maanantai 20. huhtikuuta 2020

Mielikuvamainontaa Korona-aikana – aivan kuin sota-aikana


En ole voinut olla huomaamatta miten Korona-ajan mainonnalla on paikoin yhtäläisyyksiä 1940-luvun sota-ajan mainontaan. Nyt taas – kuten aikoinaan sota-aikanakin –  mainostetaan paikoin ”EI OOTA” eli jotain mitä ei ole, mutta joka on hyvä pitää mielessä kunhan taas paremmat ajat koittavat.
Turun sanomat 4.11.1946

Mielikuvamainonnassa eli hienommin goodwill-mainonnassa muistutetaan asiakkaita valmistajan tai yrityksen tuotteista, vaikka niitä ei nyt ehkä olekaan saatavilla. Tämän hetkinen goodwill-ilmoittelu tosin poikkeaa sota-ajan mainonnasta siltä osin, että varsinaista tavarapulaa ei ole, vaikka välillä hamstrauksen myötä on siltä ehkä vaikuttanutkin. Sota-aikana kaikki tuotteet toki saatiin kaupaksi ilman mainontaakin. Ennen kaikkea näissä mainoksissa muistutetaan yrityksen olemassa olosta ja vahvistetaan siten sen brändiä. En olisi uskonut, että 2020-luvulla törmää samantapaiseen mainontaan.



Hellaksen mainos Kotiliedessä 1945. ”Kunhan kauppareitit tulevaisuudessa aukeavat siirtomaatavaroillekin, ilmestyvät Hellaksen suklaat ja makeiset jälleen markkinoille.”Goodwill-mainonnasta ja pula-ajan pakkaussuunnittelusta löytyy enemmän tietoa Turun museokeskuksen julkaisussa Hyvin pakattu, puoleksi myyty, jonka on kirjoittanut Silja Koskimies.
 
Samaan tapaan mainostavat tällä hetkellä matkailualan toimijat, joita korona on rökittänyt ankarasti. Viking Line mainostaa: Vielä me risteilemme! Tjäreborg kertoo että ”Nyt on aika olla kotona, mutta toivottavasti ennen pitkää saamme taas yhdessä luoda uusia lomamuistoja”.

Kuvakaappaus Tjäreborgin asiakaskirjeestä.

Finnair lentää nyt vain mielikuvissamme ja lähestyy asiakkaitaan yhtä toiveikkain sanoin:

"Tämä on kovin turbulenssi, jonka Finnair ja globaali ilmailuala on ikinä kokenut. Tiedämme kuitenkin, että aurinko paistaa pilvien yllä ja odotamme innolla pääsevämme toivottamaan sinut tervetulleeksi lennoillemme kirkkaampina päivinä. Arvostamme tukeasi valtavasti, ja voit olla varma siitä, että aiomme palata takaisin vahvoina ja jatkaa normaalia liikennöintiä heti tilanteen sen salliessa."

Mainonnassa, kuten matkailussakin tällä hetkellä vain mielikuvitus on rajana.

Muitakin yhtäläisyyksiä tämän hetken ja sota-ajan sanomalehdistä löytyy. Turun sanomat julkaisi 16.4 kokosivun ohjeen kasvomaskin teosta.

Turun sanomat 16.4.2020.
Vuonna 1939 samainen lehti julkaisi ohjeen kaasunaamarin valmistuksesta.
Turun snaomat 7.12.1939.

Ja kuten näinä päivinä, käsien pesun tärkeys oli toki tärkeää 1940-luvullakin. Jos oli hetken  pulaa käsidesistä, niin sota-aikana tilanne oli huonompi. Saippuaa ei tahtonut saada ja siihenkin jouduttiin miettimään korvikkeita.
Turun sanomat 16.5.1944

Turun sanomissa olleet mainokset  ja kaasunaamarin ohje on aiemmin julkaistu Turkuseuran julkaisemassa kirjassa Elämää 1940-luvun Turussa, jonka on kirjoittanut Rauno Lahtinen. Kiitokset Raunolle kuvien käytöstä tässä blogissa! Kirjasta löytyy paljon muutakin 1940-luvun kriisiajan mainontaa ja lehdissä käsiteltyjä asioita, joita on mielekiintoista vertailla tämän hetkiseen kriisiaikaan.


Sanna Kupila

2 kommenttia:

  1. Asia on kyllä todella kiinnostava ja yhtäläisyys on vaikea olla huomaamatta, kun tämän tekstin on lukenut. Kiinnostavaa on juurikin se, miten nykyajan ihmiset kokevat asiat verrattuna toisen maailmansodan aikaan. Voisin väittää, että aikaisemmin asiat olivat ihmisille suhteellisen paljon rankempia kuin nykyisin, kun miettii millaisissa oloissa saamme olla poikkeusajasta huolimatta. Kun miettii sitä, millaiseen määrään ärsykkeitä oma sukupolvemme on tottunut, on tämä korona-aika oikeastaan tylsyyden kestämistä. Toisen maailmansodan aikana huolehdittavia asioita oli kumminkin suhteellisen paljon enemmän, kuten tekstissä mainittu ruuan pula. Sitä ei kumminkaan nyt ole, eikä se ruoka tule loppumaankaan. Nykypäivän mainostaminen vaikuttaakin enemmän ihmisisä raihoittelevalta, kun kaikki tuntuu menevän hieman sekaisin. Kumminkaan tällä hetkellä suurimmalla osalla ihmisiä rajoitukset eivät vaikuta perustarpeisiin.

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla, että kirjoitus herätti ajatuksia. Tosiaan, meiltä ei tule ruoka loppumaan ja kaikki on todella paremmin pidemmän aika välin perspektiivistä katsottaessa. Tästä sota-aikaan liittyvästä vertailuvinkkelistä uutisten ja mainosten seuraaminen on antoisaa. Sota-aikana kaupunkilaiset lähtivät puunhakkuutalkoisiin, jotta talveksi saatiin poltettavaa puuta. Nyt olisi tarvetta, että kaikki lähtisivät maatiloille töihin, vaikka talkoohengessä, kotimaisen ruoan varmistamiseksi. Sota-aikana talkootöitä tehtiin, että yleensä saatiin ruokaa.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...