Plagiointitapaus Turussa!

Museokeskuksen seuraavan vuosikirjan artikkelit tulevat käsittelemään kukin tavallaan kasveja kulttuurisena ilmiönä. Tämän sivutuotteena olen tutustunut taas vanhaan kiinnostuksen kohteeseeni Elias Til-Landzin  kuuluisimpaan teokseen, jota kävimme kollegani Kari Hintsalan kanssa Turun yliopiston kirjastossa selaamassa. No, kuuluisuus on suhteellista – vai oletteko tienneet, että Suomen ja samalla Ruotsin vanhin kasvikirja on kirjoitettu, kuvitettu ja painettu Turussa ja kertoo täkäläisestä kasvillisuudesta?

 Turun yliopiston kirjaston omistama kappale on kuulunut aiemmin mm C.A. Gottlundille ja kasvitieteilijä Edvard Wainiolle  

Ruotsalaissyntyinen Elias Til-Landz (1640-93) suoritti elämäntyönsä Turun Akatemian lääketieteen professorina. Kasvien lääkinnällisten ominaisuuksien tunteminen kuului tieteenalaan olennaisesti, ja tarmokas Tillandz julkaisi tämän vuoksi uraauurtavan Turun seudun kasvilistan. Häntä kunnioitetaan siis syystä nimellä ”Suomen kasvitieteen isä”. Kirja painettiin Akatemian omassa kirjapainossa. Sen ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1673 ja toinen, mm ruotsin- ja suomenkielisillä nimillä täydennetty painos 1683. Kirjassa lueteltiin viitisensataa luonnon- ja viljeltyä kasvia, jotka siis todistettavasti tuolloin kasvoivat tällä seudulla. Kirja onkin myös huomattava luonnontieteellinen ja paikallishistoriallinen dokumentti.

Vasta vuoden 1683 painos sisälsi latinan kielellä tietoja kasvien lääkekäytöstä, sekä kasvien suomen- ja ruotsinkieliset nimet.

Nykyihmiselle kasvilista ilman kuvia ei avaudu lajitunnistusoppaana, mutta näinhän oli asia myös 1600-luvulla. Toiseen painokseen Tillandz teettikin kuvitusliitteen nimeltä Icones novae. Siinä on esitetty puupiirroksina liki 160 Catalogus-listan kasveista. Kuvalaatat on todettu uskollisiksi jäljennöksiksi 1500-luvulla julkaistuista ulkomaisista kasvikirjoista. Siis plagiointia mitä karkeimmalla tavalla! Tänä päivänä media rummuttaisi ja keskustelusivuilla kiehuisi!

Kevätesikko, akileija ja mukulaleinikki Turun yliopiston kappaleessa Icones novae-nidettä. Osaan piirroksista on joku kirjan entinen omistajista kirjoittanut ruotsiksi huomioita kasvien lääkekäytöstä Alla piirosten esikuvat ulkomaisissa kasvikirjoissa - yhdennäköisyys on ilmeinen.

Mutta aikoinaan asiasta ei syntynyt hälyä. Kuvien kopiointi oli normaali menettely, kuvalaattoja myytiin kirjapainosta toiseen,  ja samoja kuvia käytettiin mitä erilaisimmissa painotuotteissa. Olihan  ajan yleinen ohjenuora tieteenkin suhteen nojata vanhoihin auktoriteetteihin. Turun Akatemian  ohjesäännössä määrättiin ”itse kutakin professoria varomaan esittämästä mitään uutta siinä tarkoituksessa, että hän siten näyttäisi tietävän enemmän kuin muut”.

Kuka kuvalaatat kaiversi? Loogisin vaihtoehto ja todennäköinen tekijä on Turun Akatemian kirjapainon palveluksessa juuri Iconeksen ilmestymisaikaan työskennellyt kaivertaja, paljasjalkainen turkulainen Daniel Medelplan. Daniel syntyi noin vuonna 1657 vaununtekijä Jonas Sveninpoika Medelplanin perheeseen ja sai oppinsa ilmeisesti turkulaisessa Gezeliuksen kirjapainossa. Turun Akatemia palkkasi hänet vuonna 1678 ja kymmenen työteliään vuoden ajan hän tuotti puupiirroksia sekä Akatemian että Gezeliuksen kirjapainoille. Parhaiten jälkimaailma muistaa Danielin kuitenkin ns Pälkäneen puuaapisesta, jonka hän kaiversi elämänsä ehtoolla erinäisten onnettomien vaiheiden jälkeen.

Tulitteko uteliaiksi? Voitte lukea lisää Eliaasta ja Danielista Kansallisbiografian lehdiltä tai sen verkkoversiosta. Sieltä selviää mm miksi Elias muutti alkuperäisen sukunimensä Tillander muotoon Til-Landz.

Helsingin yliopiston Catalogus- ja Icones-niteet sähköisessä muodossa Doria-tietokannassa (yllä oleva tekstiaukeama sieltä)

Anna Perälä: Tiedon ja taidon kuvat. Suomalaisten painotuotteiden puupiirrokset ja niiden tekijät. Jyväskylä 2003

Eva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Keuruu 2011

Lilli Skepparnabb: Elias Tillandz’ växtbilder och växtnamn. Lovisa 1961 (yllä olevat mustavalkoiset kuvat tästä teoksesta)

K. Wein: Elias Tillandz*s ’Catalogus plantarum’ (1683) im Lichte seiner Zeit erklärt und gewürdigt. Helsinki 1930