maanantai 7. marraskuuta 2016

Se tekee, joka osaa ja haluaa


Kun Maskun Ohensaaren torppaan 21.1.1831 syntyi poika, kirjattiin rippikirjaan, että lapsi oli ”vid sin födsel ofärdig”,  ”syntyessään keskeneräinen”. Myöhemmin käytettiin nimitystä ”bräcklig”, ”vajaavainen”. Siinä vaiheessa kun torpparinpoika, maalari Petter vaimonsa Eufrosynen kanssa on kirjattu asukkaina Mietoisten Aarlahden Ylitaloon, paljastuu mikä on Petterin puutteellisuus, kun rippikirjassa kerrotaan, että hän on ”enhändt”, yksikätinen.

Vammastaan huolimatta Petter Grönholm ryhtyi  käsityöläiseksi. Rippikirja mainitsee hänet maalarina, mutta jälkipolville Petter on erottautunut nimenomaan taitavana puun veistäjänä.

Perimätiedon mukaan hän piti työstettävää esinettä polvien välissä ja veisti puukolla. Eikä hän veistellyt vain pieniä esineitä kuten voisi olettaa. Museonkin kokoelmissa on ainakin kolme Petterin tekemä keinutuolia. Tyypillistä Petterin keinutuoleille on massiivinen yhdestä puusta tehty istuinosa, joka etureunastaan kiertyy istuimen alle,  sekä jalasten päiden eläimen/linnun nokkaa muistuttava leikkaus.


 Petterin keinutuoleja museon varastohyllyllä. Alla kuva keinutuolin jalaksen päästä


Petterin veistoaiheet olivat usein uskonnollisia kuten näissä kahdessa museon varastossa olevassa keinutuolissakin. Toisen tuolin selkänojan yläosassa Simson taistelee leijonan kanssa, alimmaisessa kuvassa Aatami ja Eeva kuvataan paratiisissa, jossa käärme juuri houkuttelee Eevaa maistamaan herkullista omenaa. Toisen keinutuolin selkänojassa on kuvattu tilannen sen jälkeen, kun Eeva omenasta haukkasi: Aatami ja Eeva seisovat hämmentyneinä, päätään raapien, lannevaatteisiin pukeutuneina.



Petterin lesken kuoltua vuonna 1920 pidettiin huutokauppa, jossa tarinan mukaan syntyi kylätappelu, johon poikkeuksellisesti osallistuivat naisetkin. Tappelu ei perimätiedon mukaan liittynyt huutokauppaan. Jos yksikätisen Petterin jäämistöä koristeellisine ja taidokkaine huonekaluineen ja muine esineineen tänä päivänä myytäisiin huutokaupalla, voisi syntyä ankara huutokilpailu, ja vaikkapa tappelu siitä, kuka nämä taideteokset omakseen saa.

Eija Suna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti