En ole voinut olla huomaamatta miten Korona-ajan mainonnalla on paikoin yhtäläisyyksiä
1940-luvun sota-ajan mainontaan. Nyt taas – kuten aikoinaan sota-aikanakin – mainostetaan paikoin ”EI OOTA” eli jotain mitä
ei ole, mutta joka on hyvä pitää mielessä kunhan taas paremmat ajat koittavat.
Turun sanomat 4.11.1946 |
Mielikuvamainonnassa eli hienommin
goodwill-mainonnassa muistutetaan asiakkaita valmistajan tai yrityksen
tuotteista, vaikka niitä ei nyt ehkä olekaan saatavilla. Tämän hetkinen goodwill-ilmoittelu
tosin poikkeaa sota-ajan mainonnasta siltä osin, että varsinaista tavarapulaa
ei ole, vaikka välillä hamstrauksen myötä on siltä ehkä vaikuttanutkin. Sota-aikana kaikki tuotteet toki saatiin kaupaksi ilman mainontaakin. Ennen kaikkea näissä mainoksissa muistutetaan yrityksen olemassa olosta ja
vahvistetaan siten sen brändiä. En olisi uskonut, että 2020-luvulla törmää samantapaiseen mainontaan.
Samaan tapaan mainostavat tällä hetkellä matkailualan
toimijat, joita korona on rökittänyt ankarasti. Viking Line
mainostaa: Vielä me risteilemme! Tjäreborg kertoo että ”Nyt on aika olla
kotona, mutta toivottavasti ennen pitkää saamme taas yhdessä luoda uusia lomamuistoja”.
Kuvakaappaus Tjäreborgin asiakaskirjeestä. |
Finnair lentää nyt vain mielikuvissamme ja lähestyy asiakkaitaan yhtä toiveikkain sanoin:
"Tämä on kovin turbulenssi, jonka Finnair ja globaali ilmailuala on ikinä kokenut. Tiedämme kuitenkin, että aurinko paistaa pilvien yllä ja odotamme
innolla pääsevämme toivottamaan sinut tervetulleeksi lennoillemme
kirkkaampina päivinä. Arvostamme tukeasi valtavasti,
ja voit olla varma siitä, että aiomme palata takaisin vahvoina ja
jatkaa normaalia liikennöintiä heti tilanteen sen salliessa."
Mainonnassa, kuten matkailussakin tällä hetkellä vain mielikuvitus on rajana.
Muitakin yhtäläisyyksiä tämän hetken ja sota-ajan sanomalehdistä löytyy. Turun sanomat julkaisi 16.4 kokosivun ohjeen kasvomaskin teosta.
Vuonna 1939 samainen lehti julkaisi ohjeen kaasunaamarin valmistuksesta.
Turun sanomat 16.4.2020. |
Turun snaomat 7.12.1939. |
Ja kuten näinä päivinä, käsien pesun tärkeys oli toki tärkeää 1940-luvullakin. Jos oli hetken pulaa käsidesistä, niin sota-aikana tilanne oli huonompi. Saippuaa ei tahtonut saada ja siihenkin jouduttiin miettimään korvikkeita.
Turun sanomat 16.5.1944 |
Turun sanomissa olleet mainokset ja kaasunaamarin ohje on aiemmin julkaistu Turkuseuran julkaisemassa kirjassa Elämää 1940-luvun Turussa, jonka on kirjoittanut Rauno Lahtinen. Kiitokset Raunolle kuvien käytöstä tässä blogissa! Kirjasta löytyy paljon muutakin 1940-luvun kriisiajan mainontaa ja lehdissä käsiteltyjä asioita, joita on mielekiintoista vertailla tämän hetkiseen kriisiaikaan.
Sanna Kupila
Asia on kyllä todella kiinnostava ja yhtäläisyys on vaikea olla huomaamatta, kun tämän tekstin on lukenut. Kiinnostavaa on juurikin se, miten nykyajan ihmiset kokevat asiat verrattuna toisen maailmansodan aikaan. Voisin väittää, että aikaisemmin asiat olivat ihmisille suhteellisen paljon rankempia kuin nykyisin, kun miettii millaisissa oloissa saamme olla poikkeusajasta huolimatta. Kun miettii sitä, millaiseen määrään ärsykkeitä oma sukupolvemme on tottunut, on tämä korona-aika oikeastaan tylsyyden kestämistä. Toisen maailmansodan aikana huolehdittavia asioita oli kumminkin suhteellisen paljon enemmän, kuten tekstissä mainittu ruuan pula. Sitä ei kumminkaan nyt ole, eikä se ruoka tule loppumaankaan. Nykypäivän mainostaminen vaikuttaakin enemmän ihmisisä raihoittelevalta, kun kaikki tuntuu menevän hieman sekaisin. Kumminkaan tällä hetkellä suurimmalla osalla ihmisiä rajoitukset eivät vaikuta perustarpeisiin.
VastaaPoistaMukava kuulla, että kirjoitus herätti ajatuksia. Tosiaan, meiltä ei tule ruoka loppumaan ja kaikki on todella paremmin pidemmän aika välin perspektiivistä katsottaessa. Tästä sota-aikaan liittyvästä vertailuvinkkelistä uutisten ja mainosten seuraaminen on antoisaa. Sota-aikana kaupunkilaiset lähtivät puunhakkuutalkoisiin, jotta talveksi saatiin poltettavaa puuta. Nyt olisi tarvetta, että kaikki lähtisivät maatiloille töihin, vaikka talkoohengessä, kotimaisen ruoan varmistamiseksi. Sota-aikana talkootöitä tehtiin, että yleensä saatiin ruokaa.
VastaaPoista