Räntämäen mustaa

Pöytälaatikkoon, eli nykyisin tietokoneen uumeeniin, kertyy virkatyön ohessa monasti mielenkiintoisia asioita, joista on mukava kertoa laajemmaltikin. Johanna on ehti jo tuoda tänne blogiin tekstiä http://kulperi.blogspot.com/2022/01/nummenpakka-vuonna-1824-2-pappi-lukkari.html mikä ei mahtunut meidän Kylistä kasvoi Turku -kirjaan. Omalta osaltani samanlaisia selvityksiä tuli työn ohella tehtyä. Kärsämäessä sijaitsi Räntämäen graniitti -niminen yritys, jota oli ihan pakko tutkia vähän tarkemmin, ja pienen maininnan siitä sain mahtumaan kirjaan. Räntämäen mustasta kirjoitin lisäksi Suomen Turku -lehteen viime vuonna 2021, ja tämä postaus perustuu paljolti nyt siihen.

Kärsämäen Isotalon entisen sotilasvirkatalon vuokraajaksi tuli 1900-luvun alussa maanviljelijä Fredrik Toivonen. Tarmokkaana miehenä hän vuonna 1923 perusti yhdessä poikansa Uunon kanssa kauppapuutarhan Räntämäen aseman viereen. Toivosen kauppapuutarhan tuotteet, kuten kasvihuonetomaatit, lavakurkut ja retiisit palkittiin vuoden 1935 puutarhanäyttelyssä. Samassa tilaisuudessa myös puutarhan raparperit saivat palkinnon. Suuret raparperipellot sijaitsivat nykyisen Farmoksen kohdalla. Raparperit saivat väistyä vuonna 1937 kun valtio tarvitsi maitaan, ja pellolle alkoi Tolfvanin ammustehtaan rakentaminen. Myöhemmin tähän tehtaaseen sijoittui lääketehdas Farmos.

Toivosen perhe oli selvästi yrittäjähengistä, sillä Uunon veli Olavi perusti vuonna 1935 kivenlouhimon nimeltä Räntämäen Graniitti. Louhos sijaitsi Urusvuoressa nykyisen Rydöntien 8:n ja Vajossuontien välisellä alueella.

 

Louhos näkyy Kehätien pohjoispuolella, siitä ylöspäin sijaitseva Onnela oli yrityksen omistajan asuinpaikka, Rydönlinna. Maanmittauslaitos, vanhat painetut kartat, kartta v. 1968.

Jo kaksi vuotta myöhemmin yritys ja sen louhima Räntämäen musta graniitti olivat hyvin tunnettuja ulkomailla. Kiitos osittain Italian−Abessinian sodan, joka oli estänyt italialaisen marmorin saannin maailmalla. Kiveä vietiin raakakivenä sekä kiiltävän mustaksi hiottuna mm. Englantiin, Hollantiin ja Kanadaan. Jalostuspuoli työskenteli ennen sotia kolmessa vuorossa, niin suuri oli mustan graniitin kysyntä tuohon aikaan.

Aikoinaan paineilmaporien rätinä ja nostoraanojen kitinä kertoivat kulkijoille jo kaukaa louhoksen sijainnista. Louhintaa Urusvuoressa 1930-luvulla. Kuva TMK/Mauno Mannelin.

Kuva TMK/Mauno Mannelin.

Vuonna 1937 louhoksessa työskenteli 30 henkeä, myöhemmin yritys työllisti liki 100 työtekijää. Paikkakuntalaisten keskuudessa louhos tunnettiin nimellä Graniitti, mikä on painettu myös vanhoihin karttoihin.

Urusvuoresta louhittua Räntämäen mustaa graniittia on käytetty paljon hautamuistomerkeissä sekä julkisissa, mm. Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa. Aalto käytti sitä Helsingissä Kansaneläkelaitoksen pääkonttorissa ja kulttuuritalossa, sekä eräissä hautamuistomerkeissä. Turussa kiveä on käytetty Osuuspankin talossa (Maariankatu 4) ja Erik Bryggmanin suunnitteleman Sampo-talon (Yliopistonkatu 27) pääsisäänkäynnin portaalissa. 

 

Turku, Yliopistonkatu 27 sisäänkäynnin portaali on Räntämäen mustaa. TMK/Kaarin Kurri.

Vaasassa vuonna 1938 paljastetun monumentaalisen Suomen vapaudenpatsaan reliefit ja leijona työstettiin myös Räntämäen mustasta.

 

Vaasan vapaudenpatsas, Yrjö Liipola ja Jussi Mäntynen, valokuva:Kulttuurinavigaattori, Heikki Kastemaa, CC BY-SA 3.0, https://fi.wikipedia.org/w/index.php?curid=1414701

Vaasassa vuonna 1938 paljastetun monumentaalisen Suomen vapaudenpatsaan reliefit ja leijona työstettiin myös Räntämäen mustasta.

 Kuva: Heikki Kastemaa CC BY-SA 3.0, https://fi.wikipedia.org/w/index.php?curid=1414699

Olavi Toivonen kaatui talvisodassa joulukuussa 1939, ja yritys siirtyi sen jälkeen Uunolle. Uuno jatkoi menestyksekkäästi yrityksen toimintaa. Menestyksen merkiksi hän rakennutti vuonna 1947 Urusvuoreen Rydönlinnaksi kutsutun, nyt jo puretun korkean, linnamaisen rakennuksen, jonka sisustuksessa oli käytetty runsaasti erilaisia kivilaatuja. Pääsisäänkäynnin portaalissa oli käytetty kalkkiveä.

Rydönlinna vuonna 1998. KuvatTMK/Sanna Kupila

Louhinta louhoksella hiipui 1960-luvulla ja lopulta yritys lakkautettiin vuonna 1981. Mutta sen tavaramerkkiä, mustaa graniittia on edelleen nähtävillä ympäri maailmaa ja monissa paikoissa Turussa. Vaikka yrityksen nimi oli Räntämäen graniitti, niin Räntämäen kylän tai kaupunginosan alueella se ei sijainnut, vaan Kärsämäen kylässä, Urusvuoren kaupunginosassa.

 

Kuva TMK/Sanna Kupila.

Ja raparperi − sitä kasvoi vielä 2000-luvun alussa kolmannen veljen Antero Toivosen entisessä kauppapuutarhassa Urusvuoressa nykyisen Ruopankadun päässä (ylempänä kartassa oleva Tapiola-niminen paikka). Ja siellä olleen talon sisäänkäynnin portaali oli tietenkin tehty mustasta graniitista.

Tapiolan sisäänkäynti vuonna 2012. TMK/Sanna Kupila.

 

 Sanna Kupila