Arvokkaita kouluja Turussa

Koulujen sisäilmaongelmat ja niiden myötä alkava keskustelu koulujen säilyttämisestä ja purkamisesta ovat jatkuvasti kysymyksenä myös Turussa. Samalla esiin on noussut pohdittavaksi mitkä meidän kouluistamme ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita? Millaisia arvoja niillä on ja mitkä pitäisi säilyttää?

Tähän ja Turussa valmisteilla olevaan Yleiskaava 2029 liittyen Turussa on tehty täydennysinventointeja, joissa on keskitytty keskustan ulkopuolisiin asuinalueisiin ja erilaisiin laitoksiin. Sektorikohtaisia inventointeja tehtiin kouluista, päiväkodeista ja lastenkodeista, vanhainkodeista ja hoivalaitoksista sekä teollisuusperinnöstä. Inventointien jälkeen rakennukset arvotettiin ja työ saatiin päätökseen 2016.

Raunistulan koulu, valmistunut 1931. Suunnittelija J.E. Hindersson. Arvotettu 1. luokkaan.

Arvottaminen tehtiin yhteistyönä museokeskuksen, rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Tämä oli työn kannalta erittäin hedelmällistä, sillä nyt näkemykset ovat laajempia ja koulujen suojeluesitysten takana ovat nyt myös rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu eikä pelkästään museo.

Tämä Turun yhteistyömalli löytyy yhtenä esimerkkinä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä Museoviraston Kansakoulusta peruskouluun – koulurakennuksia kolmelta vuosikymmeneltä –sivustolta.

www.koulurakennus.fi sivustolta löytyy erilaisia esimerkkejä koulujen säilyttämiseen tähtäävästä toiminnasta. Käy kurkkaamassa ja tutustu tarkemmin Turun kouluinventointiraporttiin. Siitä löytyvät tiedot koulujen rakentamisajoista ja niiden suunnittelijoista.

Kupittaan koulu, entinen Kupittaan yhteistkoulu valmistui 1957. Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Ehojoki & Kahra. Arvotettu 1. luokkaan.

Puropellon koulu eli entinen Itäinen kansalaiskoulu valmistui 1958. Suunnnittelija Unto Toivonen, talorakennusosasto. Arvotettu 2. luokkaan

Turun koulurakennukset on työryhmässä arvotettu luokkiin 1–3. Työryhmä esittää ensimmäiseen luokkaan kuuluvia kohteita valmisteilla olevan yleiskaavan suojelukohteiksi. Toisessa luokassa ovat kohteet, joiden säilyminen on toivottavaa, mutta joita ei pääsääntöisesti esitetä yleiskaavaan suojelukohteina. Tämän luokan kohteiden säilyttämistarpeiden ja -edellytysten tarkempi tutkiminen voi olla tarpeen mahdollisten muutosten tullessa ajankohtaisiksi. Kolmannen luokan kohteille ei ole asetettu säilymistavoitteita.

Selvityksessä olivat  mukana myös 2. asteen oppilaitokset ja ammattikoulut. Juhannuskukkulan ammattikoulun suunnitteli talorakennusosastolla Olof Holmberg 1956. Ammattikoulu on rakentunut vesitornin ympärille. Arvotettu 1. luokkaan.

Selvityksessä esitetellään niitä kouluja, jotka on aikoinaan rakennettu juuri kouluiksi. Arvotus on tehty Turun keskustan ulkopuolisten alueiden kouluista, sillä näitä kouluja ei ole aiemmin inventoitu ja laajemmin tarkasteltu.
Koulurakentamisen määrään eri aikoina ovat vaikuttaneet ensin kaupungin nopea kasvu ja suuren ikäluokan kasvaminen kansakouluiästä oppikouluikään, seuraavaksi 1970-luvulla määrään vaikutti suuren ikäluokan lasten tuleminen kouluikään. Kouluverkosto Turussa rakennettiin pääasiassa 1950–80-luvuilla. Keskustan ulkopuolisia alueita koskevassa inventoinnissa löytyi tältä ajalta kolme perus- tai kansakoulurakennusten päätyyppiä:

• maaseudun pienet koulukokonaisuudet eri-ikäisine rakennuksineen

• 1950–60 -lukujen suuret ja monumentaaliset kaupunkikoulut korkeilla paikoilla sijaiten väljästi asutuksen reunalla

• 1970–80-lukujen rationalistiset ja asutukseen integroidut lähiökoulut

Maaseudun koulukokonaisuutta edustaa Vähäheikkilän koulu, jonka puurakennukset valmistuivat 1906 ja 1912 ja kuvassa näkyvä Onni Tourun suunnittelma nk. kivikoulu valmistui 1928. Rakennukset on arvotettu 1. luokkaan.

Pernon koulun vanhin osa valmistui 1963 ja voimistelusali 1965. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Olavi ja Kauko Reima. Perno edustaa vielä 1960-luvun monumentaalista koulua. Koulu on arvotettu 1. luokkaan.

Hepokullan koulun suunnitteli talorakennusosastolla Raija Lundsten 1976. 3. luokkaan arvotettu koulu edustaa lähiöasutukseen integroitunutta rakennusta.

Sanna Kupila