Rippikoulun käynyt ja rokotettu

Kun uusia liputuspäiviä seuraavaksi harkitaan, voisin suosittaa joukkoon toukokuun kahdeksatta. Maailman terveysjärjestö julisti 40 vuotta sitten tuolla päivämäärällä isorokon hävitetyksi maailmasta,   ja se on edelleen ainoa ihmisen riesana riehunut tartuntatauti, jonka luonnonvarainen kanta on kokonaan voitettu. Tähän tilanteeseen päästiin rokotuspakon ja terveysjärjestön rokotuskampanjoiden avulla, mutta kaikkiaan isorokkoa oli siihen mennessä torjuttu ns rokonistutuksella vuosisatoja. 

Elämää Turussa -blogisarjassa ilmestyi hiljattain postaus siitä, miten Euroopassa opittiin suojautumaan isorokkoa vastaan. Oli havaittu, että jos isorokko istutettiin henkilöön tahallisesti ihoon tehdyn viiltohaavan kautta, hän sairasti lievästi mutta sai elinikäisen suojan uutta tartuntaa vastaan. Ruotsin ensimmäinen tällainen rokonistutus eli variolaatio tehtiin Turussa vuonna 1754, jolloin yliopiston eli Turun Akatemian lääketieteen professori Johan Leche istutti taudin tyttäreensä. Tytär sairasti taudin lievänä ja toipui. 

Edvard Jenner suorittaa ensimmäisen rokotuksensa vuonna 1896. Potilaana on 8-vuotias James Phipps.  Ernest Boardin (1877 - 1934) maalaus. Wikimedia commons, Public domain

Myöhemmin englantilainen Edvard Jenner huomasi, että naudoista lehmärokkotartunnan saaneet olivat sairastaessaan saavuttaneet suojan paitsi lehmärokkoa, myös isorokkotartuntaa vastaan. Lehmärokko ei ollut ihmiselle lainkaan niin kohtalokas kuin isorokko, eikä sillä ollut isorokon yleisiä jälkiseurauksia: sokeutta, kuuroutta tai ruumiinvammoja aiheuttavia tulehduksia. Jennerin lehmärokkovirus istutettiin joko entiseen tapaan ihoon tehdyn viiltohaavan kautta tai neulalla pistäen. Uuden aineen myötä rokonistutuksesta alettiin meilläkin käyttää termiä vaccinering, rokottaminen.  

Jenner suoritti ensimmäisen rokotuksensa vuonna 1796 ja julkisti menetelmän kaksi vuotta myöhemmin. Ammattilaisten kiinnostus heräsi heti myös Euroopan pohjoislaidalla. Meillä ensimmäisen lehmärokkorokotuksen suoritti tiettävästi vuonna 1802 Anders Boxtröm toimiessaan Turun piirilääkärin sijaisena – Turku kunnostautui siis uudenkin rokotusmenetelmän omaksujana.*) Siitä, että kunnia lankeaa juuri Boxtrömille, löytyy aikalaistodistus: 

Puhe julkaistiin Åbo Tidning –lehden numeroissa 61 ja 62. Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet

Turun Akatemian tohtorinpromootiossa  kesäkuun 14. vuonna 1802 pidetty puhe käsitteli Jennerin saavutusta ja esitti päivänpolttavan pohdinnan: tulisiko lehmärokkorokotus syrjäyttämään vanhan isorokonistutuksen vai jäisivätkö molemmat käyttöön?

Samana vuonna 1802 myös toinen Turun Akatemian professori Josef Pipping  julkaisi lehdessä kirjoituksia uuden rokotuksen puolesta. Jo heinäkuun seitsemäntenä hän kertoi antaneensa siihen mennessä rokotuksen jo 30 lapselle, joten ei paljon puutu siitä, etteikö häntä mainita Boxtrömin sijaan Suomen ensimmäisenä Jennerin menetelmän käyttäjänä. Kuten Leche aikoinaan, myös Pipping asetti näiden potilaiden joukkoon kaksi omista lapsistaan. Hänen mielestään rokotukset sujuivat sitä paremmin, mitä nuorempi lapsi oli, joten hän oli ehkä valinnut omiensa joukosta nuorimmaiset, alle 2-vuotiaan Beatan ja muutaman kuukauden ikäisen Gustavan. 

Pipping käytti rokotuksesta tässä vaiheessa nimeä skyddskoppor, suojarokko. Åbo Tidning 7.7.1802. Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet

Pipping tarjoutui myös rokottamaan ilmaiseksi kaikki lapset, joka hänelle sitä varten tuotaisiin. Syyskuussa 1802 Pipping vastasi uudella lehtikirjoituksella aiemman johdosta saamiinsa kysymyksiin ja selitti seikkaperäisesti, miten rokottaminen lehmärokolla tapahtuu. Hieman laajempana ja nyt suomennettuna sama kirjoitus julkaistiin vuoden 1805 almanakassa nimellä "Neuwo Warjellus rupulin istutuxeen jonga, kautta Rahkotauti eli rupuli tulee estetyxi ja ulosjuritetuxi". En malta olla liittämättä tämän postauksen loppuun paria otetta Pippingin kirjoituksesta, joka huokuu huolta niin yksilön kuin isänmaankin kokemasta rasituksesta "rupulin" kourissa. ** 

Heinäkuussa 1802 isorokko oli päivänpolttava aihe myös Turun ulkopuolella, sillä vain viikko sen jälkeen, kun Pipping oli kertonut omasta rokotuskampanjastaan, rokotuksia tarmokkaasti edistävän Suomen Talousseuran valtuuttama tohtori Wallenius aloitti rokotukset koealueeksi valitussa Maarian pitäjässä. Kaikkiaan 30 maarialaislasta rokotettiin kesän kuluessa. Tämä on todennettavissa Maarian rippikirjoistakin, joihin rokotuksen saaneiden nimen perään on merkitty ”Vaccinerad 1802”. 

Maarian Paimalan Paltan torpassa asunut pitäjänsuutari Palm vaimoineen on antanut rokottaa 3- ja 1-vuotiaat lapsensa. Ote Maarian rippikirjasta. Kansallisarkisto, digitaaliarkisto

Ammattilaiset ja viranomaiset ottivat Jennerin lehmärokkorokotuksen lämpimästi vastaan Ruotsissa. Kansa, joka oli karsastanut myös aiempaa isorokon istutusta mm jumalan tahtoon puuttumisena tai vähintään kansan huijaamisena, ei kuitenkaan rientänyt rokotettavaksi sen suuremmalla innolla uuden kuin vanhankaan menetelmän aikana. Asiaa eivät auttaneet ulkomailta kantautuvat huhut rokottamisen vaaroista. Englantilaiset ja ranskalaiset pilapiirtäjät lietsoivat huhuja kotimaissaan:

Lehmärokon ihmeelliset vaikutukset! Epämuodostumia ja muodonmuutoksia!  James Gilray, 1802. https://wellcomecollection.org/works CC BY 4.0 

Olematon hyöty! Rokotus on pelkkä lääkäreiden rahastuskeino! Tuntematon taiteilija, n 1800. https://wellcomecollection.org/works CC BY 4.0 

Joukoittain lapsia tuhoutuu rokotushirviön kidassa! Urheat rokotusvastaiset (taustalla) ovat voimattomia tämän kauheuden edessä! Charles Williams, n 1802. https://wellcomecollection.org/works CC BY 4.0 

Isorokon voittokulku lehmärokkorokotuksen avulla! Rokotus on silmänlumetta! Varokaa, lapset! Tuntematon taiteilija. https://wellcomecollection.org/works, CC BY 4.0 

Entäpä taloudelliset seuraukset! Apteekkarit ja silmälääkärit jäävät työttömiksi! Jenner häätää pois viikatemiehen, mutta toiset ammattilaiset joutuvat kärsimään  Tuntematon taiteilija, n. 1800 https://wellcomecollection.org/works CC BY 4.0 

Ruotsin kuningas antoi vuonna 1803 kuulutuksen mm palkkioista, jotka Talousseuran kautta jaettaisiin rokotustaidon opetteleville ja rokotuksia antaville henkilöille. Erityisesti papit ja lukkarit kunnostautuivat, mutta rokotustaitoisten joukkoon hakeutui myös tavallisia talonpoikia. Pian Talousseura saattoikin kertoa vuonna 1804 rokotetun jo yli 2000 lasta. 

Niin komeita kuin luvut olivatkin, minkäänlaista laumasuojaa ei niillä saatu syntymään. Rokotus perustui yhä vapaaehtoisuuteen, eivätkä Suomen kansan pelot herrojen aikeita kohtaan eronneet pilapiirrosten ilmentämistä englantilaisten ja ranskalaisten peloista. Kovasti  ne muistuttivat myös joitakin nykypäivän ilmiöitä -  rokotusvastaisuus ja rokotuksiin liittyvät salaliittoteoriat eivät ole edelleenkään kuolleet.

Monen ammattilaisen mielestä isorokkorokotus piti määrätä pakolliseksi. Suomessakin tällaista pakkoa yritettiin ensi kerran saada aikaan vuonna 1830, mutta keisari piti sitä lakien vastaisena. Kului vielä puoli vuosisataa, ja vasta vuonna 1883 Senaatti antoi asetuksen, jolla isorokkorokotuksesta tehtiin kaikille pakollinen muutaman vuoden siirtymäajalla. Jo tätä ennen tunnollisimmat papit olivat alkaneet säännöllisesti kirjata rokotustietoja kirkonkirjoihin. Henkilön pyytäessä muuttokirjaa tai papin- eli virkatodistusta tämäkin asia merkittiin siihen. Vaikka isorokkorokotuksen pakko poistui vuonna 1951, elää yhä kansalaiskelpoisuutta leikillisesti kuvaava sanonta ”rippikoulun käynyt ja rokotettu”.

 

Kansallisarkisto, digitaaliarkisto.


---------------------

* ylioppilasmatrikkelin mukaan  Boxtröm toimi piirilääkärin sijaisena vuosina 1797 – 1799, ei siis enää 1802. Onko matrikkelissa virhe? Suorittiko Boxtröm rokotuksen Turussa jossain muussa ominaisuudessa kuin piirilääkärin sijaisena? Vai suorittiko hän sen  - ja tämähän olisi  pienoinen sensaatio -  jo 1798 tai 1799?

** Vanhoja almanakkoja on digitoitu osittain, mutta Pippingin kirjoitusta vuodelta 1805 ei. Sen voi kuitenkin poimia Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen sivuilta kohdasta, jossa on julkaistu aikajärjestyksessä almanakkojen valistustekstejä vuodesta 1705 alkaen.

”Neuwo Warjellus rupulin istutuxeen jonga, kautta Rahkotauti eli rupuli tulee estetyxi ja ulosjuritetuxi

Se on kaikille tuttu asia, että rahko eli rupuli on se kansaa surmawaisin tauti. Jokainen rahko tauti surmaa tuhansittain ihmisiä, ja jättä ynä jälkeensä paljo wirhinloisiä, jotka eläwät itzellensä tuskaxi ja Waldakunnalle rasituxexi. Tähän asti on ollut mahdotoin sitä julmaa tautia estää ja ulos jurittaa, sillä ne sitä wastan waikuttawaiset wälikappaleet owat olleet meille tundemattomat.

Waan näinä edesmenneinä wuosina on yxi senkaldainen wälikappale löytty, kuin on sowelias, ja wiatoin ja joka sijnä siwusa poispojstaa tarttuwaisen rahkon eli rupulin. Tämä uusi wälikappale kutzutaan warjellus rupulixi, ja on wetelä ja kirkas neste, walmistunut Lehmäin utareisa, wähisä märkäpäisä, jotka Englandisa ja Saxanmaalla, kusa niitä usiasti hawaitaan, owat tulleet nimitetyxi Lehmirupulixi. Monda sataa tuhatta ihmistä owat andaneet sen itzeensä istuttaa; ei yxikän ole siitä kuollut; ejkä Yhteenkän senperästä rahkotauti tartunut.

