Historiakin kulkee koko ajan eteenpäin ja siksi on tärkeää että myös museot kulkevat eteenpäin ajassa, eivätkä juutu esittelemään aina pelkästään samoja aikakausia
näyttelyissään. Tämä on tärkeää myös sen takia, että uudempi, tutumpi historia on usein
aivan eri tavalla lumoavaa kuin satoja vuosia vanhat esineet, jotka tuntuvat
kertovat jostakin kaukaisesta, vieraasta maasta.Lähihistoria myös avautuu paremmin kävijälle.
Yksi parhaita paikkoja kokea tätä lähihistorian lumoa on Salon elektroniikkamuseo,
joka on tähän saakka keskittynyt radio- ja TV-kokoelmiin aina 1900-luvun alusta
omasta lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuihin malleihin. Museon radio- ja
TV-kokoelmat perustuvat erityisesti 1927-1993 toimineen salolaisen
elektroniikkajätti Salora Oy:n mallistoon.
Mutta nyt Salon historialliseen museoon kuuluva elektroniikkamuseo on rohkeasti tarttunut oleelliseen aiheeseen: suomalaiseen matkapuhelintuotantoon. Joulukuussa avattu
Made in Salo –näyttely
keskittyy tottakai nimenomaan salolaiseen tuotantoon ja täysin oikeutetusti.
Salohan oli koko Nokian huippukauden tuotannon keskuspaikkana. Itseasiassa
Nokian matkapuhelintuotanto alkoi Saloran kanssa yhteistyössä kehitetyillä
Mobira-radiopuhelimilla.
 |
| Muistatko, kun kiireisillä liikemiehillä oli tämmöiset? |
 |
| Vastaava status 2000-luvun alussa oli Nokian Communicatoreilla. |
 |
| Mobira-mies. Aikansa edelläkävijä. |
Näyttelyssä tuodaan esille myös Salolaista monitorituotantoa
sekä puhelinten valmistusta aina 1920-luvun kampimalleista alkaen, mutta
keskiössä ovat selkeästi ja ansaitusti matkapuhelimet. Aina 1980-luvun
10-kiloisista NMT-autopuhelimista ja ensimmäisestä ”käsipuhelimesta”, Mobira
Cityman 900:sta, matkapuhelinmarkkinoiden räjähdysmäiseen kasvuun ja mallikirjoon 1990-luvun
puolen välin jälkeen ja älypuhelinten kehitykseen 2000-luvun puolella.
Näyttely herättää varmasti muistoja kävijässä kuin kävijässä:
itse muistan kuinka matkapuhelimet 1990-luvun loppuvuosina muutamassa vuodessa
muuttuivat snobien ja juppien statusvälineistä lähes jokaisen omaisuudeksi
(itse tosin hankin ensimmäisen Nokiani vasta 2000-luvun puolella).
Myös matkapuhelinten valmistus on saatu museoon. Näytillä on nimittäin Nokian N8-mallin tuotantolinja vuodelta 2010. Samalla sen
voidaan katsoa edustavan siirtymäkautta uuteen, kosketusnäytöllisten
älypuhelinten aikakauteen.
Näyttelyn rakentamisessa ovat avustaneet lukuisat innokkaat vapaaehtoiset Salon elektroniikkamuseon ystävistä. Monet heistä ovat vanhoja Saloran tai Nokian työntekijöitä, joiden ammattitaito ja tuntemus aiheesta on ollut museolle korvaamaton apu. Tämän kaltainen kansalaisyhteistyö on osallistavaa kulttuuriperintötyötä parhaimmillaan.
Matkapuhelimet ovat ennätysajassa valloittaneet kiinteän
paikan nykyihmisen elämän keskiössä. Ehkä juuri siksi, ja matkapuhelinteknologian
muutaman vuosikymmenen aikana läpikäymän hurjan kehityksen takia kukaan ei ole
vielä ymmärtänyt pysähtyä, katsoa taaksepäin, ja huomata että kännyköillä on jo kokonainen monivaiheinen
historia kerrottavana.
Tämä historia - ja näyttely - on täynnä useimmille meistä tuttuja muotoja,
värejä ja muistoja. Eri aikakausien soittoääniä jää ehkä kaipaamaan. Useimmat
voivat varmasti Salon elektroniikkamuseon näyttelystä löytää
matkapuhelinmalleja joita on omassa taskussaan kantanut, ja miettiä kuinka
paljon elämä on sen jälkeen ehtinyt muuttua. Samalla voi miettiä kuinka olemme
matkapuhelintuotannon myötä kokeneet kansainvälisen menestyksen nousun ja
laskun. Nyt on jo aika katsoa sitä taaksenpäin ja Salon elektroniikkamuseo on
tehnyt uraauurtavan työn tehdessään niin. Se on luultavasti ensimmäisenä museona nostanut esiin matkapuhelimet ja niiden tuotannon
tärkeänä kappaleena suomalaista kulttuurihistoriaa.
Elektroniikkamuseon aukioloajat ja yhteystiedot museon nettisivuilla:
 |
| Näyttely esittelee myös vanhempaa puhelinhistoriaa. |
|
|
 |
| Nokia N8:n tuotantolinja. |
 |
| Varhainen versio internet-tabletista |
|
|
|
|
|
John Björkman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti