| Hyrköistentien Tuhatjalkaisenkatu 8.5.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
Rakennusinventointiprojekti 2026
| Turun Karttapalvelusta otettu ilmakuva Hyrköistentiestä. |
Pansion Omakotiyhdistys ja Pansion Omakotirakentajat r.y
Pansiossa vallitsi kimpparakentamisen huuma 1950-luvulla, joka alkoi Pansiolan talon talkoorakentamisella. Jokin yhdessä rakentamisessa oli niin erityistä, että lisää ideoita lähti heti liikkeelle. Täten perustettiin Pernon Omakotiyhdistys Pansion työväentalolla 16.11.1950. Idea yhdistyksestä syntyi siitä, että talkooporukka halusi rakentaa kaikille omakotitalot. Silloisen valtuuston jäsen Tauno Nieminen piti projektia hyvänä ideana ja lähti ajamaan sitä heti eteenpäin kohti kaupungin valtuustoa. Ensimmäinen tavoite oli omakotitalotonttien kaavoittaminen Pernontien pellolle. Talojen rakentamista varten perustettiin erikseen omakotitaloyhdistys, Pansion Omakotirakentajat r.y. Alueen asukkaiden mukaan omakotiyhdistys helpotti suuresti rakennustavaroiden hankkimista. Oli hyödyllistä, että esimerkiksi ikkunat ja lämpöpatterit saatiin halvemmalla yhdistyksen ansiosta.
| Valokuva Hyrköistentiestä Veijo Kaipiaisen "Pernon Omakotiyhdistys r.y 50v"- lehtisestä. |
Hyrköistentien pohjoispuoliskon taloja alettiin rakentaa kesällä 1951. Talkootyöt alkoivat rakennusporukan kasaan keräämisellä ja nämä rakentajat olivat myös talojen tulevia asukkaita. Mukana oli ihmisiä kaikenlaisista eri ammateista, kuten puutöistä ja putkitöistä, ja kaikki tekivät oman osuutensa. Monttuja kaivettiin Hyrköistentien saviselle pellolle ja rakentamisprosessia dokumentoi paikalliset toimittajat. Ihmiset seurasivat Hyrköistentien kimpparakentamishommia mielenkiinnolla.
| Turun yleiskaavan suunnitteluihanteiden mukainen Hyrköistentien varren asemakaava 25/1951. Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus. |
Hyrköistentien pohjoispuoliskolle kaavoitettiin 47 omakotitaloa. Talot rakennettiin ripeään tahtiin vesikattoihin asti, jonka jälkeen ne jaettiin numeroihin. Rakennusaika oli työlästä ja väsyttävää. Useimmat rakentajat kävivät ensin päivätöissä, ja töiden jälkeen loppuilta vietettiin rakennustyömaalla. Syksyn mukana saapuva pimeys ei ollut onneksi ongelma, koska Pernon pelto sähköistettiin syyskuussa 1951. Työmaalla siis riitti valoa syksyn pimeässä. Vuonna 1952 rakennettiin sokkelit valmiiksi ja loppuvuodesta moni pääsi jo muuttamaan taloihin. Viimeistelyt jatkuivat kylläkin vielä vuoden 1953 puolelle.
Rakentajat saivat myös kaupungin valvonnan alla rakentaa itse alueen kadut ja tehdä kunnallistekniset työt, tämä oli kaupungin kanssa solmitussa sopimuksessa. Korvaukseksi katu- ja viemäritöistä rakentajille myönnettiin alennus tonttien perusvuokrasta.
| Hyrköistentien Mehiläisenkadun Sirkkataloja, jotka ovat kaavaltaan identtisiä mutta ulkonältään muokattu erinäköisiksi. 8.5.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
Sirkkatalot, Pähkinätalot ja Villentalot
Kaikki Hyrköistentien pohjoispuoliskon talot rakennettiin saman kaavan mukaan, jota kutsutaan Sirkka-Malliksi. Pohjoispuoliskon talot ovat siis kaikki samanlaisia, peilikuvia toisistaan. Vuosien varrella taloja on remontoitu ja maalailtu ja ne erottuvat selkeämmin toisistaan, mutta kaikki talot ovat alkuaikoina olleet identtisiä. Talot ovat harjakattoisia ja puolitoistakerroksisia. Niissä on lasikuisti ja asuinkerroksen lisäksi vinttihuoneet ja alustakerros saunoineen. Pohjakerroksessa on autotalli, sauna, pesuhuone, kellari ja pannuhuone. Sirkkatalojen piirtäjä ja suunnittelija on Heikki Sysimetsä.
| Sirkka-mallin mukainen omakotitalo Hyrköistentien perhosenkadulla 8.5.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
| Hyrköistentien Hämähäkinkadun Pähkinätaloja 8.7.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
| Hyrköistentien Hyttysenkadun Villentaloja 8.7.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
Taloja rakentaessa talkooporukka sai melko erikoisen idean: Talot arvottaisiin rakentajien kesken. Koska talot olivat peilikuvia toisistaan, ajateltiin, että arvonta olisi yksinkertainen tapa sopia, että kuka muuttaa mihinkin. Asiat ei kuitenkaan sujunut niin sulavasti kuin aluksi ajateltiin. Arvontajärjestelmästä syntyi aikamoinen soppa.
| Kuva Hölmölästä Markku Varnilan 2014 teoksesta "Hernerokkaa ja puukuunareita" Kuva: U. Riihonen. |
Erään asukkaan mukaan talkootöiden päättyessä Hyrköistentien metsän reunalle oli ilmestynyt kyltti, jossa luki "Hölmölä". Hän kertoo myös, että jopa linja-autot ilmoittivat pysähtyvänsä "Hölmölässä". Toinen asukas kertoo, että alueella oli ilmeisesti ollut myös poliittista erimielisyyttä tuohon aikaan oikeiston ja vasemmiston välillä. Hänen mukaansa Hölmölässä asui suurimmaksi osaksi oikeistolaisia, ja että vasemmistolaiset olisivat keksineet Hölmölä-nimityksen.
Elämää Hölmölässä 1950-1960-luvuilla
| Muurahaiskadun ja Tuhatjalkaisenkadun välinen peltoalue 8.5.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
Melkein kaikilla asukkailla oli taloissaan vuokralaisia, esimerkiksi yläkerran pikkuhuoneessa, mutta myös muissa talon huoneissa. Yhdessä talossa saattoi asua montakin perhettä. Eräs asukas kertoo tuon aikaisen vuokran olleen noin 100€ kuukaudessa.
Luontoa, purettuja rakennuksia ja historiaa
Hölmölän alueella ja lähiympäristöllä on tapahtunut paljon maisemallisia muutoksia. Alueelta on purettu monia rakennuksia ja myös onnettomuuksia on sattunut. Hölmölän omakotitalojen vieressä sijaitsevan paloaseman vastapäätä oli ennen kioski, josta muutama asukas mainitsee haastatteluissa. Kioski on nyt purettu ja sen paikalla sijaitsee nyt vain asuinrakennuksia. Paikallinen koulu purettiin myös noin viisi vuotta sitten jatkuvien vesivahinkojen takia. Lisäksi lähistön entinen Navigare-baari, joka toimi ennen muun muassa myös Järvilahti-nimisenä kauppana, Paprika-nimisenä kauppana ja jopa kuntosalina, tuhoutui tulipalossa muutama vuosi sitten.
| Turun Karttapalvelusta otettu ilmakuva Hövelin liikekeskuksesta, entisestä "Intiaanikylästä". |
| Vanhassa kaavassa näkyy Hövelin liikekeskuksen paikalla olleet puretut asuinrakennukset. Kuva: Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus. |
| Hyrköistentien eteläpuoliskon kävelytie 8.7.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
| Hyrköistentien Sarvijaakonkatu 8.5.2026. Valokuvaaja: Samu Nygren |
Nykypäivää Hölmölässä
Kaikkien haastateltujen asukkaiden mielestä Hölmölä on erittäin ihana ja hyvä alue asua. Asukkaat korostavat rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Erään haastatellun mukaan muiden Pansio-Pernon alueiden rauhattomuudet eivät kuulemma ylety Hyrköistentielle, eikä Pernon "huono maine" kantaudu myöskään Hölmölään.
Hölmölässä asukkaat tekevät asioita yhdessä ja juhlivat myös naapurien kesken. Joidenkin ötökkäkatujen asukkaat ovat läheisempiä kuin toisten, mutta ylipäätään yhteishenki on erittäin positiivinen. Taloja myydään harvoin ulkopuolisille, niitä yleensä lahjotaan jälkipolville tai muille sukulaisille. Taloissa on mukava ja viihtyisä asua, koirat nauttivat lenkeistä luonnossa ja alueella on myös lasten leikkipuisto. Lisäksi talojen symmetria ja hyvin huolletut pihat miellyttävät silmää.
Lähteet:
Markku Varnila - Hernerokkaa ja puukuunareita (kotiseututeos, 2014)
Veijo Kaipiainen - Pernon Omakotiyhdistys r.y 50v. (historiikki, 2001)
Turun Karttapalvelu - https://turku.asiointi.fi/ims/
Turun kaupunkiympäristö, kaavoitus, Samuli Saarinen
Kirjoittanut Samu Nygren.
Hyvän jutun olet tehnyt Samu Nygren! Kiitos itsekin pernossa asunut!
VastaaPoista