Aikamatka Paimioon - Mitä Isojakokartat kertovat yli 200 vuoden takaisesta maisemasta?

Tänä kesänä lähdin aikamatkalle Paimioon korkeakouluharjoittelun muodossa. Pääsin tutustumaan harjoittelussani 1700- ja 1800-lukujen taitteen isojakokarttoihin, joista luodaan digitaalista maisemahistoria-aineistoa. Nopeasti opin, etteivät kartat ole pelkkiä pölyisiä paperinpalasia vaan täynnä tarinoita ja yllättäviäkin yksityiskohtia. Kesän aikana Paimiosta on digitoitu karttoja noin kahden kolmasosan alueelta. Kun työ valmistuu ja aineisto julkaistaan, vanhojen karttojen sisältämiä tietoja pääsee kuka vain tarkastelemaan ja vertailemaan nykyiseen maisemaan.

Ensimmäinen haaste oli ymmärtää, mitä isojakokartat oikeastaan ovat. Isojako oli Ruotsissa ja Suomessa toimitettu maanjakotoimitus. Sen tehtävänä oli poistaa sarkajako ja yhdistää kapeat harvat sarat lohkoiksi sekä jakaa kylän maat talojen kesken. Tuolloin luodut rajat näkyvät vielä tämänkin päivän kiinteistörajoissa. Isojakokartat kuvaavat ennen kaikkea niittyjä ja peltoja. Lisäksi jokainen talon tontti, rakennus ja kasvimaa on merkitty karttaan. Kartoista löytyy myös torppia, hakoja, kirkkoja, aitoja, eri kokoisia teitä ja polkuja, mäkiä, kuoppia ja rajapyykkejä.

Syrjäisemmissä kylissä kiinteistörajat seuraavat pitkälti näitä samoja linjoja kuin yli 200 vuotta sitten. Keskustassa tilanne on toinen. Yli 200 vuodessa Paimion keskusta on muuttunut lähes tunnistamattomaksi. Vanhasta maisemasta jäljellä ovat enää kirkon sijainti sekä joki, jonka virtaus on pysynyt tasaisena. 

Paimion keskusta. Vasemmalla Paimion maisema nyt, oikealla Paimion maisemahistoria. (MML Maastokartta, Paimion maisemahistoria-aineisto)

 

Toinen huomio kartoista on laajojen niittyalueiden muuttuminen peltoalueiksi. Alueet noudattavat kuitenkin pitkälti samoja muotoja. Maisema on samanmallinen ja hakkuita on harjoitettu alueella hyvin maltillisesti. 

 

Maiseman jatkuvuus niittyjen ja peltojen muodossa. Vasemmalla vihreällä maisemahistorian niityt. Oikealla Maastokartta, josta käy ilmi, että niittyjä on alueella enää vain muutama (vaalean keltaiset). (MML Maastokartta, Paimion maisemahistoria-aineisto)

Paikannimet kertovat tarinoita alueista ja sen asukkaista

Yleisimpiä paikannimiä ovat Wästra åkern tai östra åkern eli läntiset ja itäiset pellot. Pelloille ja niityille on lähes aina annettu jokin nimi ja osa niistä on vielä luokiteltu laadun tai maanperään mukaan esimerkiksi 1., 2. ja 3. luokkaan. Joen tai ojan viereinen niitty on usein randanitu tai merinitu. Monilla mäillä on myös nimiä ja ne voivat viitata alueen metsänomistajaan, viereiseen kylään tai puulajiin, jota mäellä on tuolloin esiintynyt. Monet paikannimistä ovat säilyneet ja löytyvät Google Mapsista edelleen alkuperäisessä kirjoitusasussaan. Paikannimen säilyminen ei kuitenkaan tarkoita, että itse maisema olisi säilynyt. Vanhat nimet saattavat elää eri muodossa, esimerkiksi niityn nimi on nykyisen pellon paikalla tai aikaisemmista kylistä voi olla jäljellä pelkkä bussipysäkki. 

