|
Akatemian perustaminen
Turkuun 1640 merkitsi tämän vanhan kauppa- ja hallintokaupungin intellektuaalin
elämän voimistumista. Turku oli toki vanha koulukaupunki, mutta yliopiston perustaminen
toi kaupunkiin uusia ihmisiä, aatteita ja virtauksia. Toisella puolella
Pohjanlahtea sijaitsi Uppsalan yliopisto, jolle oli myönnetty privilegiot jo
1477. Näiden kahden yliopiston ja kahden kaupungin historiaa on mielekästä
tarkastella rinnakkain.
Uppsalan ja Turun
yhtäläisyydet menneisyydessä ovat selkeitä: hiippakunta ja kirkko, koulut,
yliopisto ja tiede, linna ja vesistöt sekä muinaisjäännökset. Molemmat kaupungit
olivat kulttuurisia pääkaupunkeja sekä koko valtakunnan kannalta merkittäviä kirjallisen
kulttuurin ja oppineisuuden keskuksia jo ennen Ruotsin keskusvaltion
kehittymistä. Kaupungeissa oli myös eroja: Turussa sijaitsivat käskynhaltijan
ja kenraalikuvernöörin virkatuolit sekä hovioikeus, ja tapulioikeudet toivat
kaupunkiin ulkomaankauppaa harjoittaneita kauppahuoneita. Turkua ja Uppsalaa
leimaavat urbaani kulttuuri, kulttuurillinen monipuolisuus ja vuorovaikutus.
Åbo Akademin ja Turun
yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa Tie
meren yli – Kulttuurinen vuorovaikutus yliopistokaupunkien Turun ja Uppsalan
välillä 1640–1828 keskitytään erojen ja valtakunnan hajoamisen 1809 sijaan
nostamaan esiin jatkuvuuden ja arkipäivän kulttuuriset yhteydet pitkällä
ajanjaksolla, jota karakterisoi yliopisto ja oppineisuus sekä kulttuurinen ja
taloudellinen vuorovaikutus. Analysoimme Turun akatemian ylioppilaiden,
opettajien ja alumnien kontakteja, verkostoja ja älyllistä vuorovaikutusta
Turussa, Turun seudulla sekä Turun ja Uppsalan välillä. Lisäksi tarkastelemme
ihmisten liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen synnyttämiä pääomavirtoja ja
aineellisen kulttuurin ilmenemismuotoja kuten asumista ja kulutustottumuksia.
Tie meren yli -hanke syventää laajempaa ymmärrystä Suomen ja Ruotsin yhteisestä
historiasta, maiden yhtäläisyyksistä ja näiden historiallisista juurista. Tutkimmekin
Turun ja Uppsalan seutua ei niinkään kahtena eri alueena vaan maantieteellisenä
ja kulttuurisesti monimuotoisena jatkumona, johon ei liity erityisiä oletuksia
Suomen ruotsalaisuudesta tai Ruotsin suomalaisuudesta.
Hankkeessa rakennetaan
tärkeitä yhteyksiä myös tämän päivän toimijoiden välille. Yliopistojen ja Turun
museokeskuksen välinen yhteistyö on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Tutkijat
osallistuvat museokeskuksen näyttelysuunnitteluun, ja yhteisissä tapaamisissa
pohditaan konkreettisia muotoja historiallisen tiedon hyödyntämiseksi yhä
monipuolisemmin museokeskuksen toiminnassa ja laajemminkin osana Turun kaupungin
itseymmärrystä ja houkuttelevuutta.
Tutkimustiedon karttuessa
saamme koko ajan uusia todisteita Turun merkityksestä vanhana
kulttuurikaupunkina, jolla oli kiinteät yhteydet Uppsalan lisäksi valtakunnan
pääkaupunkiin Tukholmaan, Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Nämä yhteydet näkyvät
kaupunkikuvassa hyvin konkreettisesti, kun kuljeskelee kesäisenä päivänä
vaikkapa tuomiokirkon ja Akatemiatalon vaiheilla. Nämä yhteydet näkyvät monella
tavalla myös museokeskuksen näyttelyissä Qwenselin talosta ja Turun linnasta
tulevaan Historian museoon ja Turku goes 1812 -virtuaalikokemukseen.
Johanna Ilmakunnas
Pohjoismaisen historian
apulaisprofessori, Åbo Akademi
Tie meren yli -hanketta rahoittavat vuosina 2019–2020 Turun kaupunkitutkimusohjelma ja
Svenska kulturfonden. Hankkeen johtajina toimivat Johanna Ilmakunnas (Åbo
Akademi) ja Charlotta Wolff (Turun yliopisto)
Turun museokeskus, Turun
yliopisto ja Åbo Akademi ovat käynnistäneet vuosille 2018–2019 hankkeen, jonka
tavoitteena on kehittää ja syventää organisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämän
vuoden aikana Museokeskuksen blogeissa julkaistaan yhteistyön moninaisuudesta
kertovia blogikirjoituksia.
Todella mielenkiintoinen blogi! Itselläni syntymäpaikkana Turku, joten alueen historia kiinnostaa aina.
VastaaPoistaUppsala kirjoitetaan suomeksi Upsala. Ei Tukholmakaan ole suomeksi Stockholm.
VastaaPoistaMielenkiintoista.
VastaaPoista