maanantai 2. syyskuuta 2024

Perinnerakentamisen taidot talteen ja käyttöön

Turun museokeskuksella on tunnistettu tarve edistää perinteisten käsityötaitojen välittymistä tuleville sukupolville. Tallentamalla perinnerakentamisen työtapoja ja -menetelmiä sähköiseen muotoon autetaan tiedon saavutettavuudessa. Videoin, valokuvin ja haastatteluin dokumentoidaan perinteisiä käsityötaitoja, tavoitteena ovat muun muassa videot kaakeliuunin uudelleenmuuurauksesta, pinkopahvin korjauksesta ja pärekaton teosta. Esimerkiksi kaakeliuunin omistajan on helpompi keskustella kakluunin korjauksesta tai uudelleenmuurauksesta nähtyään museon nettisivuilla aiheesta kertovia kuvia ja videon. Omin käsin tekemällä on ollut mahdollista oppia rakennuksen puuosien korjausta perinnerakentamisen työpajalla Liedon museon Annantuvalla. Alla olevassa kuvassa on lautaverhouksen irrotusta Annantuvan ulkorakennuksen hirsiseinästä.  

Kuvassa irrotetaan ulkolaudoitusta, jotta päästään vaihtamaan lahonneet hirret. Puukiiloja käyttämällä ulkolaudoituksen saa ehjänä irti. 

Perinnerakentamisen taidot talteen ja käyttöön -hanke lanseerattiin keväällä 2024 verkostoitumistilaisuudessa. Tapahtuman antia olivat teoreettinen näkemys perinnerakentamiseen ja konkreettisen tekemisen kohteet.  

Vanha rakennus on laadukas, muuten se ei olisi vanha. Käyttämällä rakennukset pysyvät kunnossa. Periaatteessa on hyvä muistaa uusia ratkaisuja etsiessä, että vanhaan rakennukseen sopivat materiaalit, jotka olivat käytössä jo rakennuksen valmistumisen aikoihin. Tietty riskitaso nousee, jos uusia materiaaleja yhdistetään vanhaan rakennukseen. Riskitaso tarkoittaa vähäistä vikasietokykyä. Tässä tulee kuvaan mukaan perinteiset käsityötaidot ja -materiaalit. Arvaamalla voi helposti päätyä ratkaisuun, jossa perinteitä kunnioittava korjaaminen nähdään kalliina ja hankala. Sata vuotta vanha rakennus kuitenkin ansaitsee arvonsa mukaisen kohtelun ja nippu uusia keinoja voi tulla kalliimmaksi kuin vanha ja koeteltu keino. Vaatii tiettyä viitseliäisyyttä ottaa selvää perinteisistä rakentamistaidoista, kun vaihtoehtoisesti voi kävellä rautakauppaan ja tilata uudet tuotteet asennettuna. Sijansa kullakin. Jälkeenpäin on mukava huomata, että vaivannäkö palkitsee, muutakin kuin kukkaroa. Perinteisin käsityövoittoisin menetelmin rakennettu on myös muunneltavissa ja korjattavissa. 1800-luvulta oleva kaakeliuuni uudelleenmuurattiin kesällä 2024 Pyhämaalle Varsinais-Suomeen, kyseessä oli oletettavasti kolmas pystytyskerta. 

Kakluunin uudelleenmuurausta, työtä helpottaa tarkka alkudokumentointi. 

Kakluuni on esimerkki todellisesta kestohyödykkeestä. Savilaastia käyttäen työ onnistui, jälleen kerran. Samaa, vanhaa savilaastia voi hyvin käyttää uudelleen poistamalla suurimmat kokkareet. Perinteiset käsityötaidot ovat kotoisin kestävästä maailmasta. Ihmisen pilatessa ilmastoa on hyvä muistaa, että perinnerakentamisen hyötyihin sisältyy varsin kohtuullinen ilmastovaikutus. 

Arvo tulee muotokielestä ja materiaalista. Sata vuotta vanha hirsirakennus on mittasuhteiltaan silmiä hivelevä ja sijoitettu taitavasti ympäristöön. Hetken mielijohteesta ja tarpeesta syntynyt ajatus kasvattaa hirsirunkoa perinteistä poikkeavalla tavalla alentaa samalla kohteen arvoa, vaikka omistajat tavoittelevat täysin päinvastaista. Suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan kolmiyhteydessä toimitaan parhaimmillaan hyvin yhteen ja laadukas toteutus konkretisoi näkemyksen. Perinnerakentamisen työt ovat luonteeltaan projekti-intensiivisiä, varastoon ei tehdä, vaan töitä tehdään sitä mukaa kuin tulee tilauksia. Ennakointi tulevien töiden suhteen auttaa kaikkia osapuolia, niin tilaajaa kuin tekijää ja tarvittaessa valvonta pysyy hyvin mukana. Rakennuksen suojelumerkintä (sr) on nähtävä sen vahvuutena, luokitus kertoo arvokkaasta kohteesta. Viimeisimpien vuosikymmenien materiaalit voivat olla epäsopivia rakennukseen ja on perusteltua tavoitella rakennuksen palauttamista lähemmäs alkuperäistä asua. Tiettyä ongelmanratkaisukykyä vaaditaan, kun vanhaa kohdetta korjataan uusilla materiaaleilla. Onneksi tähän löytyy keinoja ja osaajia. 

Perinnerakentamiseen kuuluu innovointi. Luova ajattelumalli on hyvin tiivistetty viereisessä kuvassa Annantuvan liiteristä löytyneessä kyltissä.  

Ennenkin on tehty niillä materiaaleilla, joita on ollut saatavilla ja hyviksi todetut menetelmät ovat siirtyneet sukupolvilta toisille. Teollinen valmistus ja sarjatuotannon yleistyminen siirsi käsin tekemisen painopistettä työmailla. Vanhat rakennukset ovat silti olemassa ja edellyttävät kunnossapitoa. Tämän päivän purkuherkkään ilmapiiriin toivoisi malttia, halua ja tahtoa, sekä aikaa löytää innovatiivisia ratkaisuja vanhojen rakennusten säilyttämiseen ja käyttämiseen. Jokainen kohde on omanlaisensa, siksi yleispätevää suunnitteluohjetta ei ole ja siitä hankaluus syntyy. Toinen kuppi kahvia on hyvä juoda ennen kuin tehdään pitkälle meneviä suunnitelmia. Tietty laatuvaatimus on saavutettava, vaikka rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu.   

Perinnerakentamisprojektiin liittyy erinäisiä näkökulmia ja mahdolliset ongelmanratkaisua vaativat tilanteet on hyvä tunnistaa. Medialukutaitoa kysytään, kun tarkoituksena on perinnerakentamisen menetelmin rakentaa uusi objekti. Internetistä on löydettävissä runsaasti videomateriaalia korjaus- ja perinnerakentamisesta. Tarkkana pitää olla alkuperän suhteen, ettei suomalainen perinnerakentaminen ala muistuttaa japanilaista vain siksi, että on katsottu japanilaisia alan videoita. 

 

Hyvin suunniteltu on puoliksi… vielä tekemättä. Suunnittelupöydällä määritellään perinnerakentamisen projektia jo pitkälle. Tilaajan ja urakoitsijan on ymmärrettävä haluttu lopputulos. Joskus käy niin, että urakoitsija näkee tarjouspyynnöstä, että tilaaja ei aivan ymmärrä mitä on tilaamassa. Tilaaja taas ei kykene asettumaan urakoitsijan asemaan ja on ikään kuin sokea omalle tilaukselleen. Tähän rajapintaan on hyvä keskittyä näkemään kriittiset pisteet. Tätä voisi paremmin tutkia ja kehittää, jotta projektin onnistumiseen vaikuttavat tekijät hallittaisiin.  

 

Vanhan rakennuksen korjaaminen maksaa jotakin ja oikea-aikainen korjaaminen säästää. Jos korjauksia lykätään ja päästetään korjausvelka kasvamaan, voi tulla yllätyksiä. On tapauksia, joissa uudisrakennus saadaan laskennallisesti näyttämään kannattavammalta investoinnilta kuin vanhan korjaus. Jos uuden rakennuksen rakentaminen maksaa lähes saman verran kuin sata vuotta vanhan kohteen korjaaminen, niin kumpi on arvokkaampi? Rakennuksen kuntoluokaksi riittää hyvin esimerkiksi 80 % verrattuna uuteen, joka on 100 % ja samalla vältytään ylikorjaamiselta. Tiedonkulku on sitäkin tärkeämpää mitä isommista organisaatioista on kysymys. Eräässä kohteessa vanhan puurakennuksen lautalattiat olivat kylmät. Asia pyrittiin ratkaisemaan vaihtamalla vanhat puuikkunat uusiin ja samalla osin uuteen materiaaliin, sillä seurauksella, että lattiat olivat edelleen kylmät, mutta sen lisäksi rakennus alkoi homehtua. Olisiko saanut olla santsikuppi kahvia?  

 

Rakennettu ympäristö heijastaa yhteiskunnan arvoja ja rakennuskulttuuria tukemalla pidetään näistä arvoista huolta. On tärkeää mahdollistaa tuleville sukupolville vähintään samat mahdollisuudet kuin mistä oma sukupolvi on päässyt nauttimaan. Kääntäen voisi ajatella, että ei pitäisi ahneuden ja lyhytnäköisyyden määrittää liikaa kaikille kuuluvaa. Voi olla vaikeaa nähdä esimerkiksi vanhan puiston arvo ja haluttaisiin jyrätä monella tavalla arvokas viheralue istuttamalla rakennuksia tilalle. Kestämätöntä.  

 

Kauppatorin laidan puistot ovat säilyttämisen arvoisia. Olisi hyvä yrittää löytää yhteisiä näkemyksiä, ettei kohta 800 vuotta täyttävässä kaupungissa tehdä liian hätiköityjä ratkaisuja. 
 

Perinnerakentamisen aikaperspektiivi on kymmenistä satoihin vuosiin. Erityisen tarkkana pitää olla, kun vanhaan ympäristöön sovitellaan uutta. Holistinen, mahdollisimman kokonaisvaltainen näkemys sisältää monella tavalla kestävän pohjan uusille toteutuksille. Uusi kohde vanhassa, restoratiivisessa ympäristössä herättää helposti keskustelua. Tästä päästään toiseen selvittämisen arvoiseen asiaan. Olisiko kehitettävissä yhteistyömallin konsepti, jossa osapuolien näkemykset otetaan huomioon? Eri koulukunnat voivat olla kaukana toisistaan.  

Miten yhteensovitetaan eri toimijoiden tavoitteet, jotta saadaan kestävä, kaikkia tyydyttävä lopputulos?  

 

Yhteistyön saumaa olisi hyvä löytää. Kuvassa nro 5 uusi alapuu on asettumassa osaksi vanhaa seinää.  

 

Perinnerakentamisen mittakaava ulottuu arvoista konkreettisiin asioihin, maisemasta kohti yhä pienempiä yksityiskohtia. Perinnerakentamisen käsityötaitojen säilyminen on tärkeää, ihmiset tulevat ja menevät, mutta rakennukset jäävät. 

 

Teksti ja kuvat: Harri Likki, Perinnerakentamisen taidot talteen ja käyttöön -hanke


 

perjantai 23. elokuuta 2024

Varsinais-Suomen museopäivää vietetään sunnuntaina 25.8.2024


Varsinais-Suomen museopäivää vietetään jälleen elokuun viimeisenä sunnuntaina 25.8.2024. Mukana päivän vietossa on lähes 60 museota ympäri maakuntaa

Museopäivän aikana museoissa on mielenkiintoista ohjelmaa ja näyttelyitä. Alla olevassa listauksessa oleviin museoihin pääsee tutustumaan maksutta Varsinais-Suomen museopäivänä. Nyt on siis oiva tilaisuus tutustua omaan lähimuseoonsa tai vaikkapa mökkikunnan nähtävyyksiin. Hyvää museokierrosta!

AURA

Prunkkalan Poikettava
Avoinna klo 11–15.
Esillä Konfirmaatio ja häät -näyttely, elävää musiikkia ja kahvio avoinna.
Kirkkotie 1, Aura.

Veräjänkorvan museo
Avoinna klo 11–15.
Turuntie 107, Aura.

KEMIÖNSAARI

Sagalundin museo
Avoinna klo 11–16.
Museotie 7, 25700 Kemiö, p. 02 421 738, sagalundinmuseo.fi.

Taalintehtaan Ruukinmuseo
Avoinna klo 11–16.
Tullimäentie 7, 25900 Taalintehdas, p. 040 721 9535.

KOSKI TL

Yrjö Liipolan taidemuseo
Avoinna klo 12–15.
Yrjö Liipolan, Olavi Hurmerinnan ja Martti Vainion näyttelyn lisäksi esillä Tapani Marjasen sorvaustöitä.
Museotie 1, Koski Tl, liipolanmuseo@koski.fi

Kauppilan umpipihan museossa vietetään
elojuhlaa klo 13 alkaen.

LAITILA

Kauppilan umpipiha -museo
Avoinna klo 12–17.
Perinteinen elojuhla klo 13. Kahvila avoinna.
Koukkelantie 240, Laitila.

LIETO

Liedon Vanhalinna
Avoinna klo 13–16.
Museokävijöiden kesken arvotaan Vanhalinnan pakohuonepeli Kultaisen Joutsenen tapaus.
Vanha Härkätie 111, Lieto, vanhalinna.fi.

Nautelankosken museo
Avoinna klo 11–17.
Myllyllä avoimet ovet ja Liedon Martat tekemässä perinteisiä käsitöitä myllärintuvassa klo 12–16. 
Lauri Nautelan museossa esillä Eija Tähkäpään näyttely PApeRIkengät ja Eva Branderin näyttely Keramiikkafiguurit sekä näyttely Lauri Nautelan elämästä, keräilystä ja kokoelmista. Kahvila ja puoti avoinna.
Nautelankoskentie 40, Lieto, p. 050 1692, liedonmuseo.fi.

Tarvasjoen kotiseutumuseo
Avoinna klo 11–15.
Kotiseutuyhdistys Tarvaiset perinnekäsityönäytöksiä. Näyttelyissä muun muassa Tarvasjoen kyliä ja kulttuurimaiseman muutosta sekä Tarvasjoen sota-aikaa ja siirtokarjalaisia. Kahvio ja puoti avoinna.
Kyröntie 30b, 21450 Tarvasjoki, liedonmuseo.fi.

LOIMAA

Alpo Jaakolan patsaspuisto
Avoinna klo 11–18.
Kuivurigalleriassa Birgitta Holopaisen Poluilla-näyttely. Kahvila avoinna.
Aura-Pirkkatie 84, Loimaa, p. 050 311 4506, loimaantaidemuseo.fi.

Kurkijoki-Museo
Avoinna klo 11–16.
Esillä Kurkijoki, maatalouspitäjä -näyttely.
Kuukankuja 1, Loimaa, p. 050 521 3336, saatio@kurkijoki.fi.

Loimaan kotiseutumuseo
Avoinna klo 11–16.
Esillä Valokuvausta Loimaalla -näyttely.
Kanta-Loimaantie 13, 32210 Loimaa, p. 045 677 9676, loimaaseura@pp3.inet.fi.

Loimaan Taidetalo
Avoinna klo 11–17.
Haapasten kokoelmanäyttely: Ikuistettu kauneus
Vaihtuva näyttely: Martti Matikaisen valokuvanäyttely Takaisin luontoon.
Rantatie 2, Loimaa, p. 050 470 8767, loimaantaidemuseo.fi.

MikkoMuseo
Avoinna klo 11–16.
Suomalaisen tietotekniikan historiaa, kokoelma on keskittynyt Mikko ja MikroMikko -tietokoneisiin.
Virttaanraitti 14, 32560 Virttaa, museo@mikromikko.com.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Avoinna klo 10–17.
Loimaan kulttuurikierros, lastentarvikekirppis klo 10–14 sekä John Björkmanin luento ”Tonttumäkiä ja parannuslähteitä” kello 13.
Vanhankirkontie 383, Loimaa, sarka.fi.

Vesikosken mylly
Avoinna klo 11–16.
Hirvikoskentie 10, Loimaa, loimaantaidemuseo.fi.

MASKU

Kotiseutumuseo Kemppien tupa 
Avoinna klo 11–14.
Koko perheen museo ja poikien pop up -kahvila.
Monnoistentie 16, 21230 Lemu.

Maskun kotisetutumuseo
Avoinna 12–15.
Museo on viimeistä päivää auki. Näyttelytilassa Maskun museo 50 vuotta -juhlanäyttely. Eteiskamarissa pääsee kutomaan 50-vuotismattoa. Neuletapaaminen Lammaslaitumella, mukaan voi ottaa oman neuleen.
Maskuntie 98, Masku, p. 050 524 3278.

MYNÄMÄKI

Karjalan kotiseutumuseossa on esillä koulujen historiaa.

Karjalan kotiseutumuseo
Avoinna klo 11–14.
Karjala Tl:n kunnan koulut kautta aikojen -teemanäyttely.
Karjalankyläntie 60, Mynämäki.

Korvensuun konepajamuseo
Avoinna klo 12–15.
Taontatyönäytöksiä. Savikulman kahvila avoinna. Mahdollisuus tutustua oppaan johdolla Korvensuun voimalaitokseen.
Suorsalantie 26, Mynämäki.

Mynämäen maatalousmuseo
Avoinna klo 12–15.
Tervetuloa tutustumaan JUKO-maatalouskoneiden kokoelmaan sekä 1920-luvulla rakennettuun ja edelleen alkuperäisessä asussa olevaan vakkahuoneeseen. 
Sunilantie 90, Mynämäki.

Mynämäen museo
Avoinna klo 12–15.
Lapsuuteni isoäidin kanssa -teemanäyttely kertoo Suomessa tuntemattomaksi jääneestä taiteilija Lisa Palmista ja hänen lapsuudestaan Mynämäen Sunilan kartanosta. Kahvio avoinna.
Keskuskatu 19, Mynämäki.

Tavastilan kotiseutumuseo
Avoinna klo 12–15.
Esillä näyttely nukketäti Esteri Railakasta ja vanhoja vaatteita.
Tavastilantie 11, 23120 Mietoinen, p. 050 078 3697.

NAANTALI

Casa Haartman 
Avoinna klo 11–16.
Tervetuloa tutustumaan taiteilijakotiin. Museoon mahtuu kerrallaan 15 vierailijaa.
Luostarinkatu 3, 21100 Naantali, p. 040 674 4930, casa.haartman@stiftelsenabo.fi.

Naantalin museo 
Avoinna klo 11–18.
Esillä Naantalilaisten Kultaranta -teemanäyttely. Kello 13 virtuaalinen nojatuoliopastus Kultarannan puutarhaan.
Mannerheiminkatu 21, p. 02 435 2727, museo@naantali.fi.

Rymättylän kotiseutumuseo
Avoinna klo 12–16.
Esillä Saariston sylissä ja meren aalloilla -näyttely ja pukuhistoriallinen näyttely. Tarjolla kahvia ja pullaa.
Kirjalan Kirkkotie 2, Rymättylä, p. 046 615 1564.

PAIMIO

Käsityömuseo Miila
Avoinna klo 12–16.
Klo 14 opastus museon näyttelyihin. Paperinukketyöpaja lapsille.
Kirjakuja 2, Paimio, p. 02 474 5109, paimio.fi/museot.

Paimion Sähkömuseo
Avoinna klo 12–16.
Kello 12 opastus museon näyttelyihin. Aarteenetsintätehtävä lapsille. Pop-up kahvila avoinna.
Vistantie 24a, Paimio, p. 02 474 5440, paimio.fi/museot.

August Pyölniitun museo
Avoinna klo 12–16.
Opas paikalla tapahtuman ajan.
Maljamäentie 132, Paimio, paimio.fi/museot.

PARAINEN

Nauvon merenkulkutalo
Avoinna klo 11–16.
Esillä Nauvon ulkosaaristo -näyttely ja Elämä merillä -näyttely.
Kirkkopolku 3, Nauvo, p. 040 488 5679.

Paraisten kotiseutumuseo
Avoinna klo 11–16.
Klo 13–15 käsityönäytöksiä, esim. kimpiastioiden korjaamista, ukrainalaisia perinnelauluja ja ukrainalaisen perinneruoan maistelua. Esillä Me katamme pöydän -näyttely. Vohvelimyyntiä.
Storgårdinkatu 13, Parainen, p. 050 596 2112.

PÖYTYÄ

Khronoksen talo 
Taitelijaryhmä ITC:n taide- ja tiedeprojekti ajan kulumisesta suhteessa ihmisen omistusoikeuden kokemukseen. 
Pöytäsuontie 368, Haveri.

Niinimaan taidetila
Avoinna klo 10–17.
Valotaidenäyttely, musiikkia ja taidepaja.
Kantatie 1642, 21880 Pöytyä.

Pöytyän Museopappila
Avoinna klo 10–17.
Partiolippukunta Pöytyän Pöllöt 40-vuotisjuhlanäyttely ja puffetti.
Turuntie 1187, Pöytyä.

Reppuniemen ulkomuseoalue 
Kohteeseen voi tutustua itsenäisesti päivän aikana.
Turuntie 1047, Pöytyä.

Terveydenhuoltomuseo
Avoinna klo 12–15.
Yläneentie 1, Riihikoski.

Enkelipuisto
Avoinna klo 12–15
ITE-taitelija Kyösti Iitti, Perinnesiskot ja Tuula Sailola säestää teemana 80 vuotta siten päättynyt sota.
Kaitoonmäentie 200, Riihikoski.

Yläneen kotiseutumuseo
Avoinna klo 12–15.
Avointen ovien päivä museossa ja museopuutarhassa
Liisantie 13, 21900 Yläne.

RAISIO

Raision museo Harkko
Avoinna klo 12–15.
Eeronkuja 2 (kirjastotalo), Raisio, p. 044 797 1683, harkko@raisio.fi.

RUSKO

Ruskon museot kirkonmäellä avoinna klo 9–15.
Esillä kato- ja nälkävuosista kertova näyttely sekä kirkollista esineistöä. Rindellin mäkituvalla kaffetta ja pullaa vanhojen ”savikiekkojen” säestyksellä.
Kirkkotie 17, Rusko.

Vahdon lainamakasiinimuseo
Avoinna klo 11–15.
Esillä Tulta päin – Vahdon VPK 70-vuotta -näyttely. Pihapiirissä isot ja pienet paloautot sekä palokunta-aiheista ohjelmaa. Myynnissä Vahdon VPK:n Taidolla ja sydämellä -kirjoja. Kahvitarjoilu ja myynnissä räiskäleitä.
Vahdontie 1501, Vahto.

SALO

Halikon museo
Avoinna klo 11–17.
Kirkkorinne 7, Halikko. p. 02 778 4883.

Kiikalan kotiseutumuseo
Avoinna klo 12–15.
Porvarinpolku 10, Kiikala, p. 02 778 4883.

Meritalon museo
Avoinna klo 11–17.
Moisionkatu 18, Salo, p. 02 778 4883.

Museoduunari Eikka Trömperin kestikievarissa.
Perniön museo
Avoinna klo 11–17.
Museotie 9, Perniö, p. 02 778 4883.

Salon elektroniikkamuseo
Avoinna klo 11–16.
Radioamatööripisteen esittelyä sekä keskusteluoppaina Salon Elektroniikkamuseon Ystävät -yhdistyksen jäseniä.
Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3, Salo, p. 044 778 4896, elektroniikkamuseo@salo.fi 

Suomusjärven kotiseutumuseo
Avoinna klo 11–14.
Karjalohjantie 161–2, Suomusjärvi, p. 02 778 4883.

