Rakennusinventointiprojekti 2026 - Hölmölän kylä

Hyrköistentien Tuhatjalkaisenkatu 8.5.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren

Rakennusinventointiprojekti 2026

Toukokuussa 2026 Pansio-Pernon asukkaita informoitiin tiedotteilla, että alueella tulee kiertämään siviilipalvelushenkilö Samu Nygren museoinventoijan tehtävissä. Kyseessä oli siis Hyrköistentien täydennysinventointi, jossa alueen historiasta ja rakennuksista kerättiin tietoja Museon Informaatioportaaliin eli MIP-palveluun, joka toimii Varsinais-Suomen kulttuuriympäristön parissa työskentelevien viranomaisten työkaluna. Tietoja kerättiin valokuvaamalla rakennuksia ja ympäristöä sekä haastattelemalla alueen asukkaita. 

Hyrköistentien Hölmölän kylä

Turun Karttapalvelusta otettu ilmakuva Hyrköistentiestä.

Pansion ja Pernon rajalla sijaitsee vehreä ja viihtyisä Hyrköistentie, joka haarautuu yhdeksitoista eri hyönteisnimiseksi kaduksi. Näiden pienten katujen ympärille on ryhmittäytynyt identtisiä omakotitaloja tiiviisiin soikiomuodostelmiin. Hyrköistentie on hyvin hoidettu ja siisti. Luontoa on kaikkialla, villieläimiä vilisee joka nurkan takana ja Aurinko tuntuu aina paistavan. Hyrköistentien ötökkäkatujen rakennuksilla on huvittava ja mielenkiintoinen historia, ja alueella on oma vahva identiteettinsä. Alue tunnetaan nimityksellä ”Hölmölän kylä”, ja sen juuret kytkeytyvät 1950-luvulle. 

Kysymys kuuluu: Mistä Hölmölän kylä sai nimensä?

Pansion Omakotiyhdistys ja Pansion Omakotirakentajat r.y

Pansiossa vallitsi kimpparakentamisen huuma 1950-luvulla, joka alkoi Pansiolan talon talkoorakentamisella. Jokin yhdessä rakentamisessa oli niin erityistä, että lisää ideoita lähti heti liikkeelle. Täten perustettiin Pernon Omakotiyhdistys Pansion työväentalolla 16.11.1950. Idea yhdistyksestä syntyi siitä, että talkooporukka halusi rakentaa kaikille omakotitalot. Silloisen valtuuston jäsen Tauno Nieminen piti projektia hyvänä ideana ja lähti ajamaan sitä heti eteenpäin kohti kaupungin valtuustoa. Ensimmäinen tavoite oli omakotitalotonttien kaavoittaminen Pernontien pellolle. Talojen rakentamista varten perustettiin erikseen omakotitaloyhdistys, Pansion Omakotirakentajat r.y. Alueen asukkaiden mukaan omakotiyhdistys helpotti suuresti rakennustavaroiden hankkimista. Oli hyödyllistä, että esimerkiksi ikkunat ja lämpöpatterit saatiin halvemmalla yhdistyksen ansiosta.

Valokuva Hyrköistentiestä Veijo Kaipiaisen
 "Pernon Omakotiyhdistys r.y 50v"- lehtisestä.

Talkootyöt alkavat

Hyrköistentien pohjoispuoliskon taloja alettiin rakentaa kesällä 1951. Talkootyöt alkoivat rakennusporukan kasaan keräämisellä ja nämä rakentajat olivat myös talojen tulevia asukkaita. Mukana oli ihmisiä kaikenlaisista eri ammateista, kuten puutöistä ja putkitöistä, ja kaikki tekivät oman osuutensa. Monttuja kaivettiin Hyrköistentien saviselle pellolle ja rakentamisprosessia dokumentoi paikalliset toimittajat. Ihmiset seurasivat Hyrköistentien kimpparakentamishommia mielenkiinnolla. 