Suomenmaasa myös on Warjellus rupuli tullut suosiolla wastanotetuxi. Niisä Pitäjisä, kusa rahko wimeis suwena liikkui, seisahti se kohta, niinpian kuin Warjellus rupulia ruwettin istuttamaan. Moni epäili tämän wälikappaleen waikuttawaisesta woimasta rahkotautia wastan. Täydellisen wakutuxen woittamisexi, wietin ne Warjellus rupulisa ollet Lapset, niiden tygö, jotka rahkotautia sairastit, ja wielä pestingin samalla wedella jolla rahkotautiset ensin olit wirutetut. Ne Warjellus rupulisa olleet wältit rahkon tartumisen, ja ej tundeneet wähindäkän Waraa näistä koetuxista. 

Koettelemus on osattanut että Warjelus rupuli taita ilman wahingota istutettaa mingä ikäisin ihmisin Hywänsä. Jota nuorembi Lapsi on, sitä huokiammin se Warjellus rupulista pääsee. Harwoin siitä joku kipu elikkä taudin tuska tunnetaan. Ijälliset ihmiset jotka ej wissisti tjedä rahko taudisa olleensa, taitawat tämän kautta parhain itzensä siitä wakuttaa. Kaikina wuoden aikoina sopii sitä istutta, johon ej myös mitään walmistusta, ejkä jotain muutosta endisesä olennosa tarwita.” ...

... ”Niisä maisa kusa rupulia yhteisesti on istuitettu, on hawaittu, että tuskin yxi lapsi kahdesta sadasta, joihin rupulia on istutettu, on siittä kuollut. Tämän kautta taitan siis monda tuhatta lasta warjella ennenaikaisesta kuolemasta, ja hirmuisista wirheistä.

Rakastetut Maanmjehet! Tainkaldaiset owat nyt hyödytyxet, kuin Rupulin, ja erinomattain Warjellus rupulin istutus myötäns tuo. Näin kewia on harjoitus siihen, ja näin wähäisen ja huokian waarin pidon waati, lijatengin Warjellus rupulilla istutetut ihmiset; Sentäden ansaitze se sitä enämmin yhteisellä suosiolla ja uskalluxella tulla wiiwyttelemätä wastanotetuxi. Sen jokainen kyllä tjetää, että Rupuli jo kolme sataa ajastaika wielä enämmängin, on meidän rakkaasa Isänmaasamme tehnyt kauhistawia surmatöitä. Ejkös monda tuhatta hengeä ole tullut sen kautta poispäiwlldä temmatuxi? Ejkös se ole yllä raiskannut ja rumaxi saattanut niiden jälken jääneitten muotoa ja ihana kaswoin luondoo? Ja wielä walitettawambi on, että epälukuiset meidän kansa weljeistämme owat Rupulin kautta olleet waaditut itze nuoruden ja hedelmän ijäsä, wirhein ja waiwain tähden elämään itzellensä ja koko Isänmalle rasituxexi. 

Tätä hirmua ja onnetomaxi saattawa tautia wastan taritze nyt koettelemus meille yhtä päälleluotettawaa ja ej laisingaan wahingoitzewaa wälikappaletta, jonga hyödyttäwäisen ja angaran woiman ej ainoastans koko Europa, waan myöskin muut mailman osat yximjelisesti ja ilolla tunnustawat; ja ehkä tuhansittain tuhansiin ihmisiin on warjellus rupulia istutettu, niin ej kuitengan kengän heistä ole sen kautta pienindäkän wirhiä saanut, eikä terweyttänsä kadottanut, paljo wähemmin hengensa andanut. Näiden niin kaunisten kuin wastan sanomattomain todistusten wahwudexi ja warjellus rupulin istuttamisen hyödyn suuremmaxi wisseydexi, taidamme me niinkuin uskolliset Alammaiset ilolla mjeleemme johdattaa, kuinga meidän Armollisin Kunningaammekin on tainkaldaisen Rupulin istuttamisen kautta tahtonut yhden kauhian ja kuolettawan Raakotaudin eli Rupulin waarasta pelastaa kahden Lapsensa, nimittäin Hänen Kuningallisen Korkeudensa Suomen Suuren Ruhtinaan, ja sen kuningaallisen Prinssessaan kalliin hengen." ...