perniön museo avoinna klo 11–17
Työpaja ja askartelua.
Museotie 9, Perniö, salomus.fi

Trömperin kestikievari avoinna klo 11–17
Kahvilassa makeita ja suolaisia leivonnaisia.
Vanha Turuntie 1326, 25240 Hajala, salomus.fi

Salon elektroniikkamuseo avoinna klo 11–16
Valokuvasuunnistusta ja klo 13‒15 paikalla keskusteluopas.
Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3, Salo, elektroniikkamuseo.fi

SAUVO
Sauvon Kotiseutumuseo avoinna klo 12–16
Esillä näyttely Muutosten Sauvo esittelee elämää Sauvossa 1960–1980-luvuilla. Kahvila ja museokauppa avoinna.
Vahtistentie 3, Sauvo, sauvonmuseo.fi

TAIVASSALO
Viiasten kartanomuseo avoinna klo 11–15
Esillä museon monipuoliset näyttelyt ja Amerikkaan -näyttely.
Hakkenpääntie 290, Taivassalo.

Viiasten kartanomuseossa voi tutustua Amerikkaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TURKU
Ett Hem -museo avoinna klo 11–16
Viehättävä Alfred ja Hélène Jacobssonin porvariskoti 1800–1900-lukujen vaihteesta Turun historiallisessa miljöössä.
Piispankatu 14, Turku, etthem.fi/fi/

Sibelius-museo avoinna klo 11–18
Opastus suomeksi klo 13.30 ja ruotsiksi klo 13 Jean Sibeliuksen elämää ja teoksia esittelevään näyttelyyn. .
Piispankatu 17, Turku, sibeliusmuseum.fi

Suomen Partiomuseo - Finlands Scoutmuseum avoinna klo 12–18
Opastettuja kierroksia partion historiasta ja nykypäivästä.
Läntinen Pitkäkatu 13, Turku, partio.fi/nyt/partiomuseo

Turun Lasarettimuseo avoinna klo 12–16
Esillä teemanäyttely Työvoimasta opiskelijoiksi – Sairaanhoitajakoulutusta Kiinamyllynmäellä.
Kiinamyllynkatu 4–8, rakennus 13, Turku, tyks.fi/tietoa-tyksista/lasarettimuseo

Turun Terveydenhuoltomuseo avoinna klo 12–16
Esillä näyttely Turun alueen terveydenhuollon historiasta.
Kunnallissairaalantie 20, rakennus 13, Turku.

Turun vesilaitosmuseo avoinna klo 12–17 
Vesilaitostoimintaa ja arjen vedenkäyttöön liittyvää kulttuuriperintöä.  
Halistentie 4, Turku, vesilaitosmuseo.fi

UUSIKAUPUNKI
Wahlbergin museotalo avoinna klo 11–16
Tekstiiliteollisuuden historiasta kertova näyttely Vilttejä ja vaatteita – Made in Uusikaupunki.
Ylinenkatu 11, Uusikaupunki.

Kalannin kotiseutumuseo avoinna klo 11–16
Kuriirikuja 1, 23600 Kalanti.

Kalannin veteraanimuseo avoinna klo 11–16
Pruukintie 7, Kalanti.

 

Rakennusinventointiprojekti 2026 - Hölmölän kylä

Hyrköistentien Tuhatjalkaisenkatu 8.5.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren

Rakennusinventointiprojekti 2026

Toukokuussa 2026 Pansio-Pernon asukkaita informoitiin tiedotteilla, että alueella tulee kiertämään siviilipalvelushenkilö Samu Nygren museoinventoijan tehtävissä. Kyseessä oli siis Hyrköistentien täydennysinventointi, jossa alueen historiasta ja rakennuksista kerättiin tietoja Museon Informaatioportaaliin eli MIP-palveluun, joka toimii Varsinais-Suomen kulttuuriympäristön parissa työskentelevien viranomaisten työkaluna. Tietoja kerättiin valokuvaamalla rakennuksia ja ympäristöä sekä haastattelemalla alueen asukkaita. 

Hyrköistentien Hölmölän kylä

Turun Karttapalvelusta otettu ilmakuva Hyrköistentiestä.

Pansion ja Pernon rajalla sijaitsee vehreä ja viihtyisä Hyrköistentie, joka haarautuu yhdeksitoista eri hyönteisnimiseksi kaduksi. Näiden pienten katujen ympärille on ryhmittäytynyt identtisiä omakotitaloja tiiviisiin soikiomuodostelmiin. Hyrköistentie on hyvin hoidettu ja siisti. Luontoa on kaikkialla, villieläimiä vilisee joka nurkan takana ja Aurinko tuntuu aina paistavan. Hyrköistentien ötökkäkatujen rakennuksilla on huvittava ja mielenkiintoinen historia, ja alueella on oma vahva identiteettinsä. Alue tunnetaan nimityksellä ”Hölmölän kylä”, ja sen juuret kytkeytyvät 1950-luvulle. 

Kysymys kuuluu: Mistä Hölmölän kylä sai nimensä?

Pansion Omakotiyhdistys ja Pansion Omakotirakentajat r.y

Pansiossa vallitsi kimpparakentamisen huuma 1950-luvulla, joka alkoi Pansiolan talon talkoorakentamisella. Jokin yhdessä rakentamisessa oli niin erityistä, että lisää ideoita lähti heti liikkeelle. Täten perustettiin Pernon Omakotiyhdistys Pansion työväentalolla 16.11.1950. Idea yhdistyksestä syntyi siitä, että talkooporukka halusi rakentaa kaikille omakotitalot. Silloisen valtuuston jäsen Tauno Nieminen piti projektia hyvänä ideana ja lähti ajamaan sitä heti eteenpäin kohti kaupungin valtuustoa. Ensimmäinen tavoite oli omakotitalotonttien kaavoittaminen Pernontien pellolle. Talojen rakentamista varten perustettiin erikseen omakotitaloyhdistys, Pansion Omakotirakentajat r.y. Alueen asukkaiden mukaan omakotiyhdistys helpotti suuresti rakennustavaroiden hankkimista. Oli hyödyllistä, että esimerkiksi ikkunat ja lämpöpatterit saatiin halvemmalla yhdistyksen ansiosta.

Valokuva Hyrköistentiestä Veijo Kaipiaisen
 "Pernon Omakotiyhdistys r.y 50v"- lehtisestä.

Talkootyöt alkavat

Hyrköistentien pohjoispuoliskon taloja alettiin rakentaa kesällä 1951. Talkootyöt alkoivat rakennusporukan kasaan keräämisellä ja nämä rakentajat olivat myös talojen tulevia asukkaita. Mukana oli ihmisiä kaikenlaisista eri ammateista, kuten puutöistä ja putkitöistä, ja kaikki tekivät oman osuutensa. Monttuja kaivettiin Hyrköistentien saviselle pellolle ja rakentamisprosessia dokumentoi paikalliset toimittajat. Ihmiset seurasivat Hyrköistentien kimpparakentamishommia mielenkiinnolla. 

Turun yleiskaavan suunnitteluihanteiden mukainen Hyrköistentien varren asemakaava 25/1951. 
Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus.

Hyrköistentien pohjoispuoliskolle kaavoitettiin 47 omakotitaloa. Talot rakennettiin ripeään tahtiin vesikattoihin asti, jonka jälkeen ne jaettiin numeroihin. Rakennusaika oli työlästä ja väsyttävää. Useimmat rakentajat kävivät ensin päivätöissä, ja töiden jälkeen loppuilta vietettiin rakennustyömaalla. Syksyn mukana saapuva pimeys ei ollut onneksi ongelma, koska Pernon pelto sähköistettiin syyskuussa 1951. Työmaalla siis riitti valoa syksyn pimeässä. Vuonna 1952 rakennettiin sokkelit valmiiksi ja loppuvuodesta moni pääsi jo muuttamaan taloihin. Viimeistelyt jatkuivat kylläkin vielä vuoden 1953 puolelle.

Rakentajat saivat myös kaupungin valvonnan alla rakentaa itse alueen kadut ja tehdä kunnallistekniset työt, tämä oli kaupungin kanssa solmitussa sopimuksessa. Korvaukseksi katu- ja viemäritöistä rakentajille myönnettiin alennus tonttien perusvuokrasta.

Hyrköistentien Mehiläisenkadun Sirkkataloja,
jotka ovat kaavaltaan identtisiä mutta ulkonältään
 muokattu erinäköisiksi. 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Sirkkatalot, Pähkinätalot ja Villentalot

Kaikki Hyrköistentien pohjoispuoliskon talot rakennettiin saman kaavan mukaan, jota kutsutaan Sirkka-Malliksi. Pohjoispuoliskon talot ovat siis kaikki samanlaisia, peilikuvia toisistaan. Vuosien varrella taloja on remontoitu ja maalailtu ja ne erottuvat selkeämmin toisistaan, mutta kaikki talot ovat alkuaikoina olleet identtisiä. Talot ovat harjakattoisia ja puolitoistakerroksisia. Niissä on lasikuisti ja asuinkerroksen lisäksi vinttihuoneet ja alustakerros saunoineen. Pohjakerroksessa on autotalli, sauna, pesuhuone, kellari ja pannuhuone. Sirkkatalojen piirtäjä ja suunnittelija on Heikki Sysimetsä.

