Museoviraston rahoittamassa kaksivuotisessa, Turun museokeskuksen koordinoimassa Yhdessä ympäristössä -projektissa asukkaille annettiin mahdollisuus osallistua, harrastaa ja oppia uutta liittyen kulttuuriympäristöjen vaalimiseen ja hoitamiseen. Pilottikohteessa Kuralan Kylämäessä, joka on yksi Turun museokeskuksen museoista, tarjottiin asukkaille sekä tietoa että tekemistä aihepiiriin liittyen.
Projektissa järjestettiin myös etätilaisuuksia sekä tapahtumia eri puolilla maakuntaa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyössä mukana olleet tahot on lueteltu tämän julkaisun lopussa. Tapahtumien osallistujamäärä oli yhteensä noin 280 henkeä.
 |
| Lintuopas Mikko Niemi Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä tutustutti retkeläiset perinneympäristön lajistoon Kuralan Kylämäessä. |
Projektiin sisältyen haluttiin selvittää, millainen kulttuuriympäristöjen vaalimiseen liittyvä toiminta asukkaita eniten kiinnostaa. Kohderyhmänä olivat kulttuuriympäristöjen hoidosta ja merkityksestä kiinnostuneet asukkaat ja toimijat, tavoitteina mm. osallistavuus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Vaikka erillisrahoituksella toteutettu projekti päättyi syksyllä 2022, Yhdessä ympäristössä -toiminta jatkuu.
 |
| Kollolan kotiseututalolla Merimaskussa järjestettiin Vanhat ikkunat kuntoon -tapahtuma. |
Kuralan Kylämäkeen kesäkausille 2021 ja 2022 suunnitellusta 26 tapahtumasta 24 järjestettiin. Kahdet talkoot jäivät toteutumatta vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Kylämäessä järjestettiin mm. projektin starttitilaisuus, tutustuminen muinaisjäännöskohteeseen, punamullan keittoa, maalaustalkoita, tutustumisia museopuutarhaan ja kasvikokoelmaan, ohdaketalkoita, linnunpönttötalkoita, linturetki, nokkostalkoot, miniseminaari perinnemaisemista, nokkosten hyötykäytön työpaja, kerpputalkoot, perhosretki, perinnemaisematapahtuma ja kyläkierros sekä syystapaaminen ja kiitostilaisuus. Esihistoria esille -tapahtumaan tehtiin pienoisnäyttely. Kahdessa tapahtumassa tehtiin nykydokumentointia.
 |
| Kuralan Kylämäen museopuutarhuri Leena Haimi tutustutti museon puutarhaan ja kasvikokoelmaan. Tässä ollaan Vähä-Kohmon keittiötarhan luona. |
Alueellisina tapahtumina järjestettiin vanhojen rakennusten ulkohuoltoa, säästävää korjaamista ja rakennusperinnön hoidon avustuksia käsittelevä webinaari, etätyöpaja projektin toiminnan suunnittelusta, Vanhat ikkunat kuntoon -tapahtuma Kollolan kotiseututalolla Naantalin Merimaskussa sekä Trekoli, ansari ja rupuliruoho – Puutarhat osana kulttuuriperintöä -tapahtuma Sagalundin museossa Kemiönsaaressa.
 |
| Projektin ohjelmistoon sisältyi tutustuminen laiduneläimiin maisemanhoitajina. Kuralan Kylämäessä laiduntaa kesäisin suomenkarjarotujen lisäksi lampaita, kaikki luomutilalta. |
Projektin sähköpostilistalle ilmoittautui 55 asukasta, lisäksi noin 30 yhdistykselle lähetettiin tiedotuspostia. Toiminnasta julkaistiin blogikirjoituksia sekä kymmeniä julkaisuja eri somekanavissa. Yhteistyötahot antoivat tiedotusapua. Tapahtumakalentereita, ilmoitustauluja, flyereita ja uutiskirjeitä hyödynnettiin.
