Historian siipien havinaa

  

Vox Turun uusimmassa dokumentissa Irja Sahlbergin perintö restauroinnille ja rakennussuojelulle käsitellään Irja Sahlbergia (1904–1972), jonka ansiosta Luostarinmäki on Luostarinmäki ja Qwenselkin saatiin säilymään.

Sahlberg oli Turun kaupungin historiallisen museon, nykyisen Turun alueellisen vastuumuseon, ensimmäinen rakennustutkija vuosina 1937−1968. Irja tutki paljon muutakin, mutta minulle hän ehkä on ensisijaisesti rakennustutkija, koska olen saanut nähdä museon arkistoissa hänen laajan aineistonsa ja monet kerrat hyödyntänyt sitä aikanaan omassa työssänikin maakunnallisena rakennustutkijana.

Dokumentissa keskiössä olleitten Sagalundin, Luostarinmäen ja Qwenselin lisäksi Irja tallensi myös kaupungin katoavaa rakennuskantaa ja teki Varsinais-Suomen alueella kartanotutkimusta ainakin 50 kartanossa.

               Irja Sahlberg dokumentoimassa Sauvon Tapilaa vuonna 1944. Kuvaaja näkyy                                  varjona kuvan oikeassa laidassa. Kuva Irja Sahlberg/Turun museokeskus

                  

Kartanoista hän teki yleensä asemapiirroksen sekä pohjapiirrokset pihapiirin rakennuksista sekä usein myös leikkauksen päärakennuksesta. Tämän lisäksi dokumentointiin liittyi kohteen valokuvaus, yleensä sekä ulkoa että sisätiloissa. Usein näillä kartanomatkoilla on käytytalonpoikaistaloissakin kuten esimerkiksi Liedon Jonkarissa, josta sittemmin tuli Liedon kotiseutumuseo. Näihin tutkimuksiin liittyivät myös laajat arkistotutkimukset, joita Sahlberg teki niin suomalaisissa kuin ruotsalaisissakin arkistoissa. Hän kävi läpi muun muassa 1600-luvun lopun reduktiopöytäkirjat ja hahmotteli niiden perusteella asemapiirrokset sen aikaisista pihapiireistä. Tämä työ ei rajoittunut vain dokumentoituihin kartanoihin, vaan hän näyttää käyneen varsinaissuomalaiset reduktioasiakirjat läpi järjestelmällisesti. Reduktiopöytäkirjoissa katselmoitiin aateliston omistamat kartanot ja arvioitiin, olivatko ne ”säädynmukaisesssa” kunnossa. Mikäli eivät olleet, peruutettiin ne kruunulle. Sahlbergin kartanotutkimuksista museo julkaisi vuonna 2013 Irma Lounatvuoren toimittaman kirjan Rakkaudesta rakennuksiin.

                                    Leikkauspiirustus Mommolan kartanosta vuodelta 1944. TMK.

Kaikkiaan Irja Sahlbergin kirjoituksia on julkaistu 43 kappaletta. Käsityöläismuseoon liittyen hän tutki eri käsityöläisiä ja on kirjoittanut artikkeleja muun muassa kellosepistä, kankaanpainannasta, kammantekijöistä, kirjanpainannasta, suutarikisällien ammattikunnasta, Turun vanhoista köydenpunontaradoista, vanhoista tuoleista ja tuolinpäällysistä, lastenvaatteista ja vakkasuomalaisten puukäsitöistä. Näiden lisäksi on mainittava laajat rakennuskulttuuriin liittyvät artikkelit Naantalin rakennushistoria sekä Kemiönseudun historiassa kirjoitus Kemiön rakennuskannasta ja kotien sisustuksesta. Löytyipä Finna.fi stä Irjan suunnittelema lyhytelokuvakin 85-vuotiaasta turkulaisesta sarvikampojen tekijästä Eemil Alarik Ahlrotista. Sarvikampa, 1954, kuvaus Aimo Jäderholm ja selostajana ikoninen Carl-Erik Creutz.