Maanmittareiden (eli kartan piirtäjien) käsiala ja karttojen persoonallisuus

 Monia karttoja tutkittuaan alkaa ymmärtämään karttojen kieltä ja maanmittareiden kädenjälkeä. Paimiossa mittauksia suorittaneista maanmittareista löytyi nopeasti jo omat suosikit: Zach Ezelius ja Carl Gustaf Andersin. Heidän karttansa ovat selkeitä, jopa kauniita ja helposti luettavia. Heidän kartoissaan on myös ollut minimaalisesti tuhrua ja kahvitahroja (tästä voidaan toki syyttää myös myöhemmin karttoja käsitelleitä).

Pistekohteet ovat karttojen helmiä

Karttaelementit vektoroidaan eli piirretään isojakokartasta digitaaliseen muotoon kolmessa muodossa: Alueina, viivoina ja pisteinä. Niityt, pellot, tontit ja suuret vesistöt piirretään alueina. Tiet, ojat ja aidat ovat viivoja. Mutta erityisen kiinnostavia ja toisistaan erottuvia mielestäni ovat pistekohteet. Näitä on vaihtelevasti eri karttojen välillä, osassa kartassa pistekohteita on vain muutama rajapyykki. Toisissa kartoissa saattaa olla taloja, tuulimyllyjä, kirkko, kellotapuli ja useampi lähde tai kaivo. Alla esimerkkinä tällaisia kohteita, jotka tuovat maisemahistorian visualisesti lähemmäs. 

 

Karttojen hauskoja yksityiskohtia. 1. Hevonpään kylän kirkko ja kellotapuli. Sen paikalla nykyään Pyhän Jaakobin kirkko. 2. Iltulan kylän tontteja, taloja ja tuulimylly mäellä. 3. Munkkilan tuulimylly. 4. Kyllilän kylä ja tuulimylly. 5. Hanhijoen kylän tontteja. Kylän omistajille on usein jokaiselle valittu yksi numero, tässä tapauksessa tontteja on 3 ja jokaisella oma talonsa. (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto)

Mitä kartoille tarkalleen tehdään? Esimerkkinä Hanhijoen kylä

1. Aineiston valinta ja tutustuminen

Paimiosta löytyy digitalisoituna versiona vaja sata isojakokarttaa, jotka on tehty jakokunnittain tai kylittäin. Aineistossa löytyy kartta tai karttoja sekä asiakirjat, joissa kuvataan omistuksia, alueiden arvoa, viljelymenetelmiä ja paikannimiä. 

Vasemmalla Hanhijoen kylän isojakokartta: Oikeassa yläkulmassa kartan nimi, kartasta löytyy myös mittakaava ja pohjoisnuoli. Vasemmassa alakulmassa on paloja, jotka sijoittuvat muualle Paimioon. Oikealla asiakirja, jossa käsitellään omistuksia. Asiakirjassa kerrotaan esimerkiksi, että kartassa numero 1 vastaa Ylistalon omistuksia ja kirjaimet kertovat tarkemmin esimerkiksi nimistä. Täten 1 A on ”öster åkern” eli itäinen pelto. (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto)

 2. Kartan asemointi

Seuraavaksi kartta tulee asettaa sen oikealle paikalle eli antaa sille koordinaatit. Tämä aloitetaan usein kylien nimien avulla, sillä ne ovat useimmiten säilyneet samoina. Kartasta etsitään yhteyksiä nykyiseen maastoon kuten kiinteistörajoihin ja mäkiin. Täydellistä tarkkuutta ei voida ikinä saavuttaa, sillä maanmittaus on ollut nykyistä epätarkempaa. Kun pisteitä on syötetty paikkatieto-ohjelmalle tarpeeksi, ohjelma käyttää automaattista sovitusmenetelmää, joka ”venyttää” kartan vastaamaan pisteitä. Tulos on siten paras mahdollinen sovitus, joka ottaa huomioon vanhojen mittauksien epätarkkuuden.

Kuvissa Hanhijoen kartta kiintopisteineen. Pisteet perustuvat kiinteistörajoitukseen, korkeusmalliin, maastokarttaan ja ilmakuviin (nykyisiin ja historiallisiin).  (MML Kiinteistörekisterikartta, MML korkeusmalli, MML maastokartta, MML ortoilmakuva)

3. Vektorointi 

Kun kartta on paikoillaan, alkaa vektorointi. Tässä vaiheessa kaikki kartan elementit piirretään digitaaliseen muotoon. Kartasta digitoidaan Alueet (niityt, pellot, tontit, rakennukset), Viivat (tiet, ojat, aidat, kiinteistörajat) ja Pisteet (talot, myllyt, kirkot, lähteet). Samalla luetaan tarkasti asiakirjoja. Jokaiselle vektoroidulle kohteelle tallennetaan kaikki siitä saatavilla oleva tieto. Karttamerkki (niitty, pelto, tie…), kohteen nimi eli paikannimi, kylän ja kunnan nimi, kartan nimi ja digitoijan nimi.