Trömperin kestikievari
Avoinna klo 11–17.
Vanha Turuntie 1326, Hajala, p. 02 778 4883.

SAUVO

Sauvon Kotiseutumuseo
Avoinna klo 12–16
Esillä kesänäyttely Tul ten nyt – Tuutha siekii! Muuttuva Sauvo vuosina 1939–1955. 1300 karjalaisen evakon matkaan Sauvoon ja paikkakunnan muuttumiseen sen myötä. Klo 13 ja 15 Timo Väntsin Kysymyksiä Karjalasta -paperinukketeatteriesitys SELKU-salissa (museon vieressä). Liput 10 €, lapset ilmaiseksi.
Vahtistentie 3, 21570 Sauvo, sauvonmuseo@gmail.com.

TAIVASSALO

Viiasten kartanomuseo
Avoinna klo 12–16.
Näyttelyitä ja opastettuja museokierroksia sekä kirpputori.
Hakkenpääntie 290, Taivassalo, info@taivassalo-seura.fi.

TURKU

Suomen Partiomuseo
Avoinna klo 12–18.
Tervetuloa tutustaman perusnäyttelyn uudistuksiin Suomen ainoaan nuorisotyötä tallettavaan museoon.
Läntinen Pitkäkatu 13, Turku, p. 040 052 4650, partiomuseo@partio.fi.

Turun Lasarettimuseo
Avoinna klo 12–16.
Esillä pysyvän näyttelyn lisäksi teemanäyttely Työvoimasta opiskelijoiksi – Sairaanhoitajakoulutusta Kiinamyllynmäellä.
Kiinamyllynkatu 4–8, rakennus 13, Turku, p. 050 571 4030, lasarettimuseo@tyks.fi.

Turun Terveydenhuoltomuseo
Avoinna klo 12–16.
Tervetuloa tutustumaan uudistettuun perusnäyttelyyn Turun alueen terveydenhuollon historiasta.
Kunnallissairaalantie 20, rakennus 13, Turku, turunterveydenhuoltomuseo@gmail.com.

Turun vesilaitosmuseo
Avoinna klo 12–17.
Halistentie 4, Turku, vesilaitosmuseo@aurajoki.net.

UUSIKAUPUNKI

Kalannin kotiseutumuseo
Avoinna klo 11–16.
Museo esittelee vakkasuomalaista talonpoikaiskulttuuria. Esillä Pärkön sisarusten kasvilla värjättyjä lankoja ja käsitöitä.
Kuriirikuja 1, Kalanti, p. 044 351 5447.

Wahlbergin museotalo
Avoinna klo 11–16.
Perusnäyttelyissä porvariskodin tunnelmaa ja purjelaivakauden merenkulun historiaa Uudessakaupungissa. Tulisuitsuinen hepo tulee -näyttely esittelee Uudenkaupungin junaradan 100-vuotista historiaa. Piharakennuksessa lasten leikkipaikka ja nähtävillä suutarinverstaan esineistöä.
Ylinenkatu 11, Uusikaupunki, p. 044 351 5447.

VEHMAA

SA-Int Maanpuolustusmuseo
Avoinna 12–17.
Itsenäisyydenajan maanpuolustushistoria
Vinkkiläntie 5, Vehmaa, p. 041 544 5405.

Vehmaan Kotiseutumuseo, Kivityömuseo, Ruotusotilaan torppa ja Lahdingon palokaluhuone
Avoinna klo 12-16
Tervetuloa tutustumaan Suomen ainoaan kivityömuseoon.
Mynämäentie 157, Vinkkilä

 

HUITTINEN

Vampulan Kotiseutu- ja Museoyhdistys
Avoinna klo 12–18.
Esillä Vampulan kauppoja ja kuppiloita- näyttely.
Kotiseututalo, Rekolantie 13, Rutava.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...