maanantai 21. maaliskuuta 2022

Maakuntamatkailua seutukuntavierailujen merkeissä

Kulttuuriperinnön vaaliminen on Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon työn keskiössä, mutta emme onneksi tee työtä yksin. Kulttuuriperinnön arvokkaiden piirteiden säilymiseen on vaikuttamassa laaja joukko toimijoita aina yksityishenkilöistä paikallismuseoihin, yhdistyksiin ja viranomaisiin, joiden kanssa yhteistyömme on jatkuvaa. Tässä tekstissä kerromme seutukuntavierailuista, joita olemme yhteistyön vahvistamiseksi tehneet.

Seutukuntavierailuilla olemme kertoneet tekemästämme viranomaistyötä, johon liittyy usein myös maastokäyntejä. Kuva: Sanna-Kaisa Saunaluoma / Turun museokeskus.
Ensin pikakatsaus tehtäviimme ja niiden lainsäädännölliseen taustaan. Turun museokeskus on vuoden 2020 alusta lähtien toiminut Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseona. Tämä perustuu uuteen museolakiin (314/2019), jonka mukaisesti tarjoamme kunnille ja muille toimijoille kulttuuriympäristöön, paikalliseen kulttuuriperintöön sekä taiteeseen ja visuaaliseen kulttuuriin liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluita. Näistä taiteeseen liittyvät alueelliset tehtävät ovat tulleet hoidettavaksemme museolain uudistuksen myötä, muilta osin tehtäviä on hoidettu jo toimiessamme Varsinais-Suomen maakuntamuseona.

Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelma julkaistiin joulukuussa 2021. Kuvassa Achim Kühnin Harmonia, 1996. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Aleks Talve / Turun museokeskus.
Olemme halunneet tuoda alueellisia palveluitamme entistä kattavammin esiin ja saada selville eri toimijoiden tulevaisuudentarpeita seutukuntatapaamisissa, joita olemme järjestäneet kuntien kulttuuritoimijoille ja viranomaisille viime vuoden keväästä lähtien. Tähän mennessä pidetyt Loimaan, Salon ja Turun seutukuntien tilaisuudet olemme pitäneet etätilaisuuksina, mutta koronatilanteen salliessa haluamme pitää tulevat tapaamiset paikan päällä keskustellen, etäosallistumisenkin mahdollistaen. Kasvokkain kohdatessa keskusteluyhteyteen pääsee helpommin ja asiointi sujuu myöhemminkin, puhelimitse ja sähköpostitse, mukavammin kun kasvot ovat tuttuja. Tapaamisiin on tähän mennessä osallistunut muun muassa kotiseutuyhdistysten ja ammatillisesti hoidettujen museoiden edustajia, rakennusvalvonnan ja kaavoituksen työntekijöitä sekä kuntien johtotason henkilöitä.

Tapaamisissa olemme tuoneet esille tekemäämme viranomaistyötä, rakennusperinnön ja arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon tähtäävää neuvontaa ja avustuksia sekä ylläpitämiämme kulttuuriympäristöön liittyviä digitaalisia palveluita. Olemme myös esitelleet joulukuussa 2021 julkaistua Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelmaa sekä taiteeseen liittyviä neuvontapalveluita. Esille on nostettu uusi kokoelmanhallintajärjestelmämme Aina, kokoelmatyöhön ja konservointiin liittyviä palveluja sekä alueellisen museotoiminnan edistämistä. Olemme kertoneet myös tekemästämme nykydokumentoinnista sekä näyttely-, yleisö- ja asiakaspalvelutyöstä. Alueiden toimijat puolestaan ovat nostaneet keskusteluun esimerkiksi alueille suunnitteilla olevia arkkitehtuurikilpailuja, kuntien kaavoitustilannetta, korjaushankkeita sekä pohdintoja harkinnanvaraisista avustuksista. 

Varsinais-Suomen alueellisessa vastuumuseossa dokumentoidaan myös aikaa, jota elämme juuri nyt. Kokoelmiimme on tallennettu kuvia muun muassa korona-ajalta. Kuva: Milla-Lotta Kemiläinen, Turun museokeskus.
Seutukuntakierroksemme jatkuu tänä keväänä ja seuraavaksi suuntaamme kohti Kemiönsaarta ja Paraista Turunmaalla sekä Uuttakaupunkia Vakka-Suomessa. Tapaamme myös turkulaisia toimijoita. Tapaamiset auttavat meitä kehittämään toimintaamme ja siten esitämmekin kauniin kiitoksen kaikille seutukuntatapaamisiin osallistuville!

 

maanantai 14. maaliskuuta 2022

Turun julkinen taide ja muuttuvat kulttuuriympäristöt

Mario Merz, Fibonacci Sequence 1-55, 1994. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Esa L, 2008/Flickr. CC BY-NC 2.0.

 

Turun julkisen taiteen ohjelma vahvistettiin kaupunginhallituksen kokouksessa tämän vuoden helmikuussa. Ohjelma on ensimmäinen asiakirja, johon on koottu laajasti julkisen taiteen olemassa olevia käytäntöjä ja linjauksia tulevaisuuden osalta. 

Ohjelmatyön yhteydessä julkaistiin kuntalaisille ja kaupunginosayhdistyksille Kerro kantasi -kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä julkisen taiteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ajatuksia on koottu lisäksi taiteen ammattilaisille ja kaupungin työntekijöille suunnatuissa työpajoissa 2020–2021. Turun museokeskus vastasi ohjelmatyön koordinoinnista ja sisällön kokoamisesta. 

Taide osana kulttuuriympäristöjä ja juhlaperinteitä

Julkisen taiteen historia on Turussa varsin pitkä. Turun ja samalla Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksen avulla rahoitettu teos, Carl Eneas Sjöstrandin H. G. Porthanin muistomerkki, paljastettiin tuomiokirkon viereen vuonna 1864. Muistomerkistä ja sen ympärille levittäytyvästä puistosta on tullut merkittävä osa Vanhankaupungin kulttuuriympäristöä. 

Porthanin patsaan paljastustilaisuus Turussa 9.9.1864. Kuva: J. Reinberg / Turun museokeskus.
 

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Turun Lilja (1928) on ensimmäinen Turun kaupungin itse hankkima ulkoveistos, josta on vuosien mittaan tullut kaupungin symboli ja myös tärkeä osa vapun juhlintaa. Sotien jälkeen jälleenrakennusajalla painopiste siirtyi vähin erin muistomerkeistä ja puistoja koristavista veistoksista uudisrakennuksiin kiinteästi toteutettuihin teoksiin, seinämaalauksiin ja -reliefeihin. 

Wäinö Aaltonen, Turun lilja, 1928. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus.

 

Pro Cultura -säätiön ympäristötaideprojekti 1990–2000-lukujen vaihteessa toi kansainvälistä nykytaidetta Turun julkisiin tiloihin ja uusia materiaaleja ja tuotantotapoja teosten toteutukseen. Euroopan Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 sekä Kulttuurikuntoilun keskuspuisto- ja Savi kaupungissa -hankkeet laajensivat entisestään julkisen taiteen kokonaisuutta.

Määräaikaisten taidehankkeiden avulla vaihtelua tuttuihin ympäristöihin

Turun julkisen taiteen ohjelman painotuksissa on tulevaisuuden suuntaviivoissa otettu huomioon muun muassa kaupungin keskusta-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä luonne. Pysyvien taideteosten tuominen näille alueille vaatii aina erityisen tarkkaa harkintaa. Sen sijaan määräaikaisten taidehankkeiden avulla voidaan suojeltuihin ympäristöihinkin tuoda nykytaiteen ja erilaisten taidetapahtumien myötä uusia sisältöjä, ja samalla tuttua ympäristö voi päästä tarkastelemaan täysin uudessa valossa. Keskusta-alueella suositaan määräaikaisia taidetapahtumia ja eri aisteja aktivoivia mediataiteen teoksia, kuten valo- ja äänitaidetta.

Linnanniemestä Turun ensimmäinen taidekaupunginosa

Linnanniemen alue sijaitsee Turun linnan ja Aurajoen välissä. Kuva: Turun kaupunki.
 

Yksi julkisen taiteen ohjelman merkittävimmästä linjauksena oli päätös siitä, että Linnanniemen alueesta suunnitellaan Turun ensimmäinen varsinainen taidekaupunginosa. Julkinen taide tulee olemaan kiinteä ja näkyvä osa alueen suunnittelua ja rakentamista. Alueelle laaditaan vuoden 2022 aikana oma taideohjelma, jossa määritellään taiteen ja tapahtumallisuuden painopisteet, rahoitusmuodot ja taiteen hankintaan liittyvät päätöksentekomallit. 

Linnanniemen alue on kiinnostava mutta samalla vaativa kohde uudisrakentamisen ja julkisen taiteen näkökulmasta: Turun linna ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Linnan ympäristössä tulee tapahtumaan 2020-luvun aikana paljon muutoksia uuden laivaliikenteen yhteisterminaalin sekä Historian ja tulevaisuuden museon uudisrakennusten myötä. Linnan ja Aurajoen väliin jäävästä entisestä satama-alueesta järjestetään lisäksi maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka yhtenä lähtökohtana tulee olemaan julkisen taiteen mahdollisuuksien huomioiminen osana joen ranta-alueen kehittämistä. 

Julkisen taiteen ohjelman vahvistamisen yhteydessä päätettiin samalla julkisen taiteen ohjausryhmän perustamisesta. Ryhmän tarkoituksena on linjata laajasti kaupungin julkisen taiteen tulevaisuutta yksittäisten toteutusten ja laajempien kaupunkikehityshankkeiden osalta.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...