Koristemaalari työssään Kupittaan
Saven tehtaalla.
Mauno Mannelin/Turun museokeskus. |
Teollisuusvalokuvaajana
tunnettu Mauno Mannelin (1910–1990) aloitti kuvaajan uransa 1920-luvun lopussa
sotilasvalokuvaaja Toivo Hämeenheimon (s. 1889) autonkuljettajana. Hämeenheimolla
oli Helsingissä Valokuvaamo Ortho osoitteessa Bulevardi 7. Mannelin valmisti Hämeenheimon
sotilaskuvia tämän kotona Helsingin Pakinkylässä. Hieman myöhemmin Mannelin
kuvasi muun muassa Turussa Viipurista tulleen Väinö Smolanderin kanssa.
Smolander suunnitteli heille yhteistä kuvaamoa Kalevankadulle Helsinkiin.
Smolander kuitenkin kuoli pian. Mannelinilla oli kuvaustoverinaan teollisuuskuvissa
myös Veikko Hytönen.
Pesupiste Kontio & Kontion kananteurastusosastolla. Mauno Mannelin/Turun museokeskus. |
Mannelin
alkoi ottaa teollisuuskuvia 1930-luvun alkuvuosina. Tähän aikaan
teollisuuslaitoksista ei vielä ollut kovin paljon sisäkuvia, varsinkaan
työkuvia. Mannelinilla oli käytössään pullossa magnesiumjauhetta, jonka avulla
hän sai otettua kuvia huonoissa valaistusolosuhteissa sisällä tehdashalleissa.
Lasilevyjen kantaminen tehtaille oli raskasta, sillä Mannelinilla ei ollut
autoa käytössään. Mannelin kuvasi ympäri Suomea ja kulki linja-autolla ja yöpyi
yleensä matkustajakodeissa. Hän kuvasi paljon muun muassa Turussa, Lahdessa, Tampereella
ja Oulussa. Naimisiin mentyään 1933 lasinegatiiveja kehitti ja kuvia valmisti
Mannelinin vaimo Irene Luomala heidän kotonaan Malminkadulla Helsingissä.
Turussa
Mannelin asui vuonna 1932 yhdessä Väinö Smolanderin ja tämän vaimon kanssa.
He asuivat
pienessä asunnossa sokeritehtaan läheisyydessä ja Smolanderin vaimo kehitti lasilevyjä
läheisen kahvilan takahuoneessa. Turussa Mannelin kuvasi paitsi vuonna 1932
myös runsaasti myöhemminkin 1930-luvulla.
Suuri osa
kuvista tilattiin muun muassa Suomen Työ
ja Kotimainen Tuotanto -lehtien
kautta. Teollisuuslaitokset tilasivat kuvista kopioita omiin tarpeisiinsa.
Työtiloja usein siivottiin kuvausta varten. Työprosessin tuli näkyä kuvissa
hyvin. Tätä varten, ja magnesiumin käytön takia, työntekijöiden piti olla
kuvatessa paikallaan. Kuvaukselle piti olla johdon lupa, sillä teollisuussalaisuuksia
piti varjella. Hj. Jousen albumi- ja salkkutehtaalla kuvatessa tehdas halusi
pitää negatiivit itsellään, koska kuvissa näkyi niin tarkasti
lukitusmekanismit.
Hj. Jousi Albummi- ja salkkutehdas, Läntinen Pitkäkatu 13.
Mauno Mannelin/Turun museokeskus.
|
Mannelin-kokoelma
Turun museokeskuksessa käsittää yli 1300 lasinegatiivia yli 60
teollisuuslaitoksesta Turusta sekä noin 20 Varsinais-Suomesta, muun muassa Naantalista,
Perniöstä, Aurasta, Salosta ja Uudestakaupungista. Kuvat ovat nyt nähtävillä
Finna palvelussa www.finna.fi
Kuvat ovat
matalaresoluutiokuvia ja niitä voi käyttää vapaasti CC BY-ND 4.0 käyttöehtojen mukaan, kun
valokuvaajan nimi ja Turun museokeskus mainitaan.
Samoin
käyttöehdoin Finnasta voi löytää esimerkiksi Carl Jacob Gardbergin kuvaamia
katunäkymiä ja rakennuksia 1950–1960 -lukujen Turusta.
Minna Ijäs
tutkija, valokuvakokoelma
tutkija, valokuvakokoelma
Lähteet:
Mauno
Mannelinin haastattelu 6.7.1982. Turun museokeskus.
Kuka
kuvasi? Suomen valokuvataiteen museo. http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/#valokuvaaja/2423 (luettu 15.2.2017).
Olemme kiinnostuneita kuvista jotka koskevat: Mathildedalia, Teijoa ja Kirjakkalaa. Tiedämme että Mm Mannelin on kuvannut kyliämme. Olemme suljettu FB ryhmä nimeltään: Meidän Mathildedalimme/Mathildamme, jossa olen administratörinä. Otamme kiitollisuudella vastaan kaikkeamikä koskee nimeämääni seutuja. Olemme historiaa tutkiva ryhmä. Terveisin Jorma Blom.
VastaaPoista