Hanhijoen valmis digitoitu versio. (MML Maastokartta, Paimion maisemahistoria-aineisto)

 

Naurahtaakin on aina välillä saanut, sillä suomenkielisten paikannimien kirjoittaminen on ollut haaste monille ruotsinkielisille maanmittareille. Näistä seuraavat on tullut kirjattua ylös prosessin aikana: Kaljanpuolinenpelto, Suolisto äng, lastenoja, läppäluoto, tytynijttu, äijänijttu, lihava oja, iso rivovuori ja paha randa.

Paimion aineistot liittyvät osaksi laajempaa Varsinais-Suomen maisemahistorian aineistoa. Työtä on tehty jo miltei koko Varsinais-Suomen alueella ja aineisto on avoimesti saatavilla MIP – Museon informaatioportaalissa, raarissa (raari.fi) ja Lounaistiedossa (karttapalvelu.lounaistieto.fi). Tätä aineistoa voidaan käyttää moninaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Aineisto sopii myös harrastelijoiden käyttöön. Ehkä siis oman kodin, mökin tai kotikylän ympäristöstä löytyy jotain tuttua tai jotain kadonnutta! 

Kirjoittanut: Saana Palokangas

Saana Palokangas toimi korkeakouluharjoittelijana kolme kuukautta Turun kaupunginmuseon Kulttuuriperintö-vastuualueella ja hänen työnkuvansa koostui Paimion maisemahistorian muuttamisesta digitaaliseen muotoon. Paimion alueelta tehtiin yhteensä 80 maisemahistoriakarttaa, jotka tulevat löytymään MIP – Museon informaatioportaalista ja Raari.fi:stä kaikkien käyttäjien iloksi. Kartat ovat osa laajempaa Varsinais-Suomen kuntien digitaalisten maisemahistoriallisen karttojen kokonaisuutta.  Tässä blogissa Saana kertoo karttojen luomisprosessista ja oivalluksista matkan varrella.

Lähteet:

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. A TURUN JA PORIN LÄÄNI. Paimio. A77:115/3-8. Hevonpää / Viksberg; Isojako kotitiluksilla Viksbergin jakokunnassa (Auvala, Herasniemi, Hiidenala, Kinkka, Kivinenä, Potkela ja Viksberg) (1797-1797). Kansallisarkisto.

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. A TURUN JA PORIN LÄÄNI. Paimio. A77:23/1-4. Iltula; Isojako (1783-1783). Kansallisarkisto.

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. A TURUN JA PORIN LÄÄNI. Paimio. A77:74/1-4. Munkkila; Isojako (1808-1812). Kansallisarkisto. Viitattu 17.8.2026.

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. A TURUN JA PORIN LÄÄNI. Paimio. A77:58/1-10. Kyllälä; Isojako tässä sekä Anttilan, Hirv.pään, Kaistilan ja Laaroisten yksinäistaloilla  (1779-1804). Kansallisarkisto.

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. A TURUN JA PORIN LÄÄNI. Paimio. A77:14/1-4. Hanhijoki; Isojako  (1781-1814). Kansallisarkisto.

MML Maastokartta Maastokartta (rasteri) | Maanmittauslaitos

MML Kiinteistörekisterikartta Kiinteistörekisterikartta (rasteri) | Maanmittauslaitos 

MML korkeusmalli 2m Korkeusmalli 2 m | Maanmittauslaitos

MML ortoilmakuva Maanmittauslaitoksen ortokuva | Maanmittauslaitos

 

Varsinais-Suomen museopäivän ohjelman suunnittelua

Varsinais-Suomen museopäivä koittaa jälleen elokuun viimeisenä sunnuntaina 30.8.2026. Museopäivän ohjelmassa mukana oleviin museoihin on maksuton sisäänpääsy. Samalla on mahdollisuus vielä vierailla niissä museoissa, joihin ei kesän aikana ehtinyt. 