Sirkka-mallin mukainen omakotitalo
 Hyrköistentien perhosenkadulla 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hyrköistentien eteläisellä puoliskolla sijaitsee kahta eri omakotitalomallia, Pähkinätaloja ja Villentaloja. Eteläisen puoliskon talot rakennettiin vasta myöhemmin noin 1960-luvulla. Nekin kimpparakennettiin talkootöin. Pähkinätaloja sijaitsee Hämähäkinkadulla, Leppäkertunkadulla ja Paarmankadulla. Ne ovat hieman pienempiä kuin Sirkkatalot, mutta neliöitä niistä löytyy silti yhteensä yli 100. Pähkinätalot on suunnitellut A.F. Korhonen. Villentalot ovat suurempia kuin Pähkintätalot, niissä on neliöitä yhteensä jopa lähes 200. Villentaloja löytyy Kimalaisenkadulta ja Hyttysenkadulta ja ne on suunnitellut arkkitehti Vilho Miettinen. 

Hyrköistentien Hämähäkinkadun Pähkinätaloja 8.7.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hyrköistentien Hyttysenkadun Villentaloja 8.7.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hyrköistentien asemakaava 29/1952. 
Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus.

Mistä Hölmölän kylä sai nimensä?

Taloja rakentaessa talkooporukka sai melko erikoisen idean: Talot arvottaisiin rakentajien kesken. Koska talot olivat peilikuvia toisistaan, ajateltiin, että arvonta olisi yksinkertainen tapa sopia, että kuka muuttaa mihinkin. Asiat ei kuitenkaan sujunut niin sulavasti kuin aluksi ajateltiin. Arvontajärjestelmästä syntyi aikamoinen soppa.

Kuva Hölmölästä Markku Varnilan 2014 teoksesta
 "Hernerokkaa ja puukuunareita"
Kuva: U. Riihonen.

Osa rakentajista eivät ollut tyytyväinen heille arvottuun taloonsa syystä tai toisesta. Syynä saattoi olla, että talon paikka ei ollut mieluinen, tai naapuriksi olikin tullut vihamies! Rakentajista irtosi pieni joukko, jotka olivat asioista eri mieltä. He vastustivat arvontajärjestelmää ja halusivat tehdä päätöksiä oman pään mukaan. Erimielisyyksien kärjistyessä talkoorakentajista peräti 16 jäsentä alkoi vaatimaan itselleen omaa taloa, mikä heille myönnettiinkin, ja loput kimpparakentajat jatkoivat rakentamista ja tyytyivät arpajärjestelmän lopputuloksiin. Hyrköistentien sekamelskasta levisi juttuja, ja ulkopuoliset seurasivat riitaisaa tilannetta huvittuneena. Ja näin, Hyrköistentien omakotitaloalue sai nimekseen Hölmölä. 

Erään asukkaan mukaan talkootöiden päättyessä Hyrköistentien metsän reunalle oli ilmestynyt kyltti, jossa luki "Hölmölä". Hän kertoo myös, että jopa linja-autot ilmoittivat pysähtyvänsä "Hölmölässä". Toinen asukas kertoo, että alueella oli ilmeisesti ollut myös poliittista erimielisyyttä tuohon aikaan oikeiston ja vasemmiston välillä. Hänen mukaansa Hölmölässä asui suurimmaksi osaksi oikeistolaisia, ja että vasemmistolaiset olisivat keksineet Hölmölä-nimityksen. 

Elämää Hölmölässä 1950-1960-luvuilla

Muurahaiskadun ja Tuhatjalkaisenkadun
 välinen peltoalue 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Alueella kauan asuneen asukkaan mukaan, elämä Hölmölässä oli tuolloin alkuaikoina melko vilkasta, mutta kuitenkin hyvin mukavaa. Kaikkialla oli paljon leikkiviä ja koulua käyviä lapsia. Aikuiset, enimmäkseen miehet, kävivät päivätöissä. Asukkaat työskentelivät esimerkiksi telakalla ja laivateollisuus LATE:ssa ja Valmetissa. 1950-luvulla oli paljon sotakorvauksia, ja niitä maksettiin esimerkiksi juuri Valmetin kautta. Lähiympäristöstä tarjottiin paljon töitä ja majoitusta työntekijöille. Muita työllistäjiä olivat Leiraksen lääketehdas, jalostamo ja sillitehdas. Yksi asukas kertoo, että naisia oli tuohon aikaan töissä paljon sillitehtaalla, ja hän muistelee, kuinka naiset aina "haisivat silliltä" kotimatkalla linja-autossa.

