Turun museokeskus tallentaa nykydokumentoinnin keinoin varsinaissuomalaista elämää, arkea ja ilmiöitä. Ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO järjestää joka toinen vuosi suomalaisten museoiden yhteisen nykydokumentointitempauksen. Tänä vuonna tempauksen teemana on toivo.
Nuorten kohtaamispaikka TOIVO aloitti toimintansa 20 vuotta sitten. TOIVO tarjoaa nuorten hyvinvointia tukevaa päivätoimintaa, apua ja ohjausta elämän ja arjen asioihin sekä ennen kaikkea paikan, johon jokainen nuori on tervetullut juuri sellaisena kuin on. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
 |
| TOIVO on avoinna maanantaista torstaihin kello 10−15. Perjantaisin TOIVOn sosiaaliohjaajat päivystävät Discord-viestipalvelussa kello 10−11. Kuva: Maija Talja / TMK |
Turun museokeskus dokumentoi juhlavuottaan viettävän TOIVOn osana valtakunnallista #toivontallentajat -nykydokumentointitempausta. Dokumentoimalla nykypäivää ja lähihistoriaa ihmisten kokemukset omasta ajastaan tallentuvat museon kokoelmiin tulevia sukupolvia varten.
Nuorten kohtaamispaikka TOIVO on toiminut vuosien varrella kolmessa eri osoitteessa Turussa. Helmikuussa 2024 TOIVO muutti nykyisiin toimitiloihinsa Satakunnantielle. TAKO-nykydokumentointitempauksen hengessä dokumentointi tehtiin yhden päivän aikana. Kohtaamispaikka on avoinna maanantaista torstaihin kello 10−15. Koska varsinainen #toivontallentajat-tempauspäivä osui perjantaille, dokumentointi tehtiin jo edeltävällä viikolla.
Tasapainoinen arki on toiveista suurin
Nuorten kohtaamispaikka TOIVO dokumentoitiin havainnoiden, haastatellen ja valokuvaten. Dokumentointi valmisteltiin yhteistyössä kohtaamispaikan toiminnasta vastaavien sosiaaliohjaajien kanssa, ja museon väki vieraili paikan päällä jo ennen dokumentointipäivää esittelemässä TOIVOn kävijöille Turun kaupungin museokohteita sekä nykydokumentoinnin taustoja.
Osallistuminen nykydokumentointiin oli nuorille täysin vapaaehtoista. Ketään ei esimerkiksi valokuvattu ilman henkilökohtaisesti pyydettyä suostumusta. Kolme nuorta ilmaisi kiinnostuksensa osallistua dokumentointihaastatteluun. Kävijöiden lisäksi TOIVOn sosiaaliohjaajia haastateltiin.
 |
| Mitä toivo on? Esimerkiksi kahvia ja ymmärtävä olkapää, mielekästä toimintaa ja yhdessäoloa. Kuva: Maija Talja / TMK |
Dokumentoinnin tavoitteena oli paitsi dokumentoida itse kohtaamispaikka, myös sen merkitys kävijöiden näkökulmasta. Museon kokoelmiin tallentui tietoa TOIVOsta osana kävijöiden elämää. Nuorten haastatteluissa kävi ilmi, että monelle kohtaamispaikka on arkea kannatteleva voimavara, joka tarjoaa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta ja turvaa elämän eri tilanteissa.
Kaikille esimerkiksi opiskelu tai työllistyminen ei ole terveydellisistä syistä mahdollista. Eräs haastateltu nuori kertoi, että hänelle toivoa antaa se, että elämässä on itselle merkityksellistä sisältöä. Toiveista suurin on hyvä, tasapainoinen arki. Juuri siihen TOIVO antaa tukea. TOIVOssa osallistuminen tapahtuu täysin oman jaksamisen puitteissa. Sinne voi esimerkiksi mennä vaikkapa aamukahville ja heräilemään sohvalle.
Dokumentointia yhteistyössä kävijöiden kanssa
Ulkopuolisen katse voi saavuttaa vain pintaraapaisun niistä merkityksistä, joita dokumentoitavaan ilmiöön liittyy. Esimerkiksi Nuorten kohtaamispaikka TOIVO on tulvillaan yksityiskohtia; eri huoneilla on omat ominaispiirteensä, hyllyt notkuvat lautapelejä, kirjoja ja askartelutarvikkeita. Kävijöiden kädenjälki on läsnä tilassa esimerkiksi nukkekodissa, jonka yksityiskohtainen sisustus täyttäisi yhteisötaideteoksen määritelmän.
 |
| Live, love, laugh, lol. TOIVOn kävijät ovat jättäneet oman kädenjälkensä nukkekodin sisutukseen. Kuva: Maija Talja / TMK |
Rikastaakseen dokumentoinnin sisältöä Turun museokeskus kutsui kohtaamispaikan kävijät osallistumaan nykydokumentointitempaukseen valokuvaamalla omaa päiväänsä TOIVOssa. Nuorten itse ottamissa kuvissa TOIVOn merkitykset siellä aikaansa viettäville nuorille avautuvat tavalla, joka jäisi muuten huomaamatta.
Toivoa voi saada mitä pienimmistä asioista. Ja vaikka se katoaisi joskus näkyvistä, se ei tarkoita etteikö sitä voisi uudelleen löytää. Ehkä toivoa tuo myös tieto siitä, että vaikkei aina siltä tunnu, jokaisella on paikkansa historian pitkässä jatkumossa? Erään nuoren kommenttia mukaillen: aina ei tule ajatelleeksi, että tämä arki mitä nyt elämme, on tulevaisuudessa historiaa.
Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO edistää joka toinen vuosi järjestettävällä tempauksella nykydokumentointia museoissa ja rohkaisee uusia museoita nykydokumentoinnin pariin. Osallistujamuseot viestivät omista tallennuksistaan tunnisteella #toivontallentajat. Tutustu TAKO-verkostoon täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti