Museo retkellä

Virkistäytymis- ja oppimismielessä on museon työntekijöillä ainakin kerran vuodessa ollut mahdollisuus lähteä päiväretkelle johonkin mielenkiintoiseen kohteeseen. Tällä kertaa matkamme vei Uudellemaalle Mustion kartanoon ja paluumatkalla Salon taidemuseoon.

Osallistujia retkelle oli koko kaksikerroksisen bussin verran, seitsemisenkymmentä innokasta musetyöntekijää.

Kuvassa innokkaat retkeilijät odottavat pääsyä kartanoon.

Mustion kartanohan on Turun kaupunginarkkitehti Schröderin suunnittelema, että sikäli kohde oli meille kotoisa.Tosin ruotsalainen arkkitehti Erik Palmstedtilta pyydettiin myös piirustukset kartanon päärakennusta varten. Lopputulos on ainakin ulkoasultaan selkeästi "schröderiläinen", mutta osa yksityiskohdista lienee muotoutunut Palmstedtin suunnitelmien mukaan. Kartano on  rakennettu 1783-1791.

Koska rakennustutkijaa erityisesti kiinnostavat rakennuksen yksityiskohdat, piti liikkua vähän eri rytmissä - toki kuuloetäisyydellä oppaasta - ryhmän kanssa, jotta oli mahdollista nähdä kartanon erittäin hienoa 1700-luvun asuun restauroitua interiööriä.

Kahteen ryhmään jaettunakin meitä oli kartanon huoneissa tungokseksi asti.

 Kunnostustyöt kartanolla käynnistyivät Magnus Linderin hankittua sukukartanonsa omistukseensa vuonna 1985. Tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa kartanoa kunnostettiin kymmenen vuotta 1986- 1996. Kartanon huoneet on restauroitu  1700-luvun asuun. Erityisen hieno kokoelma kartanossa on 1700-luvun lopun/1800-luvun alun kaakeliuuneja, joista osa on hankittu restaurointityön aikana Ruotsista.

Tämä vihreämaljakkoinen Marienbergin kaakelitehtaan valmistama kaakeliuuni on ollut kartanossa alusta asti.

Alakerran salongissa oli aidot 1790-luvun kangastapetit.

 Osassa huoneita oli taidokkaita paperille maalattuja antiikista aiheensa saaneita tapetteja. Kuvassa oikealla oleva ovi ei siinä olevasta kädensijasta huolimatta ole oikea ovi, vaan valeovi, maalamalla tehty.

Huoneissa oli myös restaurointityön periaatteita ja kartanossa tehtyjä töitä selventäviä ja esitteleviä tekstejä. Mahdollisuuksien mukaan restaurointi oli tehty vanhat materiaalit säästäen. Yllä olevassa kuvassa näkyy, kuinka korjaus on tehty helposti poistettavana. Tavoitteena on ollut vanhan aidon osan paikkaaminen vain välttämättömiltä osin, jotta katsojan on mahdollisuus hahmottaa kokonaisuus.

Ylemmän kuvan paikka on yllä olevan kuvan vasemmassa alareunassa.

Oivaltavia ja veikeitäkin kuvia Salossa

Iltapäivällä ehdittiin sitten takaisin Varsinais-Suomeen ja Salon Taidemuseoon, jossa oli laaja Elliot Erwittin valokuvanäyttely. Erwittin valokuvaajan ura on alkanut koirakuvista ja niitä oli Salossakin esillä  useita. Tosin oli paljon kuvia poliittisista päättäjistä ja monenlaisia kantaaottaviakin kuvia.

 Koiria on monenkokoisia.

Kun kotona on sekä afgaani että villakoira, niin tässä kuvassa näyttää että ne ovat molemmat samassa kuvassa. Vaikka ei meidän villis ole noin kummallisesti leikattu ja puunattu, enemmän sellainen naturell. Tuossa asennossa afgaani yleensä tutkii työpöytää ja tiskipöytää...

Ilman muuta näkemisen arvoinen näyttely, jossa on paljon ajatuksia herättäviä kuvia ja myös hyvälle mielelle saavia kuvia.

Eija Suna