Aurinkoenergia kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä

Lokakuisena maanantaina joukko museotoimijoita kokoontui Lietoon Nautelankosken museoon. Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeen ensimmäisen koulutustapahtuman aiheena oli aurinkoenergia.

Talven lähestyessä valo ja lämpö jättävät pohjoisen. Niin energiankulutuksen pienentäminen kuin kestävät tavat tuottaa energiaa ovat juuri nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan. Liedon museossa uusiutuvaan energiaan on panostettu. Vanhan vesimyllyrakennuksen suojissa turbiini on tuottanut kosken kuohuista sähköä jo vuodesta 2000, ja Lauri Nautelan museon katolle asennettiin vuonna 2021 aurinkopaneelit.

Museoiden aurinkoenergiatapahtuman tarkoitus oli tarjota käytännönläheisesti tietoa uusiutuvan energian ratkaisuista ja toisaalta niihin liittyvistä haasteista museotoiminnan näkökulmasta. Kuura peitti maalaismaisemaa, kun museonjohtaja Leena Viskari esitteli Nautelankosken ekoenergian tuotantoa museon pihapiirissä. Sekä vesiturbiini että pyörimisliikkeen sähköksi muuntava generaattori on sijoitettu vesimyllyrakennukseen varsin huomaamattomasti. Lauri Nautelan museo puolestaan on uudisrakennus, jonka katolta aurinkopaneeleja hädin tuskin erottaa.

Varsinais-Suomen alueellisena vastuumuseona Turun museokeskukselta pyydetään ajoittain viranomaislausuntoja koskien aurinkosähköjärjestelmän sijoittamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ympäristöihin. Turun museokeskuksen kanta uusiutuviin energiantuotantomuotoihin on lähtökohtaisesti myönteinen, mutta päätöksissä on huomioitava mahdolliset haitat esimerkiksi rakennukseen itseensä, kaupunkikuvaan tai maiseman arvoihin.

Leena Viskari kertomassa uusiutuvan energian ratkaisuista Nautelankosken museossa

Aurinkopaneelien sijoittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön on mahdollista silloin, kun paneelit eivät tee siihen voimakkaasti havaittavaa muutosta. Valtakunnallinen ohjeistus aurinkopaneelien sijoittamisesta arvokkaisiin ympäristöihin on tekeillä Museovirastossa.

Rakennustutkija Sara Tamsaari huomautti, että mikäli aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottoa suunnitellaan museoympäristössä, on tarpeen huomioida myös paneelien vaikutus museokävijän kokemukseen. Jos museovieraalle halutaan tarjota mahdollisuus aistia menneiden aikojen tunnelmaa saapuessaan museoalueelle, paneelit voivat heikentää kävijäkokemusta.

Ajoittain kuullaan uutisointia uusista aurinkokennoteknologioista, joista kaavaillaan korvaajaa tällä hetkellä käytössä oleville piipohjaisille paneeleille. Kiteiseen piihin perustuvat paneelit ovat ylivoimainen markkinajohtaja noin 95 % osuudella. Aurinkosähköjärjestelmien käyttöönotto kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa saattaisi helpottua, jos kennojen koko, väri ja muoto kehittyisivät nykyistä huomaamattomammiksi.

Turun ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan lehtori ja New Energy -tutkimustyhmän vetäjä Samuli Ranta kuitenkin kertoi, että seuraavan sukupolven aurinkokennoteknologiat eivät ole lähitulevaisuutta. Uudet teknologiat ovat hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa, eikä tiedetä mitkä niistä pystytään ylipäätään kaupallistamaan. Lisäksi nyt käytössä olevien piipohjaisten kaupallisten paneelien hyötysuhde parantuu jatkuvasti. Rannan arvion mukaan piipohjaiset paneelit tulevatkin olemaan vallitseva teknologia vielä seuraavat 15–30 vuotta.

Miten sitten aurinkoenergia olisi mahdollista saada kaikkien käyttöön kulttuurihistoriallisten arvojen heikentymättä? Ratkaisuvaihtoehtona on väläytetty esimerkiksi paneelien keskittämistä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ulkopuolelle. Tämä vaatii kuitenkin vielä selvitystyötä.

Lauri Nautelan museon katolle asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2021

Toistaiseksi toimivimmaksi ratkaisuksi on osoittautunut paneelien sijoittaminen uudisrakennusten katoille Lauri Nautelan museon tyyliin. Vaihtoehtoisesti paneelit voidaan sijoittaa museoalueen välittömään läheisyyteen, mutta kuitenkin sen ulkopuolelle. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty Varsinais-Suomessa Korppoon kotiseutumuseossa. Kaikkiin kohteisiin paneelit eivät sovi. Esimerkiksi Vanhan Porvoon rakennustapaohje kieltää paneelien asentamisen, sillä ne väistämättä aiheuttaisivat häiriötä kulttuurimaisemaan.

Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvä keskustelu ja kehitystoiminta ovat tärkeitä työkaluja matkalla kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pyrkiä energiatehokkuuteen. Lämmöneristys kuntoon, sisälämpötila asteen tai pari alemmas ja villasukat jalkaan – tästäkin talvesta kyllä selvitään.

Museoiden aurinkoenergiatapahtuma järjestettiin 24.10.2022. Tapahtuma oli osa Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hanketta.

 Kuvat: Maarit Talamo-Kemiläinen, Ville-Matti Rautjoki