Tänäkin vuonna museoissa on esillä upeita näyttelyitä ja museopäivään on kehitetty kiehtovaa ohjelmaa. Taivassalossa Viiasten museosessa pääsee tutustumaan amerikansiirtolaisuuteen ja esillä on myös upeita vanhoja asuja. Myös Mynämäen museossa ja Paraisten kotiseutumuseossa pääsee tutustumaan erilaisiin kankaisiin sekä arjen ja juhlan asuihin ja asusteisiin. Perinteisiä käsitöitä pääsee seuraamaan Liedossa sekä Nautelankosken museossa että Tarvasjoen museossa, kuten myös Laajoella Mynämäellä Vihtorin Tuvassa.

Liikenteen ja liikkumisen historiaan pääsee tutustumaan Karjalan kotiseutumuseossa Mynämäellä sekä Loimaan kotiseutumuseossa. Hieman erikoisempia aiheita löytyy esimerkiksi Liedon Vanhalinnasta, jossa  pääsee tutustumaan saunan historiaan ja kapuamaan lauteille sekä Rymättylän museossa Naantalissa, jossa tutustutaan Rymättylän murteeseen ja kuullaan ääninäytteitä murteesta. Yleisöä pyydetään ottamaan mukaan itselle tärkeä murresana. Trömperin kestikievarin lisäksi myös monessa muussakin museossa on kahvila avoinna, jotta koko päivän jaksaa varmasti kierrellä museoissa. 

Tässä vielä museopäivässä mukana olevat museot, joihin on vapaa pääsy sunnuntaina 30.8.2026:

AURA
Koskipirtti ja Museotalo avoinna klo 12–18
Varsinais-Suomen kansallismaisemassa pääsee tutustumaan Lauri Jäntin ainutlaatuisen museon kokoelmaan Koskipirtillä. Opastus klo 13–16.30. Kahvila avoinna.
Riihikoskentie 36, Aura, koskipirtti.fi

Prunkkalan Poikettava avoinna 11–15
Esillä näyttelyt Auran kotiseutuyhdistys 40 vuotta ja Auran Eräkurjet 80 vuotta. Kahvila avoinna ja elävää musiikkia.
Kirkkotie 1, Aura, aurankotiseutu.fi

Veräjänkorvan museo avoinna klo 10–16
Maalaistalon tunnelmaa 1900-luvulta 1960-luvulle. Sekatavarakauppa, kellosepän ja suutarin verstaat.
Turuntie 107, Aura

KEMIÖNSAARI
Taalintehtaan ruukinmuseo avoinna klo 11–17
Ruukinmuseolla metalliteollisuuden historiaa ja työväen puutaloasuntoja.
Tullimäentie 7, Taalintehdas, bruksmuseum.fi 

Sagalundin museo avoinna klo 11–16
Ulkomuseon rakennukset avoinna. Näyttelyissä tarkastellaan menneitä kesiä ja kasvien hyödyntämistä arjessa ja juhlassa. 
Museontie 7, Kemiö, sagalund.fi

Söderlångvikin museo avoinna klo 11–17
Taidetta Amos Andersonin rahaston kokoelmista sekä OP Pohjolan Taidesäätiön kokoelmia esittelevä näyttely, jossa esillä maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa 1950-luvulta 2010-luvulle keskeisiltä suomalaisilta taiteilijoilta.
Amos Anderson tie 2, Dragsfjärd, soderlangvik.fi

KUSTAVI
Kustavin saaristolaismuseo avoinna klo 12–16
Kahvitarjoilu ja musiikkia klo 12.30–13.30.
Vartsalantie 256, Kustavi, kustavi.fi/hyvinvointi/museo

LAITILA
Kauppilan umpipiha avoinna klo 12–17
Elojuhla klo 13.
Koukkelantie 240, Laitila, laitila.fi/kauppilan-umpipiha/

Laitilassa Kauppilan umpipihalla vietetään Elojuhlaa klo 13.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sarkin museo avoinna klo 12–16
Esillä Valkojärvi 1500 vuotta -näyttely.
Untamontie 66, Laitila. 

