Alvar Aallon syntymäpäivä oli 3. helmikuuta. Tänä päivänä juhlistetaan Alvar ja
Aino Aaltoa sekä suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua.
Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa vuonna 1923, ja palkkasi Ainon (o.s. Marsio) avustajaksi
seuraavana vuonna. Yhteistyö mitä ilmeisimmin sujui, sillä pari avioitui vuonna
1925. Liitto jatkui Ainon kuolemaan (1949) asti. Aino ja Alvar
työskentelivät usein yhdessä tasa-arvoisina suunnittelijoina, ja Aino ansaitsee
liputuspäivänä paikkansa Alvarin rinnalla.
Aallot asuivat Turussa vuosina
1927–1933, ja kaupungissa sijaitseekin kolme Aallon toimiston tärkeää työtä tältä
aikakaudelta: Lounais-Suomen Maalaistentalo, Standardivuokratalo ja Turun
Sanomien toimitalo. Rakennukset havainnollistavat hienosti muutosta, joka
tapahtui tänä aikana sekä Aallon suunnittelussa että laajemmin suomalaisessa
arkkitehtuurissa. Maalaistentalo edustaa vielä pelkistettyä klassismia, mutta
Standardivuokratalo ja TS:n toimitalo ovat jo funktionalismin tuotteita. Myös rakennustekniikassa siirryttiin askel askeleelta uudenaikaisempiin ratkaisuihin.
Lounais-Suomen Maalaistentalo, Humalistonkatu 7b (1928)
Maalaistentalon suunnittelusta järjestettiin vuonna 1927 arkkitehtuurikilpailu, jonka Alvar Aallon toimisto voitti. Kokonaisuus on niin laaja, että arkkitehdin läsnäolo rakennustöissä oli tarpeen, ja Aallot muuttivat Turkuun.
Maalaistentalon kilpailutyö oli tyylillisesti vielä
selvästi klassistinen, mutta hankkeen edetessä Aalto karsi rapatuista julkisivuista
koristeellisuutta. Talon valmistuttua Aallot muuttivat yhteen sen asunnoista.
Uutta aikakautta enteilevä Maalaistentalo rakennusvaiheessa. Muuraustyötä tehdään vielä perinteiseen malliin. Kuva: Turun museokeskus. |
Lounais-Suomen Maalaistentalo rakenteilla. Kuva: Turun museokeskus. |
Standardivuokratalo, Läntinen Pitkäkatu 20 (1929)
Standardivuokratalon taustalla oli aikansa
innovaatio, Tapani-laatta, jota voidaan pitää Suomen ensimmäisenä
betonielementtijärjestelmänä. Kyseessä oli raudoitettu betonista valettu ontelotiili, joita valmistettiin usean kokoisina.
Laatan kehittäjä oli tehtailija Juho Tapani, joka oli toiminut Maalaistentalon urakoitsijana. Alvar Aalto suunnitteli Juho Tapanin pyynnöstä uudentyyppisen asuinrakennuksen Tapani-laattoja hyödyntäen. Aiemmat Tapani-laattarakennukset, kuten Aurakatu 22, edustivat perinteisempää tyyliä.
Tapani-laattoja valmistamassa. Taustalla ilmeisesti tehtailija Tapani itse. Kuva: Turun museokeskus. |
Rakentamisen standardointi teki 1920-luvun Suomessa vasta tuloaan, ja Tapanin kehittämä reikäbetonilaatta oli kiinnostava uutuus. Aaltoa houkuttivat standardoinnin tuomat mahdollisuudet: edullisemmat kustannukset yhdistettynä korkeaan tekniseen tasoon. Standardoinnin pyrkimys ohjasi suoraan suunnittelua, ja Standardivuokratalon perusyksiköksi muodostui huoneisto. Ajatus oli, että suunnitteluperiaatteeseen pohjautuvia rakennuksia voitaisiin helposti pystyttää eri kokoisina, asuntoyksiköiden määrää lisäten tai vähentäen. Huoneistojen välisistä väliseinistä tehtiin kantavia, kun taas ulkoseinät suunniteltiin niistä riippumattomiksi kevytseiniksi.
Standardivuokratalo jäi kuitenkin viimeiseksi rakennukseksi, jonka runko tehtiin
Tapani-laatoista. Varsinainen betonielementtirakentaminen pääsi täyteen vauhtiin vasta 1960-luvulla.
Turun Sanomien toimitalo, Kauppiaskatu 5a (1930)
Turun-aikanaan Alvar Aalto tutustui Turun Sanomien toimitusjohtaja Arvo Ketoseen. TS oli jo hyvän aikaa havitellut uutta painotaloa, ja Aalto värvättiin rakennusta suunnittelemaan. Oppeja haettiin tutustumisretkellä naapurimaihin. Myös arkkitehti Le Corbusier oli tärkeä innoituksen lähde.
TS:n toimitalo oli
Turun ensimmäinen rakennus, jossa on modernismille tyypilliset nauhaikkunat. Niiden tekeminen oli mahdollista, sillä rakennuksen kantavat osat olivat sisätiloihin sijoitettuja teräsbetonipilareita.
Turun Sanomien toimitalon rakennustyömaa näytti jo hyvin erilaiselta kuin Maalaistentalon. Kuva: Turun museokeskus. |
Turun Sanomien toimitalo oli valmistuessaan Suomen uudenaikaisin sanomalehtitalo. Rakennuksessa oli painotalo, lehden toimituksen tilat, ravintola, vuokrattavia liiketiloja ja ylimmissä kerroksissa myös asuntoja. Kattoterassille suunniteltiin alkujaan puutarhaa, mutta tämä ei toteutunut.
Rakennuksen sisätilat olivat tärkeä osa suunnitelmaa yksityiskohtia ja värejä myöten. Niihin on kuitenkin myöhempinä aikoina tehty paljon muutoksia.
Turun Sanomien toimitalo oli valmistuessaan täysin uudenlainen lisäys Kauppiaskadun katunäkymään. Kuva: Turun museokeskus. |
Ensivilkaisulta nämä kolme rakennusta ovat aika samantyyppisiä vaaleine, pelkistettyine julkisivuineen. Tarkempi katsaus osoittaa, että ne edustavat suomalaisen arkkitehtuurin toistaiseksi dramaattisinta käännekohtaa: harppausta perinteisestä rakennustekniikasta moderniin.
Kaikki kolme ovat paitsi suomalaista rakennusperintöä, myös DOCOMOMO-kohteita, kansainvälisestikin huomionarvoisia modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia.
Jos näitä rakennuksia ei siis aiemmin ole tullut katsottua tarkemmin, niitä sopii käydä katsomassa vaikkapa arkkitehtuurin päivän kunniaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti