maanantai 13. lokakuuta 2025

Kuralan lokakuun esine, "jokamiehen salkku"

 

Mikkelinpäivä meni juuri, se kansan perinteinen merkkipaalu, johon mennessä sato on korjattu ja siirrytään sisätöihin. ”Nauriit kuoppaan ja akat pirttiin”, sanoi vanha kansa niin kovin kauniiseen tapaansa. Mutta mihin sitten miesväki? Ei sentään hetekalle maate, älkää luulkokaan. Rakennusten, koneiden ja laitteiden huoltoa, eläinten hoitamista, metsätöitä, aidantolppien ja polttopuun tekoa riitti syksystä kevääseen. Mutta saattoipa isäntä näin syksyn pimeinä päivinä myös askeltaa salkku kourassa kaupunkiin hoitamaan raha-asioita tai kirkolle yhteiskunnallisiin toimiin – kunnanvaltuuston, koululautakunnan tai maamiesseuran kokoukseen.


Kourassa oli silloin aika varmasti kuukauden esineemme kaltainen ruskea nahkasalkku. Mutta ei se yksinomaan maalaismiesten kapine ollut. Samanlainen keikkui 1950-luvulla hiukan liioitellen joka toisen kadulla kulkevan kädessä. Herraskaisemmat kantoivat sitä kainalossa, eikä se silloin kovin paksu ja painava ollutkaan, vain sellainen elegantti asiakirjakansio, tuskin yhdellä väliseinällä varustettu. Jokamiehen malli oli sen sijaan tarkoitettu ahmaisemaan kahdella tai kolmella pitkittäisellä väliseinällä jaettuun sisukseensa paljon tavaraa. Salkku venyi paksuutta kuin haitari, ja etusivun päälle ommeltuihin taskuihin saattoi upottaa vielä viime hetkellä muistetut tai päivän aikana useimmin tarvitut tavarat. Kansiläppä ja sen kaksi taskujen kohdalle osutettua solkea pitivät kaiken sisällön turvassa.

Kuralaan päätyneiden salkkujen taustatiedot todistavat jokamieskäyttöä. Yksi on turkulaisen vienti- ja tuontiyrityksen omistajan asiakirjasalkku, jota käytettiin vuosina 1945 – 1954, toinen tarvasjokisen maalaistalon isännän asiointisalkku. Kolmas on turkulaisen metallimiehen työsalkku, jossa kuljetettiin eväät eli voipaperiin käärityt voileivät ja villasukkaan pistetty maitopullo. Tähän salkkua käytettiin 1940-1950-luvuilla ja sittemmin se alennettiin – vai ylennettiinkö – ”saarisalkuksi”, jossa säilytettiin merikarttoja perheen moottorivenematkoilla.

Kuukauden esine on neljäs salkuistamme: turkulaisen virkamiehen 1950-lukuinen salkku, joka kesäviikonloppuisin matkasi hänen mukanaan muun perheen luo kesämökille. Silloin sen uumeniin oli piilotettu myös kaupungista ostetut tarpeelliset ruokatavarat. Eihän mies olisi mitenkään voinut kuljettaa niitä näkyvillä jossain naisväen käteen kuuluvassa ostoskassissa tai korissa!

Toistaiseksi ei ole selvinnyt, mitä merkitsee lukkosalpojen valmistusmerkki PUTE

Finnasta löytyy lisää salkunkäyttäjien kirjoa: metsänhoitajan salkku Suomen Metsämuseo Lustossa, palkkarahojen kuljetukseen käytetty salkku tiehallinnon kokoelmissa Mobilia-museossa, virkasalkku Vankilamuseon kokoelmassa, satakuntalaisen nimismiehen virkasalkku, turkulaisen ammatinvalintaohjaajan salkku 1960-luvulta, kansanedustaja E. Stenbergin salkku 1940-luvulta, Helsingin kiinteistötyöntekijäin liiton sos.dem. yhdistyksen salkku, Aero Oy:n DC3-lentokoneen reittisalkku Suomen ilmailumuseossa tai rahankuljetussalkku Sts-pankkimuseon kokoelmista Työväenmuseo Werstaassa ja niin edelleen.

Myös oheisista Finnan valokuvista löydät jokaisesta nahkasalkun.

Satakunnan museo, kuv. Raimo Seppälä, aikaväli 1956 - 1961
Ilomantsin museosäätiö, kuv. Niilo Suihko 1957. Kuvaa on rajattu alkuperäisestä

Helsinki, Hämeenkatu 33. Helsingin kaupunginmuseo, kuv. Mauri Helenius 1965-1966

Metsänhoitaja Tiainen on jäänyt eläkkeelle, ja hänen autonsa muutettu sementtivalimon kuuppakärryksi. Nurmeksen museo, kuv. Teuvo Huotari 1956

Helsingin kaupunginmuseo, Osuusliike Elannon kokoelma, 1958. Kuvaa on rajattu alkuperäisestä

Suomen rakennusmestariliiton kesäkokous Oulussa 1958, seppeleenlasku sankarihaudalle. Museovirasto, Journalistinen kuva-arkisto, Kaleva. Kuvaa on rajattu alkuperäisestä

Nurmeksen markkinoilla, Nurmeksen museo, kuv. Teuvo Huotari 1954
Jätkän kulttuuripäivät Viitasaarella 1972. Museovirasto, Journalistinen kuva-arkisto, Helge W. Heinosen kokoelma

Professori Tauno Nurmela. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma, aikaväli 1950 - 1953

Suomalaisen Tiedeakateman jäseniä Oulun asemalla 1956. Museovirasto, Journalistinen kuva-arkisto, Kaleva. Kuvaa on rajattu alkuperäisestä

Metsätalousneuvojat ja metsänhoitaja tuomaroimassa leimauskilpailua. Nurmeksen museo, kuv. Teuvo Huotari
Kuvan taakse kirjoitettu "seitoseen viimeistä työvuoroa aloittamaan". Imatra, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma 1961



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...