Turun yleiskaavan suunnitteluihanteiden mukainen Hyrköistentien varren asemakaava 25/1951. 
Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus.

Hyrköistentien pohjoispuoliskolle kaavoitettiin 47 omakotitaloa. Talot rakennettiin ripeään tahtiin vesikattoihin asti, jonka jälkeen ne jaettiin numeroihin. Rakennusaika oli työlästä ja väsyttävää. Useimmat rakentajat kävivät ensin päivätöissä, ja töiden jälkeen loppuilta vietettiin rakennustyömaalla. Syksyn mukana saapuva pimeys ei ollut onneksi ongelma, koska Pernon pelto sähköistettiin syyskuussa 1951. Työmaalla siis riitti valoa syksyn pimeässä. Vuonna 1952 rakennettiin sokkelit valmiiksi ja loppuvuodesta moni pääsi jo muuttamaan taloihin. Viimeistelyt jatkuivat kylläkin vielä vuoden 1953 puolelle.

Rakentajat saivat myös kaupungin valvonnan alla rakentaa itse alueen kadut ja tehdä kunnallistekniset työt, tämä oli kaupungin kanssa solmitussa sopimuksessa. Korvaukseksi katu- ja viemäritöistä rakentajille myönnettiin alennus tonttien perusvuokrasta.

Hyrköistentien Mehiläisenkadun Sirkkataloja,
jotka ovat kaavaltaan identtisiä mutta ulkonältään
 muokattu erinäköisiksi. 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Sirkkatalot, Pähkinätalot ja Villentalot

Kaikki Hyrköistentien pohjoispuoliskon talot rakennettiin saman kaavan mukaan, jota kutsutaan Sirkka-Malliksi. Pohjoispuoliskon talot ovat siis kaikki samanlaisia, peilikuvia toisistaan. Vuosien varrella taloja on remontoitu ja maalailtu ja ne erottuvat selkeämmin toisistaan, mutta kaikki talot ovat alkuaikoina olleet identtisiä. Talot ovat harjakattoisia ja puolitoistakerroksisia. Niissä on lasikuisti ja asuinkerroksen lisäksi vinttihuoneet ja alustakerros saunoineen. Pohjakerroksessa on autotalli, sauna, pesuhuone, kellari ja pannuhuone. Sirkkatalojen piirtäjä ja suunnittelija on Heikki Sysimetsä.

Sirkka-mallin mukainen omakotitalo
 Hyrköistentien perhosenkadulla 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hyrköistentien eteläisellä puoliskolla sijaitsee kahta eri omakotitalomallia, Pähkinätaloja ja Villentaloja. Eteläisen puoliskon talot rakennettiin vasta myöhemmin noin 1960-luvulla. Nekin kimpparakennettiin talkootöin. Pähkinätaloja sijaitsee Hämähäkinkadulla, Leppäkertunkadulla ja Paarmankadulla. Ne ovat hieman pienempiä kuin Sirkkatalot, mutta neliöitä niistä löytyy silti yhteensä yli 100. Pähkinätalot on suunnitellut A.F. Korhonen. Villentalot ovat suurempia kuin Pähkintätalot, niissä on neliöitä yhteensä jopa lähes 200. Villentaloja löytyy Kimalaisenkadulta ja Hyttysenkadulta ja ne on suunnitellut arkkitehti Vilho Miettinen. 

Hyrköistentien Hämähäkinkadun Pähkinätaloja 8.7.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hyrköistentien Hyttysenkadun Villentaloja 8.7.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hyrköistentien asemakaava 29/1952. 
Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus.

Mistä Hölmölän kylä sai nimensä?

Taloja rakentaessa talkooporukka sai melko erikoisen idean: Talot arvottaisiin rakentajien kesken. Koska talot olivat peilikuvia toisistaan, ajateltiin, että arvonta olisi yksinkertainen tapa sopia, että kuka muuttaa mihinkin. Asiat ei kuitenkaan sujunut niin sulavasti kuin aluksi ajateltiin. Arvontajärjestelmästä syntyi aikamoinen soppa.

Kuva Hölmölästä Markku Varnilan 2014 teoksesta
 "Hernerokkaa ja puukuunareita"
Kuva: U. Riihonen.

Osa rakentajista eivät ollut tyytyväinen heille arvottuun taloonsa syystä tai toisesta. Syynä saattoi olla, että talon paikka ei ollut mieluinen, tai naapuriksi olikin tullut vihamies! Rakentajista irtosi pieni joukko, jotka olivat asioista eri mieltä. He vastustivat arvontajärjestelmää ja halusivat tehdä päätöksiä oman pään mukaan. Erimielisyyksien kärjistyessä talkoorakentajista peräti 16 jäsentä alkoi vaatimaan itselleen omaa taloa, mikä heille myönnettiinkin, ja loput kimpparakentajat jatkoivat rakentamista ja tyytyivät arpajärjestelmän lopputuloksiin. Hyrköistentien sekamelskasta levisi juttuja, ja ulkopuoliset seurasivat riitaisaa tilannetta huvittuneena. Ja näin, Hyrköistentien omakotitaloalue sai nimekseen Hölmölä. 

Erään asukkaan mukaan talkootöiden päättyessä Hyrköistentien metsän reunalle oli ilmestynyt kyltti, jossa luki "Hölmölä". Hän kertoo myös, että jopa linja-autot ilmoittivat pysähtyvänsä "Hölmölässä". Toinen asukas kertoo, että alueella oli ilmeisesti ollut myös poliittista erimielisyyttä tuohon aikaan oikeiston ja vasemmiston välillä. Hänen mukaansa Hölmölässä asui suurimmaksi osaksi oikeistolaisia, ja että vasemmistolaiset olisivat keksineet Hölmölä-nimityksen. 

Elämää Hölmölässä 1950-1960-luvuilla

Muurahaiskadun ja Tuhatjalkaisenkadun
 välinen peltoalue 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Alueella kauan asuneen asukkaan mukaan, elämä Hölmölässä oli tuolloin alkuaikoina melko vilkasta, mutta kuitenkin hyvin mukavaa. Kaikkialla oli paljon leikkiviä ja koulua käyviä lapsia. Aikuiset, enimmäkseen miehet, kävivät päivätöissä. Asukkaat työskentelivät esimerkiksi telakalla ja laivateollisuus LATE:ssa ja Valmetissa. 1950-luvulla oli paljon sotakorvauksia, ja niitä maksettiin esimerkiksi juuri Valmetin kautta. Lähiympäristöstä tarjottiin paljon töitä ja majoitusta työntekijöille. Muita työllistäjiä olivat Leiraksen lääketehdas, jalostamo ja sillitehdas. Yksi asukas kertoo, että naisia oli tuohon aikaan töissä paljon sillitehtaalla, ja hän muistelee, kuinka naiset aina "haisivat silliltä" kotimatkalla linja-autossa.

Melkein kaikilla asukkailla oli taloissaan vuokralaisia, esimerkiksi yläkerran pikkuhuoneessa, mutta myös muissa talon huoneissa. Yhdessä talossa saattoi asua montakin perhettä. Eräs asukas kertoo tuon aikaisen vuokran olleen noin 100€ kuukaudessa.

Luontoa, purettuja rakennuksia ja historiaa

Hölmölän alueella ja lähiympäristöllä on tapahtunut paljon maisemallisia muutoksia. Alueelta on purettu monia rakennuksia ja myös onnettomuuksia on sattunut. Hölmölän omakotitalojen vieressä sijaitsevan paloaseman vastapäätä oli ennen kioski, josta muutama asukas mainitsee haastatteluissa. Kioski on nyt purettu ja sen paikalla sijaitsee nyt vain asuinrakennuksia. Paikallinen koulu purettiin myös noin viisi vuotta sitten jatkuvien vesivahinkojen takia. Lisäksi lähistön entinen Navigare-baari, joka toimi ennen muun muassa myös Järvilahti-nimisenä kauppana, Paprika-nimisenä kauppana ja jopa kuntosalina, tuhoutui tulipalossa muutama vuosi sitten.

Turun Karttapalvelusta otettu ilmakuva
Hövelin liikekeskuksesta, entisestä "Intiaanikylästä".

Hyrköistentiellä sijaitsee nyt Hövelin liikekeskus, josta löytyy muun muassa kahvila ja ravintola. Sen vierellä on myös sopusuhtainen lähikauppa Pernon K-market. Hövelin paikalla oli alkujaan rivitaloja. Hölmölän asukkaat kuvailevat näitä entisiä rivitaloja kamalan näköisiksi "työmaabarakeiksi", ja että ne olivat vain "laatikoita peräkkäin". Jotkut mainitsevat myös nimityksen "Intiaanikylä". Rivitaloissa asui ihmisiä joka puolelta Suomea ja alueella oli rauhatonta meininkiä, kuten tappeluita ja melua. Asukkaat olivat telakkatyöntekijöitä, joille oltiin luvattu töitä pahimmalle sotakorvausajalle. Rivitaloasunnot myytiin lopulta pois ja purettiin n. 1970-luvulla, koska niitä ei tarvittu enää, ja ne olivat myös melko huonokuntoisia ja epämiellyttävän näköisiä. Näitä "barakkitaloja" oli enemmänkin Pernontiellä, yksi asukas mainitsee.

Vanhassa kaavassa näkyy Hövelin liikekeskuksen
paikalla olleet puretut asuinrakennukset.
Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus.

Hyrköistentien eteläpuoliskon kävelytie 8.7.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Hölmölän alueella on kauniit vihertävät maisemat ja luonto ympäröi kaikkialla mihin astuu. On luontopolkuja, pientä peltoa ja myös metsikköä. Asukkaiden mukaan villieläimiä, kuten peuroja, näkyy jatkuvasti. Lähistöllä on kolme metsää. Lehmäpellon metsässä pidettiin ennen lehmiä, Majakkametsässä sijaitsee lentomajakka ja alueella on myös lapsille sopiva leikkipaikka, Pikkumetsä. Majakkametsän majakka oli lentokenttää varten ja huhujen mukaan sen lähistöllä on luola, jossa pidettiin hävittäjälentokoneita. 

Hyrköistentien Sarvijaakonkatu 8.5.2026.
Valokuvaaja: Samu Nygren

Nykypäivää Hölmölässä

Kaikkien haastateltujen asukkaiden mielestä Hölmölä on erittäin ihana ja hyvä alue asua. Asukkaat korostavat rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Erään haastatellun mukaan muiden Pansio-Pernon alueiden rauhattomuudet eivät kuulemma ylety Hyrköistentielle, eikä Pernon "huono maine" kantaudu myöskään Hölmölään.

Hölmölässä asukkaat tekevät asioita yhdessä ja juhlivat myös naapurien kesken. Joidenkin ötökkäkatujen asukkaat ovat läheisempiä kuin toisten, mutta ylipäätään yhteishenki on erittäin positiivinen. Taloja myydään harvoin ulkopuolisille, niitä yleensä lahjotaan jälkipolville tai muille sukulaisille. Taloissa on mukava ja viihtyisä asua, koirat nauttivat lenkeistä luonnossa ja alueella on myös lasten leikkipuisto. Lisäksi talojen symmetria ja hyvin huolletut pihat miellyttävät silmää. 

Lähteet:

Markku Varnila - Hernerokkaa ja puukuunareita (kotiseututeos, 2014)

Veijo Kaipiainen - Pernon Omakotiyhdistys r.y 50v. (historiikki, 2001)

Turun Karttapalvelu - https://turku.asiointi.fi/ims/

Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus, Samuli Saarinen

Kirjoittanut Samu Nygren.