Nykyaikaista kartanoelämää

Helsingissä järjestettiin elokuun puolivälissä pohjoismainen kartanoseminaari, Nordiskt slotts- och herrgårdssymposium, jossa tämänkin museon tutkijat pitivät esitelmät. Seminaarin teemana oli Uudet ajat vanhoissa kartanoissa. Miten innovaatiot, urbanisoituminen ja yhteiskunnan murroskohdat ovat vaikuttaneet kartanoiden elämään ja ympäristöön. Seminaarin tarkempaan ohjelmaan pääsee tutustumaan tästä: Nordiskt slotts- och herrgårdssymposium 2016

Kartanoiden uusista ajoista meillä täällä Varsinais-Suomessakin on kokemuksia. Turussa vanhat  kartanot ovat lähes hukkuneet kaupunkirakenteeseen, kuten Vähäheikkilän latokartano, jonka asuintontti on kahden tien risteyksessä. Kartanon vanhempi asuinrakennus purettiin 1980-luvulla vasemmalla olevan tielinjan alta.

Artukaisten kartano on paremmin säilyttänyt kartanomaisen luonteensa laajoine piha-alueineen. Toki asuinrakennuksetkin ovat hyvin säilyneet.

 
Kartanokokonaisuuden säilymiseen on vaikuttanut ulkorakennusten toimiva käyttö. Turun ratsastajat ovat käyttäneet talleja vuodesta 1965 lähtien.

Artukaisten pelloille rakennettiin kuitenkin jo 1940-luvulla teollisuutta ja Artukaisten lentokenttä valmistui 1935 aivan kartanon läheisyyteen. Entisillä pelloilla ovat nyt Turun messukeskuksen hallit.

Ispoisten kartanon entisillä mailla pidettiin 1988 asuntomessut, jolloin purettiin kartanon  ulkorakennukset. 1784 valmistunut päärakennus sitä vastoin on hyvin säilynyt. Rakennus sai viime vuonna uuden käytön  päiväkotina. Ispoisten kartano sijaitsee Katariinanlaakson luonnonsuojelualueen reunalla, jonka vuoksi kartanolla on edelleen hieman "ilmaa" ympärillään.

Bo Lönnqvist piti seminaarissa esitelmän aiheesta "Fideikomissen i Finland, uppgång och fall." Ja seuraavana päivänä vierailimme Hämeen seudulla eräiden vanhojen sääntöperintötilojen mailla ja pääsimme tutustumaan myös niiden kartanorakennuksiin. Samalla huomasimme, että nämä kartanorakennukset olivat iältään yllättävän nuoria. Pääasiassa 1900-luvun alkupuolella rakennettuja. Edellä esitellyt turkulaiset kohteet kun ovat huomattavasti iäkkäämpiä: Vähäheikkilä 1800-luvun lopulta, kellaritupa ainakin 1700-luvulta, Artukainen v. 1822, Ispoinen 1784.

Janakkalassa sijaitsevan Vanantaan kartanon uusbarokkia edustava päärakennus on rakennettu 1900-1901. Rakennus on yksityiskäytössä.

Kartanossa on laajat maa-alueet ja hieno puisto.

Hauholla sijaitsevan Hahkialan nykyinen päärakennus on myös rakennettu 1900-luvun alussa, jolloin vanha purettiin. Kartanoon kuuluu muotopuutarhan, jonka on suunnitellut Paul Olsson. Tunnetuin Olssonin suunnittelema puutarha on Naantalin Kultaranta. Mutta löytyy sellainen Turustakin, Hirvensalon Vastmäen tilan puutarha on myös Paul Olssonin käsialaa.

 Kartanon isännän harrastuksiin kuuluu metsästys ja trofeet, jotka koristivat kirjaston seiniä.
 Hymyilevä pahkasika oli erityisen viehättävä.

 Kartano puutarhan puolelta.

Soliseva vesiaihe puutarhassa.

Kartano on matkailukäytössä. Se tarjoaa juhlapalveluja ja siellä on myös mahdollisuus yöpyä mm. tällaisessa huoneessa.

Hahkialassa kuullun opastuksen jälkeen matkasimme vielä Hämeenlinnaan.Sateinen ilma oli muuttunut suorastaan myrskyisäksi.

Onneksi pääsimme lopulta sisälle asti ja loistavan illallisen ääreen.

Sanna Kupila