LIETO
Nautelankosken museo avoinna klo 11–17
Liedon Marttayhdistyksen perinteisiä käsitöitä ja värjäriryhmä Matarat värjäävät luonnonväreillä. Esillä Eija Tähkäpään maalauksia sekä näyttelyt kivikaudesta ja Lauri Nautelan elämästä ja kokoelmista.
Nautelankoskentie 40, 21360 Lieto As., liedonmuseo.fi

Tarvasjoen kotiseutumuseo avoinna klo 11–14
Tarvasjoen taitajia tekemässä perinnekäsitöitä. Näyttelyissä mm. Tarvasjoen kauppojen vaiheita, kyliä ja sota-aikaa. Kahvio ja puoti avoinna.
Kyröntie 30b, 21450 Tarvasjoki, liedonmuseo.fi

Vanhalinna avoinna klo 12–15
Esillä näyttely SAUNA – loitsuista löylyihin. Kapua lauteille ja uppoudu saunan mielenkiintoiseen maailmaan.
Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna, vanhalinna.fi

LOIMAA
Kurkijoki-museo avoinna klo 11–16
Esillä näyttely Kurkijoki säveliä arjessa ja juhlassa.
Kuukantalo, Kuukankuja 1, Loimaa

Loimaan kotiseutumuseo avoinna klo 11–16
Esillä näyttely Seuraavana Loimaa - Rautatie Loimaalla 150 vuotta.
Kanta-Loimaantie 13, Loimaa, loimaaseura.fi

Loimaan koulumuseo avoinna klo 11–16
Esillä näyttely Yhteiskoulusta kirjastoksi.
Pääkirjaston yläkerta, Kauppalankatu 17, Loimaa, loimaaseura.fi

Suomen maatalousmuseo Sarka avoinna klo 10–17
Esillä näyttely Köyhät ja maattomat maalaisköyhälistön historiasta Suomessa.
Vanhankirkontie 383, Loimaa, sarka.fi 

Loimaan Taidetalo avoinna klo 11-17
Esillä Carl-Gustaf ja Irmelin Sandman Liliuksen Vieri vieressä -näyttely ja Teideltä Tangeriin -näyttely.
Rantatie 2, Loimaa, loimaantaidemuseo.fi

Alpo Jaakolan patsaspuisto avoinna klo 11-18
Esillä Sirkku Ketolan näyttely PUU PUU PI DUU – IHONA PUU, mukana Prudencio Agbodande.
Aura-Pirkkatie 84, Loimaa, loimaantaidemuseo.fi 

Vesikosken mylly avoinna 11–16
Hirvikoskentie 10, Loimaa, loimaa.fi/vapaa-aika/kulttuuri/museot/vesikosken-mylly/

Marttilan kotiseutumuseo on avoinna klo 12-15.

MARTTILA
Marttilan kotiseutumuseo avoinna klo 12–15
Härkätie 720, Marttila, marttila.fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kirjasto-ja-kulttuuri/

MASKU
Kemppien tupa avoinna klo 11–14
Pop up -kahvila.
Monnoistentie 16, Lemu, lemunkempit.fi

MYNÄMÄKI
mynamaki.fi/museot
Karjalan kotiseutumuseo avoinna klo 11–14
Esillä näyttely Liikenne Karjalassa. Karjalan Marttojen kahvio avoinna.
Karjalankyläntie 60, Mynämäki

Laajoen museo Vihtorin Tupa avoinna klo 11–15
Kyläseppä Vihtori Ylenin entinen hirsitorppa ja 1800-luvun lopun tunnelmaan. Käsityönäytöksiä mm. neulonnasta ja pitsinnypläyksestä. Kahvila avoinna.
Karjalantie 1616, Laajoki

Mynämäen museo avoinna klo 11–14 
Esillä näyttely Kaikista kauneimman kankaan. Wirmo-Seuran puoti ja kahvio avoinna.
Keskuskatu 19, Mynämäki

Korvensuun konepajamuseo avoinna klo 11–14
Seppämestarin työnäytöksiä. Kahvila avoinna.
Suorsalantie 26, Mynämäki

Tavastilan Kotiseutumuseo avoinna klo 12–15
Esillä näyttely Mietoisten koululaitoksen historiasta. Kahvio avoinna.
Tavastilantie 11, Mietoinen

NAANTALI
Casa Haartman avoinna klo 12–17
Arkkitehti Erik Bryggmanin taiteilijapariskunta Axel ja Hedvig Haartmanille suunnittelema talo täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Luostarinkatu 3, Naantali, casahaartman.fi

Kollolan kotiseututalo avoinna klo 12–15
Taattistenjärventie 22, Merimasku.

Naantalin museo avoinna klo 11–18
Esillä näyttely Hälytys! Palontorjunta ja poliisi Naantalissa.
Mannerheiminkatu 21, Naantali, naantali.fi/museo

  Rymättylän museo avoinna klo 12–15
Esillä näyttely Kräki ja krähty – murrejuttuja Rymättylässä. Klo 13 keskustelua Rymättylän murteen ominaispiirteistä ja vanhoja ääninäytteitä.
Kirjalan kirkkotie 2, Rymättylä, rymattyla-seura.fi

Rymättylän museossa kerrotaan murrejuttuja klo 12-15.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NOUSIAINEN
Nousiaisten Kotiseutumuseo avoinna klo 12–15
1960-luvun näyttely ja puuhaa lapsille.
Topoistentie 9, Nousiainen

PAIMIO
August Pyölniitun museo avoinna klo 12–16
Ikkuna Pyölniitun ainutlaatuiseen elämäntyöhön luonnontieteilijänä, keksijänä ja kirjoittajana. Opas paikalla.
Maljamäentie 132, Isotalo, Paimio, paimio.fi/august-pyolniitun-museo/

Pyhän Jaakobin kirkko avoinna klo 12–16
Avoimet ovet ja opas paikalla.
Jaakobintie 38, Hevonpää, Paimio, paimionseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/pyhan-jaakobin-kirkko

Käsityömuseo Miila avoinna klo 12–16
Jessica Koivistoisen lintuaiheisia käsitöitä Havina -näyttelyssä. Opastusta, työpaja, museobingo ja erikoisnäyttelyosio.
Kirjakuja 2, Paimio, paimio.fi/kasityomuseomiila

Paimio Sähkömuseo avoinna klo 12–16
Esillä näyttely Askalan vesivoimalaitos 90 vuotta. Opastuksia, aarteenetsintää, sähkökorttipeli ja pop up -kahvila.
Vistantie 24a, Paimio, paimio.fi/paimionsahkomuseo

PARAINEN
Korppoon kotiseutumuseo avoinna 10–16
Vanhoja valokuvia Korppoosta. Pop up -kahvila.
Strömmantie 39, Korppoo, korpo.hembygd.fi/fi/

Nauvon merenkulkutalo avoinna klo 11–16
Esillä näyttelyt Muistoja ja kokemuksia kaukaisista maista - 200 vuotta suomalaista merenkulkua ja Miten Nauvossa liikuttiin ennen vanhaan. 
Kirkkopolku 3, Nauvo

Paraisten kotiseutumuseo avoinna 11–16
Esillä näyttelyt Piste i:n päällä - Asuja ja asusteita arkeen ja juhlaan ja Black kaffinobox XXXVII. Klo 13–15 kydenpunontaa, visakävely, kirjatori.
Storgårdinkatu 13, Parainen 

PÖYTYÄ
Pöytyän museopappila avoinna klo 12–16
Opastetut kierrokset klo 13 ja 14.30. Esillä talonpoikaisesineistöä, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen töitä sekä Riina Thurenin taidenäyttely. Partiolippukunta Pöytyän Pöllöjen kahvila avoinna.
Turuntie 1189, Pöytyä

RAISIO
Raision museo Harkko avoinna klo 11–14
Näyttelyssä Keramiikkabiennaali 26 on esillä 25 taiteilijan teoksia eri puolelta Suomea.
Raision Kirjastotalo, Eeronkuja 2, Raisio, raisio.fi/harkko

RUSKO

Napen kotimuseo avoinna klo 11–15
Tule syömään, kahvittelemaan, katsomaan eläimiä ja kiertelemään museon aitoissa ja vanhojen esineiden keskellä. Myynnissä lihasoppaa, makkaraa, kahvia sekä omena- ja voisilmäpullia. Arpajaiset.
Paattistentie 174, Vahto 

