Uponneita kyliä Turussa

Meillä museon rakennustutkijoilla ja arkeologeilla on ollut jo vuosia menossa projekti, joka kulkee työnimellä Uponneet kylät. Kyseessä on Turun kaupungin alueen laajentumisen alle jääneet vanhat, historialliset kylät, jotka lähes kaikki ovat olleet alun perin naapurikuntien, Maarian, Kaarinan ja Raision suuria kyliä. Ispoisten kartanon vanhasta asuintontista on kerrottu jo aiemmin, sekin selvitys on ollut osa tätä tutkimusprojektia.

Kadonneita kyliä Turun keskustan ulkopuolella löytyi 19. Näissä kohteissa ei ole enää jäljellä vanhoja rakennuksia. Kuvasta puuttuu merkintä Raision lahden rannalla olleesta Upalingon talosta. Kartta TMK/Sanna Kupila

 Keskiaikaisten kylien etsintää tehtiin vuosina 2014-2015, josta myös bloggasimme Kylätonttien kartoitusta

Useimmista näistä kylistä on viimeksi kirjoitettu Maarian, Kaarinan ja Raision pitäjän historioissa 1940-50-luvuilla. Sen jälkeen kylissä on tapahtunut paljon. Tutkimuksemme ulottuukin sen vuoksi historian hämäristä aina nykypäivään asti. Mitä on tapahtunut sen jälkeen kun suuret alueliitokset tehtiin. Maarian kunta liitettiin Turkuun 1944, Kaarinan Turun viereiset osat 1939 ja Raisiosta ensimmäiset osat 1931 ja viimeiset alueliitokset Raisiosta tapahtuivat 1967 ja 1970-luvulla. Lisäksi Turkuun on liitetty Paattinen 1973 ja Kakskerta 1968, mutta niitä ei tässä tutkimuksessa nyt käsitellä.

Kaupungin kasvaessa maalaistalojen pelloille ryhdyttiin rakentamaan ensin omakotitaloja, myöhemmin kerrostaloja. Vähitellen vanhat maalaistalot joko purettiin tai ne jäivät puristuksiin uudisrakennusten keskelle. Turun kaupunki ryhtyi myös järjestelmällisesti ostamaan suurtiloja ja kartanoita niiden laajojen maa-alueiden vuoksi. Näin varmistettiin rakennusmaan saatavuus tulevaisuudessa.

Prusin talo Vanhan Tampereentien varrella 1900-luvun alussa. Kuva TMK.

Prusin talon paikka nykyisin. Paikalla rivitaloja, vanhasta ajasta kertovat kiviset aidan pylväät. Kuvat TMK/Sanna Kupila.

Koska kyliä on todella paljon ja tarkoitus on tehdä asiasta runsain valokuvin kuvitettu julkaisu, on ollut pakko tehdä jokin rajaus. Ihan koko Turkua ei yhdessä kirjassa voida käsitellä, niin paksu kirja ei ole käytännöllinen.

Olemmekin nyt rajanneet tutkimushankkeesta pois kylät, joista on viime vuosikymmeniä tai ainakin 1950-luvun jälkeen kirjoitettu edes jotakin. Näin Kakskerran, Hirvensalon, Ruissalon ja Paattisten kylät jäävät tästä tutkimuksesta ulos. Silti kyliä riittää tähän yli 60, tarkkaan ottaen 62 kpl.

Työtä on tehty vähitellen, virkatyön ohella, jonka vuoksi hanke on ollut vireillä jo lähes koko 2010-luvun. Vaikka meillä on työnimikkeenä tutkija, aika harvoin sitä ehtii tarkempaa tutkimusta tekemään, ja sen vuoksi kaikki tällaiset hauskat työt jäävät usein kiireellisten töiden varjoon.

Nyt vihdoin alkaa kuitenkin loppu häämöttää. Kirjaan tulevasta 62:n kylän historiasta on selvitetty jo liki 50 kylän historia. Viimeisimpänä olen itse nyt selvitellyt Upalingon yksinäistalon historiaa. Talo oli runsaat 200 vuotta Pernon kartanon lampuotitilana, kunnes kartanon tytär muutti sinne miehensä Torsten Molanderin kanssa, ja siitä tuli itsenäinen tila, jonne rakennettiin kartanomainen päärakennus. Upalingon entisillä mailla on nykyisin Pernon telakka.

Upalingon päärakennus, jonka rakennutti hovioikudenneuvos Torstsen Molander n. 1830-luvulla. Rakennus tuhoutui tulipalossa 1951. Kuva finna.fi/ museovirasto. R. Hausen 1900-1910.

Upalinko vuonna 1966. Kuvaaja: Tuominen, Martti, “Upalinko,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, https://digi.kirjastot.fi/items/show/124207.

Olemme jo hieman aiemmikin avanneet tutkimuksen tuloksia. Keväällä 2019 Turun työväenopiston luentosarjassa allekirjoittanut kertoi Turkuun uponneista kartanoista ja Kaarin Kurri kertoi Turun keskusta-alueen alle jääneistä kylistä, joista kaikista ei ole jäänyt jäljelle yhtäkään rakennusta, vain nimi kartalle. Ja Johanna Viitaharju bloggasi juuri viime viikolla oman Lauste tutkimuksensa löytöjä tekstissään Orpolan lapset

Jatkossakin saatte vihdoin lukea blogissamme pieniä otteita tutkimuksestamme, jonka julkaisu toivottavasti näkee päivänvalon jo ensi vuonna.

Olemme myös kumppanina mukana Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa tänä vuonna käynnistyneessä Turun keskiaikaiset kylät –hankkeessa, jossa selvitetään keskiaikaisen ja uuden ajan alun maaseutuasutuksen rakennetta ja suhdetta kaupunkiin. Eli osittain sitä mitä me myös olemme tutkineet omalta osaltamme jo usean vuoden ajan. Lisäselvitystä kylien historiaan saadaan varmasti sitten kun arkeologit pääsevät kaivamaan vanhoilla kylätonteilla. Heidän Turun keskiaikaiset kylät facebook sivustolta löytyy myös luettavaa tästä aiheesta.

Sanna Kupila