Museokeskuksen organisaatiossa projekti toteutettiin poikkiyksiköllisesti. Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon rooliin liittyen projekti linkittyi alueellisiin museopalveluihin ja korjausrakentamisen edistämiseen. Projektin koordinaattori työskenteli yhteensä 10 kuukautta puolipäiväisesti.
 |
| Punamultaa keitettiin useaan otteeseen ja sillä maalattiin asukkaiden toimesta Kuralan Kylämäen uusia pälkkiaitoja. |
Projektissa tehtiin yhteissuunnittelua asukkaiden ja yhteistyötahojen kanssa. Talkootapahtumiin osallistuneiden kanssa laadittiin Turun museokeskuksen vapaaehtoistoiminnan sopimus. Vapaaehtoistoimijat olivat vakuutettuja kaupungin toimesta.
Kahden projektivuoden aikana Yhdessä ympäristössä -toiminta muotoutui seuraavien tavoitteiden ja näkökulmien ympärille:
- Asukkaita innostetaan mukaan hoitamaan kulttuuriympäristöjä tarjoamalla sekä tietoa että tekemistä. He voivat toimia niin sanottuina perinnelähettiläinä omissa verkostoissaan, välittäen positiivisina valistajina tietoa perinnebiotooppien, rakennetun ympäristön, perinnekasvien, muinaisjäännöskohteiden ja perinneympäristön eläinlajien vaalimisen tärkeydestä. Kulttuuriympäristöjen säilyminen tuleville sukupolville edellyttää, että niiden merkitys ymmärretään. Esimerkiksi maatalouden muutokset ja muu ihmisen toiminta vaikuttavat eläin- ja kasvilajeihin.
- Tietoa ja tekemistä voi teemallisesti yhdistää. Esimerkiksi nokkosiin liittyen voi järjestää sekä kerpputalkoot että esitelmän nokkosten hyötykäytöstä. Linnunpönttötyöpajaan voi sisällyttää tietovartin perinneympäristön lajistosta. Rakennusperinnön vaalimiseen liittyen voi järjestää sekä tietopohjaisia esitelmiä että talkoita ja osallistavia työnäytöksiä.
 |
| Sagalundin museossa Kemiönsaaressa järjestettiin Trekoli, ansari ja rupuliruoho – Puutarhat osana kulttuuriperintöä -tapahtuma. Museon opas Jarmo Kujala esitteli museopuutarhaa. |
- Mahdollistetaan asukkaiden osallistuminen kulttuuriympäristöjen vaalimiseen muissakin museoissa kuin yhdistysvetoisissa. Tämä vahvistaa jaetun kulttuuriperinnön ideaa. Vapaaehtoistoimintaa on mahdollista järjestää simppelillä konseptilla, kuten parin tunnin talkoot ja päälle yhteiset sämpyläkahvit. Järjestäjän mahdolliset velvoitteet, kuten vakuutusasiat, on luonnollisesti tärkeää selvittää etukäteen.
- Tiedostetaan toiminnan suunnittelussa ja ajankohtien valinnassa eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden tarpeet ja osallistumismahdollisuudet. Innostetaan uusia osallistujia mukaan matalalla kynnyksellä: on ok ilmoittautua mukaan vain yhdeksi kerraksi. Vaikka työskennellään arvokkaiden kulttuuriympäristöjen parissa, vapaaehtoistoiminnan luonteen voi pitää kevyenä. Tällöin on mukavaa osallistua uudelleenkin.
 |
| Arkeologi Sanna-Kaisa Saunaluoma esitteli asukkaille Kuralan Kylämäen alueella sijaitsevaa muinaisjäännöskohdetta, johon kuuluu vanhempi ja nuorempi rautakautinen polttokenttäkalmisto. |
- Tapahtumiin ja talkoisiin liittyvä kertaluonteisuus ei ole ristiriidassa tavoitteeseen sitouttaa vapaaehtoistoimijoita pitkäjänteiseen kulttuuriympäristöjen vaalimistyöhön. Sitouttaminen on osallistumisen ja osallisuuden mahdollistamista järjestämällä säännöllisesti monipuolista toimintaa. Sitouttaminen tapahtuu myös jakamalla tietoa aihepiirin merkityksestä.
- Toiminta, jossa on mukana samoja kiinnostuksen kohteita omaavia asukkaita – tässä tapauksessa kiinnostus kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen – lisää yhteisöllisyyttä, voimaannuttaa ja luo hyvinvointia. Kahdensuuntaisesti merkityksellistä on myös esimerkiksi asukkaiden ja museoiden työntekijöiden tutustuminen toisiinsa.
 |
| Kerpputalkoissa tehtiin laiduneläimille lehtipuiden vesoista kerppuja talveksi. Samalla parannettiin näkymiä metsänreunan kävelypolulta Kuralan Kylämäen perinnemaisemaan. |
- Kulttuuriympäristöjen vaalimisesta kiinnostuneista asukkaista kootaan sähköpostilista, johon liittyminen ei edellytä sitoutumista toimintaan. Henkilörekisterin ylläpitämiseen liittyvät velvollisuudet hoidetaan. Sähköpostilistalle liittäminen edellyttää, että henkilö itse ilmaisee tahtonsa liittyä listalle. Saavutettavuuden vuoksi on hyvä nimetä myös puhelimitse tavoitettava yhteyshenkilö.
- Toimintaan linkittyville yhdistyksille ja sidosryhmille tiedotetaan aktiivisesti ja säännöllisesti toiminnasta ja pyydetään välittämään tietoa eteenpäin.
 |
| Turun yliopiston kasvisystematiikan ja -ekologian dosentti Terttu Lempiäinen kertoi arkeofyyteista ja perinteisistä kulttuurikasveista Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinissa. |
Vaikka projekti päättyi, toiminta jatkuu. Museot ja muut kulttuuriympäristötoimijat voivat vapaasti järjestää Yhdessä ympäristössä -toimintaa, mukauttaen ja soveltaen toimintamallia omaan toimintaan sopivaksi. Myös Turun museokeskus jatkaa Yhdessä ympäristössä -toimintaa sekä Kuralan Kylämäessä että muussa museotyössä.
Yhdessä ympäristössä -projektissa 2021–2022 olivat mukana mm. Merimasku-Seura, Naantalin museo, Sagalundin museo, Salon historiallinen museo, Turunmaan korjausrakentamisyhdistys Curatio ry, Karjataidon tila, Rusko-seura, Rakennusperinteen Ystävät ry, Kuralan Kylämäen Ystävät ry, Kohmon Omakotiyhdistys, Rakennusrestaurointi Matias Ali-Keskikylä ja Osuuskunta Juureva sekä yksityishenkilöitä eri alojen asiantuntijoina. Suunnitteluun ja/tai tapaamisiin osallistuivat myös mm. Varsinais-Suomen kylät ry, Mynämäen kunta ja Wirmo-seura, Elävän kulttuurin Koroinen ry, Somero-Seura ja Yläneen kotiseutuaktiiveja.
 |
Linnunpönttötalkoot järjestettiin molempina projektivuosina. Pöntöt ripustettiin yhdessä Kuralan Kylämäkeen. Tässä ripustetaan etualan nuoren talkoolaisen nikkaroimaa tiaisen pönttöä. |
Turun museokeskus kiittää mukana olleita yhteisöjä, asiantuntijoita ja asukkaita yhteistyöstä, yhteissuunnittelusta ja aktiivisuudesta.
Jos haluat liittyä Turun museokeskuksen järjestämän Yhdessä ympäristössä -toiminnan sähköpostilistalle, otathan yhteyttä vuorovaikutussuunnittelija Elli Lehikoiseen: elli.lehikoinen@turku.fi tai puh. 040 638 6924.
Projektin koordinaattori
Kristiina Syrjäsuo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti