Rakennusperinteen ystävien Katariina Entonen lähetti museon
rakennustutkijoille kuvan tapetista, joka oli tullut esiin Iso-Puolalan talon
korjauksen yhteydessä. Tapetti oli kovin vanhakantaisen näköinen ollakseen
talossa, joka on pystytetty paikalleen jo 1770-luvulla. Tapetin kuviointi muistuttaa lähinnä barokin (1600-luvun
loppu /1700-luvun alku) runsasta kukkaköynnös-, kukka/hedelmäkori-, lintu-
aiheistoa, vain pulleat puttohahmot puuttuivat. Kukaan museon rakennustukijoista ei
ollut moista tapettia aiemmin nähnyt sen paremmin talon seinässä kuin missään muuallakaan.
Kaarin muisti, että Iso-Puolalan talossa on ainakin 1830-luvulla asunut
ruotsalaissyntyinen ja ympäri Eurooppaa työskennellyt ornamenttikuvanveistäjä
Carl Wennerström, jonka ansioita ovat mm. Tuomiokirkon alttaritaulun
kehys (1834), saarnatuoli (1837) ja urkufasadi (1842) sekä Teatteritalon (1839)
sisä- ja ulkopuoliset ornamentit.
Samaan aikaan minä selailin omia Pinterest taulujani etsien
tapettivastineita. Yhtäkkiä ja vähän eri taulussakin eteeni ilmestyi
painolaatta, jossa nuo joutsenenkaltaiset linnut ja tuo suuri rypäleterttu
kiinnittivät huomioni.
Tarkempi tarkastelu osoitti, että nyt ollaan kyllä jo tosi
lähellä. Ainakin on ihan sama aihe, vaikka laatta sitten ei olisikaan juuri se,
jolla Iso-Puolalan tapetti on on painettu. Laatta on Tukholman lääninmuseon
digitaalisessa tiedostossa. Laattaan liittyvä informaatio on vähäinen: Laatta
on kaiverrettu kovaan puuainekseen kuten hedelmäpuuhun tai vastaavaan.
1800-luvun alku. (Käsin painetun tapetin nimi Lintutapetti).
Nettisurffailussa selvisi myös, että Ruotsissa julkaistun
Tapetbokenin julkistamisen yhteydessä (v.2004) on pidetty tiedoitustilaisuus ja Helsingborgs
Dagbladetin jutun kuvituksena esiintyy, paitsi kirjan kaikki kolme tekijää myös
kaksi kuvaa Lintutapetin painolaatasta. Netin kautta paljastui myös, että
ruotsalaisen Tapeter Långholm AB:n valikoimassa on uusioversio tämän
painolaatan tapetista, kolmena eri väriversiona.
Uusiotapetin yhteydessä mainitaan, että tapetti on alkujaan
painettu laatalla Västerbottenissa ja tekijäksi mainitaan Evert Larsson. Aika
kalpea ja uskaltaisiko ihan sanoa, että tylsä on uusioversio alkuperäiseen
verrattuna!
Tukholman Långholmenilla toimivan tapettiyrityksen Instagram
sivuilta löytyy tieto, että tätä lintutapettia tunnetaan niin Ruotsista kuin
Suomestakin 1830-luvulla. Ja samoilla sivuilla myös tapetin yhteys Evert Larssoniin
vahvistui.
Evert Larssonin lähempi tutkiskelu, mikä sitten ei enää onnistunut
netissä, paljasti, että kyseessä on
henkilö, joka on toiminut Västerbottenin museossa 1940-luvulta ilmeisesti
1960-luvulle asti, syntynyt 1898, kuollut 1964.
Julkaisussa Västerbotten 2000 sivulla 62 oli kuvattuna Evert
Larssonin museolle tekemä Lintutapetti (
Fågeltapet).
Samassa kirjassa kerrottiin myös, että yllä kuvattu painolaatta olisi Evertin
kaivertama. Lisäksi kerrotaan että painolaatta on
Långholmenilla toimivan tapettiyrityksen omistuksessa. Kirja on painettu 2000,
laatta on kuvattu Tukholman lääninmuseossa 2008. Onko kyseessä sama laatta? Kuvan perusteella näyttäisi olevan. Tästä on lähtenyt kysely lääninmuseolle. Mutta ei Iso-Puolalan seinään
1700/1800-luvun vaihteessa ole voinut ilmestyä tapettia, jonka laatta on kaiverrettu
vasta 1900-luvun puolella. Eli tapetti ja laatta ovat olleet olemassa jo ennen Evert Larssonia.
Mitä opimme tästä? No, että netti on ihan mahtava työkalu,
josta löytyy äkkiä mitä moninaisempaa tietoa. Mutta opimme myös, että irrallisia
tiedon palasia yhdistelemällä syntyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Mutta on tosi hienoa, että museoitten kokoelmia on digitaalisesti
nähtävissä. Kun vielä ollaan digitalisaation alkutaipaleella ( ilmeisesti) niin
tiedot ovat luonnollisesti aika satunnaisia. Meillä finna.fi hin on koottu
kaikkien museoitten aineistoa, mutta Ruotsin museoitten aineistoa löytyy mitä
erilaisempien osoitteitten alta, mikä hankaloittaa etsimistä aika tavalla.
Eija Suna