Irja Sahlbergin perintö restauroinnille ja rakennussuojelulle -dokumentissa Irjaa näyttelee Sofia Törnqvist. Hän tekee sen hyvin luontevasti, vähäeleisesti, mutta hyvin uskottavasti. Mukana ovat myös tunnetut turkulaiset museolautakunnan jäsenet ja museon työntekijät kuten Carl Jacob Gardberg, Nils Cleve, Gabriel Nikander, Julius Finnberg, Niilo Valonen, Oscar Nikula sekä Haakon Wainio. Ukko Oliva on kuin ilmetty nuori Gardberg! Museolautakunta näyttää pitävän kokouksiaan Turun linnan päälinnassa ja istuu Carin Bryggmanin suunnittelemilla tuoleilla, mutta kohtaukset pitänee nähdä symbolisina, koska päälinnalinna oli 1940-luvulla pommituksen jäljiltä katoton ja noita tuoleja ei vielä tuolloin ollut.

        Panu Savolainen ja Aleksi Karppinen keskustelemassa uudisrakentamisesta ja rakennussuojelusta

Näyttelijöiden esittämän museoväen lisäksi dokumentissa  esiintyvät myös Luostarinmäen pitkäaikainen tutkija Solveig Sjöberg-Pietarinen sekä entinen aluemuseotutkija John Björkman, joka nykyään toimii Sagalundin johtajana. Myös Aalto-yliopiston tuore rakennushistorian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen on mukana dokumentissa ja ottaa kantaa rakennussuojelun ja uudisrakentamisen nykytilaan.

Irja Sahlberg Luostarinmäellä vuonna 1960. TMK.

Irja Sahlbergista kertova dokumentti alkaa siitä, kun valkoiseen jakkupukuun pukeutunut Irja on tutkimassa vanhaa rakennusta. Kun Irja Sahlbergin pikkutarkoissa rakennusten poikkileikkauksissa näkyy, että hänen on täytynyt kiivetä niin vinteille kuin ryömiä kellareissakin, niin valkoinen asu kauhistutti minua. Mutta ehkä Irja oli kuin aikanaan arkeologian opetuskaivauksilla ystäväni Kristiina, jolla oli työpäivän jälkeen edelleen puti puhdas valkoinen T-paita päällään. Meikäläinen taas oli toista maata: kun vanha koulukaveri tuli vastaan kadulla kysyi hän kauhistuneena ”MISSÄ IHMEESSÄ OLET OLLUT?”. Minun vaatteeni jostain syystä aina likaantuivat ja pölyyntyivät päivän aikana, vaikka samoja töitä Kristiinan kanssa tehtiin eli kaivettiin lastalla maata Liedon Vanhalinnan laella.

Vox Turun takana on käsikirjoittaja ja ohjaaja Aleksi Kauppinen. Ja kuten puheesta kuulette, hän ei ole Varsinais-Suomesta kotoisin. Liekö tässäkin kyse siitä, että muualta tullut osaa nostaa esille mielenkiintoisia asioita, joihin me olemme tottuneet ja joille emme erityisesti osaa antaa arvoa.

Kauppisen aiemmat Turkuun ja Turun seutuun liittyvät dokumentit kertovat arkkitehti Erik Bryggmanista (Bryggman special), runoilija Veikko Antero Koskenniemestä (Koskenniemi, mitä sitten?), jatulintarhoista, (Saaristo-Suomen jatulintarhat), valemajakoista (Ulkoluotojen harhatulet), kirjastonhoitaja Volter Kilvestä (Kilpi kesyttää kirjastot), Rettigien suvusta (Von Rettigit) ja Piispa Isac Rothoviuksesta (Rothovius).

Kaikki nämä dokumentit ovat Youtubessa vapaasti nähtävillä. Kannattaa katsoa.

Irja Sahlbergin dokumentti löytyy osoitteesta :   https://youtu.be/pni0LM4TEtM 

 

Eija Suna, vapaa tutkija (eläkkeelle jäänyt rakennustutkija)

 

---