Tekstiilit kiertoon ja käyttöön

Poistotekstiileistä valmistettuja siivousrättejä.
Kuva: Turun museokeskus/Viivi Vuorinen

Poistotekstiilien kierrätysmyymälä TST-Texvex on toiminut hieman yli kolme vuotta. Turussa Kanslerintiellä sijaitsevassa myymälässä otetaan vastaan, lajitellaan, jatkokäsitellään ja myydään kotitalouksista peräisin olevia, käytöstä poistettuja tekstiilejä.


Texvex-myymälässä on tarjolla mm. vaatteita ja kodintekstiilejä.

Myymälä sekä poistotekstiilien vastaanotto- ja lajittelutila sijaitsevat saman katon alla.

Turun museokeskuksen valokuvaaja poistotekstiilisäkkien keskellä.

Turun museokeskuksen valokuvaaja ja nykyajan ilmiöitä dokumentoiva tutkija kävivät toukokuussa tutustumassa Texvexiin ja sen toimintaan, tiloihin ja tuotteisiin. Dokumentoinnin tuloksena saadut valokuvat ja tiedot tallennetaan Museokeskuksen valokuva-arkistoon ja museoarkistoon.


Jäteasemilta ja suoraan kotitalouksista tuotuja poistotekstiilejä.

Texvexiin tulee viikon aikana tuhansia kiloja kotitalouksien käytöstä poistettua tekstiiliä. Sitä saapuu sekä Lounais-Suomen Jätehuollon toimittamana että kuluttajien itsensä suoraan perille tuomana.

Texvexissä tekstiilit lajitellaan mm. kuntonsa ja materaalinsa mukaan. Hyväkuntoisimmat vaatteet ja kodintekstiilit pannaan myyntiin Texvexin omaan myymälään. Muista tekstiileistä suunnitellaan ja valmistetaan uusia tuotteita. Esimerkiksi kauhtuneet tyynyliinat saattavat vielä palvella ekologisten kauppakassien tai roskapussien materiaalina, ja kuluneita pyyhkeitä voidaan leikellä siivousliinoiksi.



Myyntikelpoisiksi todettuja pöytäliinoja.

Valoverhotilkusta ommeltu pesupussi, jonka sisällä on froteekankaisia pesulappuja.

Myymälä on avoin kaikille. Myynnissä on vaatteita, kodintekstiilejä ja uusiotuotteita. Tarjolla on myös kankaita kilohintaan. Myymälään on lisäksi tänä keväänä avattu oma osasto vintage-tekstiileille.

Texvexin uusiotuotteita on Kanslerintien myymälän ohella myynnissä kahdella kirpputorilla Turussa. Texvex myös toimittaa lajiteltuja tekstiilejä mm. käsityöläisille, kouluille ja päiväkodeille.

Käytössä kulunut tyynyliina tai muu kankaanpalanen voi saada uuden elämän vaikkapa ostoskassina.

Poistotekstiilimyymälä syntyi vuonna 2016 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n, Turun ammattikorkeakoulun, Turun kaupungin ja Turun seudun TST ry:n yhteistyöhankkeen hedelmänä. Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa poistotekstiilien hyödyntämisen tapoja ja mahdollisuuksia. Texvexin toiminnan rahoittajana on Turun kaupunki.

Turun museokeskuksen toteuttama TST-Texvexin dokumentointi on osa museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkoston TAKO:n ns. arkipoolin projektia, jonka teemana on kestävä kehitys.

Teksti ja kuvat: Viivi Vuorinen

Korjaus kirjan Kukkien lumoa sivulle 144.

Tavallisestihan korjaukset kirjoihin tehdään lisälehdellä, kun juuri ennen painovaihetta huomataan jokin virhe. Tämä virhe, jota nyt korjataan, tuli ilmi vasta nyt, melkein viisi vuotta julkaisemisen jälkeen.

Sivulla 144 on kuvassa kaksi tapettia, toinen 1700-luvun käsin maalattu ja toinen edellisen takapuolelle maalattu 1800-luvun alkupuolen sapluunatapetti.

 Kuvatekstissä oli mainittu, että tapetit ovat Iso-Heikkilän kartanosta. Mutta eivät olekaan, siitä ilmestyi nyt todisteet Naantalista.

Naantalin museo täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Heidän juhlavuoden kesänäyttelynsä kertoo tapeteista. Naantalin museolla oli tiedossa, että maakuntamuseo on ollut mukana museon sisustusuudistuksessa 1980-luvulla. Niinpä he kysyivät meiltä museonsa korjauksen yhteydessä talteen otettuja tapetteja. No sellaisia ei meidän museon hyvin järjestetystä, digitaaliseen tiedostoon viedystä tapettikokoelmasta löytynyt. Ei yhtään tapettia Naantalista meidän kokoelmassa. Etsintöjä jatkettiin sekä Naantalissa että Turussa. Naantalista löytyikin asiakirja, jossa kerrottiin, että museon kunnostustyön aikana oli otettu tapettinäytteet sekä maakuntamuseolle että Naantalin museolle. ”Maakuntamuseolle 100 x 80 cm kokoiset näytteet ja Naantalin museolle 40 x 30 cm näytteet”.

Kun oli mustaa valkoisella ja tarkat faktat tiedossa, etsintöjä jatkettiin entistä kiivaammin. Maakuntamuseon tapettikokoelman digitoitu osa käsittää 110 arkistolaatikkoa. Laatikot ovat kooltaan 30 x 40 cm ja  suurimmat näytteet ovat vähän arkistolaatikkoa pienempiä. Maakuntamuseossa on myös niitä isompia ja digitoimattomia näytteitä. Mutta ei niidenkään joukossa muistikuvan mukaan ollut mainittu yhtään näytettä Naantalista.

No tulinpa sitten kysyneeksi, että minkälaiset tapetit siellä museossa nyt on. Jos nykyiset tapetit on tehty vanhojen pohjalta, niin ehkä niistä voisi tunnistaa talletettuja näytteitä. Naantalista tuli vastauspostina 1980-luvun korjauksen yhteydessä otettuja kuvia esiin tulleista tapeteista. Bingo! Ainakin kaksi tapettia oli oikein tuttuja. Ne kaksi, jotka kirjassa Kukkien lumoa, sivulla 144 on väitetty Iso-Heikkilän kartanosta talteen otetuiksi!

Varsinais-Suomen maakuntamuseo toimii Turun museokeskuksessa, joka tänä vuonna täyttää 138 vuotta. Vasta 1980-luvulla museon toimisto ja varastot siirtyivät Kalastajankadulle sijaittuaan sitä ennen monessa paikassa eri puolilla kaupunkia. Niinpä sitä aina toisinaan sattuu, että joku tulee jonkun laatikon tai paketin kanssa ja sanoo esimerkiksi, että ”Linnasta lähettivät tällaisen”. Niin ne tulivat nämäkin tapetit Kalastajankadulle: viisi pahville kiinnitettyä tapettia ja yksi tapetin mallipiirros värimalleineen. Yhdessä niistä oli selkeä tieto: Iso-Heikkilän kartano ja pohjapiirros, josta kävi ilmi, mistä huoneesta kyseinen tapetin mallipiirros oli tehty. Museo oli dokumentoinut Iso-Heikkilän kartanon ennen purkua vuonna1955. Turun kaupungin historiallisen museon vuosikirjassa 1960-1961 julkaistiin Irja Sahlbergin artikkeli ’Iso-Heikkilä kuninkaankartanona ja virkatalona’. Artikkeli kertoo kartanon historiasta, mutta myös purkutyön yhteydessä tehdystä dokumentoinnista. Sahlberg on maininnut tekstissä, että tapettinäytteitä on otettu, mutta ei kerro sen tarkemmin niistä. Ja niinpä tämän yhden nimetyn tapettimallin mukaan tuli sitten tehtyä oletus, että koko nippu on samasta paikasta.

Epäilys yllä mainittujen tapettien alkuperästä heräsi kyllä jo pari vuotta kirjan julkaisun jälkeen, kun huoneeseeni ilmestyi arkistolaatikko, jossa oli sekä Iso-Heikkilän että Åvikin purkudokumentoinnin yhteydessä tehty rakennushistoriallinen tutkimus tapettinäytteineen. Iso-Heikkilän tapettinäytteistä ei nimittäin löytynyt aiemmin mainituissa viidessä tapettinäytteessä olleitten tapettien kaltaisia tapetteja.

Mitä opimme tästä? Jokaiseen lippuun ja lappuun ja näytteeseen pitää selvästi kirjoittaa, mistä se on peräisin. Ei riitä pelkkä huonenumero, ”huone 105”, pitää lukea myös mikä rakennus ja myös mikä paikkakunta!

Se, että tämä viiden pahville liimatun näytteen tapettinippu tuli linnasta Kalastajalle juontunee siitä, että näiden tapettien mukaan on tehty Turun linnan esilinnan tyylihuoneisiin tapetteja.

Tapetit on tehty 1980-90-luvulla, mutta näytteet ovat jääneet linnaan. Tästä opimme sen, että ei pidä jättää mitään mihinkään tilapäiseen paikkaan, koska mitä pidempään tavarat jäävät ”matkalle” sitä vaikeampi niitä on jälkikäteen ”löytää” ja sijoittaa sinne, minne ne kuuluvat! Tämä pätee muuten ihan kotioloissakin!

Eija Suna

Katoava hotelli tallentui kuviin

Hamburger Börsin v. 1979 valmistunut hotellirakennus on pian muisto vain. Tältä Kauppatorin tienoo näytti kesällä 2018 ennen torin arkeologisten kaivausten alkamista. Kesällä 2019 purettava rakennus on kuvassa oikealla.
Kuva: Turun museokeskus/Ville Mäkilä

Turun ydinkeskustan katukuvaan vuodesta 1979 lähtien kuulunut Hamburger Börsin rakennus puretaan näillä näkymin kesän 2019 aikana. Tilalle nousee uusi hotellirakennus arviolta parin vuoden kuluessa.

Turun museokeskuksen valokuvaajat ja tutkija kävivät huhtikuun lopulla valokuvaamassa vuonna 1979 valmistuneen rakennuksen sisätiloja ja ulkokuorta. Kuviin taltioituivat hotellin yleiset tilat huonekäytävineen, vastaanotto, ravintolat, kokoustilat, saunat sekä valikoima erilaisia hotellihuonetyyppejä. Samalla kuvattiin osia vanhemmasta, suojellusta Börsin hotellirakennuksesta, joka jää myllerryksessä paikoilleen. Kuvat tallennetaan Museokeskuksen valokuva-arkistoon.


Myös Börsin pöheikkönä tunnettu puistoalue muuttuu uuden hotellin myötä.
Kuva: TMK/Viivi Vuorinen

Vanha Börsin hotellirakennus on suojeltu.
Kuva: TMK/Viivi Vuorinen



Hotelli Hamburger Börsin pääsisäänkäynti toivottaa vieraat tervetulleiksi vielä toukokuun 26. päivään asti.
Kuva: TMK/Viivi Vuorinen

Lisäksi hotellin ylimpien kerrosten parvekkeilta kuvatut näkymät kertovat jatkossa jälkipolville, miltä kaupungin keskustassa näytti keväällä 2019, kun toriparkin rakennustyöt olivat meneillään ja tavaratalo Wiklundin kattoterassiravintola oli juuri valmistumassa.



Toriparkin rakennustyömaa huhtikuun 2019 lopulla Hamburger Börsin parvekkeelta nähtynä.
Kuva: TMK/Viivi Vuorinen

Hotellin seitsemännen kerroksen sviitin parvekkeelta avautui näköala Tuomiokirkon suuntaan.
Kuva: TMK/Viivi Vuorinen

Nyt purettava hotellirakennus nousi 1970-luvulla Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmaan suuren kohun saattelemana. Sen tieltä oli voimakkaasta vastustuksesta huolimatta purettu Hamburger Börsin vuonna 1909 valmistunut, Frithiof Strandellin suunnittelema jugendrakennus.



Nyt purettavan hotellin tieltä joutui aikoinaan väistymään kuvassa oleva, v. 1909 valmistunut rakennus. Kuva on otettu 1970-luvulla.
Kuva: TMK/Kalervo Valli

Frithiof Strandellin suunnitteleman rakennuksen purkaminen talvella 1976-1977 synnytti suuren kohun.
Kuva: TMK/Kalervo Valli

Teksti: Viivi Vuorinen