Turku ja Uppsala – Ruotsin valtakunnan keskeiset yliopistokaupungit

Entinen Akatemiantalo. J.J. Reinbergin litografiasarja: Vyer af Åbo 1852-1853. Turun museokeskus/Seilo Ristimäki.

Entinen Akatemiantalo. J.J. Reinbergin litografiasarja: Vyer af Åbo 1852-1853. Turun museokeskus/Seilo Ristimäki.

Akatemian perustaminen Turkuun 1640 merkitsi tämän vanhan kauppa- ja hallintokaupungin intellektuaalin elämän voimistumista. Turku oli toki vanha koulukaupunki, mutta yliopiston perustaminen toi kaupunkiin uusia ihmisiä, aatteita ja virtauksia. Toisella puolella Pohjanlahtea sijaitsi Uppsalan yliopisto, jolle oli myönnetty privilegiot jo 1477. Näiden kahden yliopiston ja kahden kaupungin historiaa on mielekästä tarkastella rinnakkain.

Uppsalan ja Turun yhtäläisyydet menneisyydessä ovat selkeitä: hiippakunta ja kirkko, koulut, yliopisto ja tiede, linna ja vesistöt sekä muinaisjäännökset. Molemmat kaupungit olivat kulttuurisia pääkaupunkeja sekä koko valtakunnan kannalta merkittäviä kirjallisen kulttuurin ja oppineisuuden keskuksia jo ennen Ruotsin keskusvaltion kehittymistä. Kaupungeissa oli myös eroja: Turussa sijaitsivat käskynhaltijan ja kenraalikuvernöörin virkatuolit sekä hovioikeus, ja tapulioikeudet toivat kaupunkiin ulkomaankauppaa harjoittaneita kauppahuoneita. Turkua ja Uppsalaa leimaavat urbaani kulttuuri, kulttuurillinen monipuolisuus ja vuorovaikutus.

Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa Tie meren yli – Kulttuurinen vuorovaikutus yliopistokaupunkien Turun ja Uppsalan välillä 1640–1828 keskitytään erojen ja valtakunnan hajoamisen 1809 sijaan nostamaan esiin jatkuvuuden ja arkipäivän kulttuuriset yhteydet pitkällä ajanjaksolla, jota karakterisoi yliopisto ja oppineisuus sekä kulttuurinen ja taloudellinen vuorovaikutus. Analysoimme Turun akatemian ylioppilaiden, opettajien ja alumnien kontakteja, verkostoja ja älyllistä vuorovaikutusta Turussa, Turun seudulla sekä Turun ja Uppsalan välillä. Lisäksi tarkastelemme ihmisten liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen synnyttämiä pääomavirtoja ja aineellisen kulttuurin ilmenemismuotoja kuten asumista ja kulutustottumuksia.

 

Akatemiantalon julkisivua kesäisenä päivänä. Turun museokeskus/Martti Puhakka.

Tie meren yli -hanke syventää laajempaa ymmärrystä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta, maiden yhtäläisyyksistä ja näiden historiallisista juurista. Tutkimmekin Turun ja Uppsalan seutua ei niinkään kahtena eri alueena vaan maantieteellisenä ja kulttuurisesti monimuotoisena jatkumona, johon ei liity erityisiä oletuksia Suomen ruotsalaisuudesta tai Ruotsin suomalaisuudesta.

Hankkeessa rakennetaan tärkeitä yhteyksiä myös tämän päivän toimijoiden välille. Yliopistojen ja Turun museokeskuksen välinen yhteistyö on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Tutkijat osallistuvat museokeskuksen näyttelysuunnitteluun, ja yhteisissä tapaamisissa pohditaan konkreettisia muotoja historiallisen tiedon hyödyntämiseksi yhä monipuolisemmin museokeskuksen toiminnassa ja laajemminkin osana Turun kaupungin itseymmärrystä ja houkuttelevuutta.

Tutkimustiedon karttuessa saamme koko ajan uusia todisteita Turun merkityksestä vanhana kulttuurikaupunkina, jolla oli kiinteät yhteydet Uppsalan lisäksi valtakunnan pääkaupunkiin Tukholmaan, Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Nämä yhteydet näkyvät kaupunkikuvassa hyvin konkreettisesti, kun kuljeskelee kesäisenä päivänä vaikkapa tuomiokirkon ja Akatemiatalon vaiheilla. Nämä yhteydet näkyvät monella tavalla myös museokeskuksen näyttelyissä Qwenselin talosta ja Turun linnasta tulevaan Historian museoon ja Turku goes 1812 -virtuaalikokemukseen.

Johanna Ilmakunnas

Pohjoismaisen historian apulaisprofessori, Åbo Akademi

Tie meren yli -hanketta rahoittavat vuosina 2019–2020 Turun kaupunkitutkimusohjelma ja Svenska kulturfonden. Hankkeen johtajina toimivat Johanna Ilmakunnas (Åbo Akademi) ja Charlotta Wolff (Turun yliopisto)

Turun museokeskus, Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat käynnistäneet vuosille 2018–2019 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja syventää organisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämän vuoden aikana Museokeskuksen blogeissa julkaistaan yhteistyön moninaisuudesta kertovia blogikirjoituksia.