Melkein kaikilla asukkailla oli taloissaan vuokralaisia, esimerkiksi yläkerran pikkuhuoneessa, mutta myös muissa talon huoneissa. Yhdessä talossa saattoi asua montakin perhettä. Eräs asukas kertoo tuon aikaisen vuokran olleen noin 100€ kuukaudessa.

Luontoa, purettuja rakennuksia ja historiaa

Hölmölän alueella ja lähiympäristöllä on tapahtunut paljon maisemallisia muutoksia. Alueelta on purettu monia rakennuksia ja myös onnettomuuksia on sattunut. Hölmölän omakotitalojen vieressä sijaitsevan paloaseman vastapäätä oli ennen kioski, josta muutama asukas mainitsee haastatteluissa. Kioski on nyt purettu ja sen paikalla sijaitsee nyt vain asuinrakennuksia. Paikallinen koulu purettiin myös noin viisi vuotta sitten jatkuvien vesivahinkojen takia. Lisäksi lähistön entinen Navigare-baari, joka toimi ennen muun muassa myös Järvilahti-nimisenä kauppana, Paprika-nimisenä kauppana ja jopa kuntosalina, tuhoutui tulipalossa muutama vuosi sitten.

Turun Karttapalvelusta otettu ilmakuva
Hövelin liikekeskuksesta, entisestä "Intiaanikylästä".

Hyrköistentiellä sijaitsee nyt Hövelin liikekeskus, josta löytyy muun muassa kahvila ja ravintola. Sen vierellä on myös sopusuhtainen lähikauppa Pernon K-market. Hövelin paikalla oli alkujaan rivitaloja. Hölmölän asukkaat kuvailevat näitä entisiä rivitaloja kamalan näköisiksi "työmaabarakeiksi", ja että ne olivat vain "laatikoita peräkkäin". Jotkut mainitsevat myös nimityksen "Intiaanikylä". Rivitaloissa asui ihmisiä joka puolelta Suomea ja alueella oli rauhatonta meininkiä, kuten tappeluita ja melua. Asukkaat olivat telakkatyöntekijöitä, joille oltiin luvattu töitä pahimmalle sotakorvausajalle. Rivitaloasunnot myytiin lopulta pois ja purettiin n. 1970-luvulla, koska niitä ei tarvittu enää, ja ne olivat myös melko huonokuntoisia ja epämiellyttävän näköisiä. Näitä "barakkitaloja" oli enemmänkin Pernontiellä, yksi asukas mainitsee.

Vanhassa kaavassa näkyy Hövelin liikekeskuksen
paikalla olleet puretut asuinrakennukset.
Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus.

Hyrköistentien eteläpuoliskon kävelytie 8.7.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hölmölän alueella on kauniit vihertävät maisemat ja luonto ympäröi kaikkialla mihin astuu. On luontopolkuja, pientä peltoa ja myös metsikköä. Asukkaiden mukaan villieläimiä, kuten peuroja, näkyy jatkuvasti. Lähistöllä on kolme metsää. Lehmäpellon metsässä pidettiin ennen lehmiä, Majakkametsässä sijaitsee lentomajakka ja alueella on myös lapsille sopiva leikkipaikka, Pikkumetsä. Majakkametsän majakka oli lentokenttää varten ja huhujen mukaan sen lähistöllä on luola, jossa pidettiin hävittäjälentokoneita. 

Hyrköistentien Sarvijaakonkatu 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Nykypäivää Hölmölässä

Kaikkien haastateltujen asukkaiden mielestä Hölmölä on erittäin ihana ja hyvä alue asua. Asukkaat korostavat rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Erään haastatellun mukaan muiden Pansio-Pernon alueiden rauhattomuudet eivät kuulemma ylety Hyrköistentielle, eikä Pernon "huono maine" kantaudu myöskään Hölmölään.

Hölmölässä asukkaat tekevät asioita yhdessä ja juhlivat myös naapurien kesken. Joidenkin ötökkäkatujen asukkaat ovat läheisempiä kuin toisten, mutta ylipäätään yhteishenki on erittäin positiivinen. Taloja myydään harvoin ulkopuolisille, niitä yleensä lahjotaan jälkipolville tai muille sukulaisille. Taloissa on mukava ja viihtyisä asua, koirat nauttivat lenkeistä luonnossa ja alueella on myös lasten leikkipuisto. Lisäksi talojen symmetria ja hyvin huolletut pihat miellyttävät silmää. 

Lähteet:

Markku Varnila - Hernerokkaa ja puukuunareita (kotiseututeos, 2014)

Veijo Kaipiainen - Pernon Omakotiyhdistys r.y 50v. (historiikki, 2001)

Turun Karttapalvelu - https://turku.asiointi.fi/ims/

Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus, Samuli Saarinen

Kirjoittanut Samu Nygren.