Merttelän puutornimuuntamo avoinna klo 11–15
Näyttely kertoo sähkön tulosta Ruskolle.
Lempontie 2, Rusko, kotiseudut.fi/ruskoseura/

Ruskon museo ja Rindellin mäkitupa avoinna klo 9–15
Tull kaffel -näyttely.
Kirkonmäki, Rusko, kotiseudut.fi/ruskoseura/

Vahdon lainamakasiinimuseo avoinna klo 11–15
Esillä näyttely Lapset ensin-Vahdon MLL 100 vuotta. Museosuunnistusta ja Vahdon MLL:n paikallisosaston järjestämää ohjelmaa lapsille. Räiskäleitä, tuoreita munkkeja ja kahvia myynnissä.
Vahdontie 1501, Vahto, kotiseudut.fi/vahtoseura

SALO
Halikon museo avoinna klo 11–17
Kirkkorinne 7, Hajala, salomus.fi

Meritalon museo avoinna klo 11–17
Moisionkatu 18, Salo, salomus.fi

Perniön museo avoinna klo 11–17
Työpaja ja askartelua.
Museotie 9, Perniö, salomus.fi

Trömperin kestikievari avoinna klo 11–17
Kahvilassa makeita ja suolaisia leivonnaisia.
Vanha Turuntie 1326, 25240 Hajala, salomus.fi

Salon elektroniikkamuseo avoinna klo 11–16
Valokuvasuunnistusta ja klo 13‒15 paikalla keskusteluopas.
Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3, Salo, elektroniikkamuseo.fi

SAUVO
Sauvon Kotiseutumuseo avoinna klo 12–16
Esillä näyttely Muutosten Sauvo esittelee elämää Sauvossa 1960–1980-luvuilla. Kahvila ja museokauppa avoinna.
Vahtistentie 3, Sauvo, sauvonmuseo.fi

TAIVASSALO
Viiasten kartanomuseo avoinna klo 11–15
Esillä museon monipuoliset näyttelyt ja Amerikkaan -näyttely.
Hakkenpääntie 290, Taivassalo.

Viiasten kartanomuseossa voi tutustua Amerikkaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TURKU
Ett Hem -museo avoinna klo 11–16
Viehättävä Alfred ja Hélène Jacobssonin porvariskoti 1800–1900-lukujen vaihteesta Turun historiallisessa miljöössä.
Piispankatu 14, Turku, etthem.fi/fi/

Sibelius-museo avoinna klo 11–18
Opastus suomeksi klo 13.30 ja ruotsiksi klo 13 Jean Sibeliuksen elämää ja teoksia esittelevään näyttelyyn. .
Piispankatu 17, Turku, sibeliusmuseum.fi

Suomen Partiomuseo - Finlands Scoutmuseum avoinna klo 12–18
Opastettuja kierroksia partion historiasta ja nykypäivästä.
Läntinen Pitkäkatu 13, Turku, partio.fi/nyt/partiomuseo

Turun Lasarettimuseo avoinna klo 12–16
Esillä teemanäyttely Työvoimasta opiskelijoiksi – Sairaanhoitajakoulutusta Kiinamyllynmäellä.
Kiinamyllynkatu 4–8, rakennus 13, Turku, tyks.fi/tietoa-tyksista/lasarettimuseo

Turun Terveydenhuoltomuseo avoinna klo 12–16
Esillä näyttely Turun alueen terveydenhuollon historiasta.
Kunnallissairaalantie 20, rakennus 13, Turku.

Turun vesilaitosmuseo avoinna klo 12–17 
Vesilaitostoimintaa ja arjen vedenkäyttöön liittyvää kulttuuriperintöä.  
Halistentie 4, Turku, vesilaitosmuseo.fi

UUSIKAUPUNKI
Wahlbergin museotalo avoinna klo 11–16
Tekstiiliteollisuuden historiasta kertova näyttely Vilttejä ja vaatteita – Made in Uusikaupunki.
Ylinenkatu 11, Uusikaupunki.

Kalannin kotiseutumuseo avoinna klo 11–16
Kuriirikuja 1, 23600 Kalanti.

Kalannin veteraanimuseo avoinna klo 11–16
Pruukintie 7, Kalanti.