Turun museokeskus sai vuoden 2019 alussa uuden statuksen Varsinais-Suomen alueellisena vastuumuseona. Se tuli käyttöön uuden museolain myötä ja korvasi käytössä olleen maakuntamuseon statuksen. Uuden museolain myötä Suomessa pyritään kehittämään museokenttää ja keskusmuseoiden toimintaa omilla alueillaan. Museokentän verkostoitumisella Varsinais-Suomessa ja maakunnallisella työllä Turun museokeskuksessa on kuitenkin jo pitkät perinteet.
Turun kaupungin historiallinen museo perustettiin vuonna 1881 Turun kaupungin ja sen ympäristön museoksi. Ympäristön käsitettä ei määritelty tarkasti, mutta käytännössä se käsitti alkuun Varsinais-Suomea ja lisäksi siihen rajoittuvia Satakunnan ja Hämeen kuntia. Ensimmäisen viidenkymmenen vuoden aikana alueellinen toiminta rajoittui lähinnä esineiden keruuseen alueelta. Vähitellen myös muihin kuntiin alkoi kotiseutuliikkeen myötä nousta omia museoita ja Turun kaupungin historiallisen museon toiminta ympäröivissä kunnissa muutti luonnettaan yhä enemmän kenttätutkimusten ja uusien museoiden perustamiseen sekä muuhun toimintaan liittyvän neuvonnan suuntaan.
Vuonna 1967 Museoliitto aloitti hankkeen, jossa kaikkien paikallismuseoiden kokoelmat olisi tullut kirjattua keskusrekisteriin. Turun museokeskus, silloinen Turun historiallinen museo, oli tässä toiminnassa alusta alkaen mukana, mutta suuri urakka ei tullut valmiiksi suunnitellussa 10 vuodessa. Tästä hankkeesta jäi kuitenkin alueen museoille ja keskusmuseolle yhteysverkosto, joka mahdollisti myöhemmän kehittymisen maakunnallisessa kokoelmanhallintatyössä. Vuosikymmeniä myöhemmin, kun kokoelmanhallinta digitalisoitui, Turussa pyrittiin saamaan alueen museot mukaan sähköiseen kokoelmanhallintatyöhön. Yhteistä kokoelmanhallintajärjestelmää on tarjottu alueen museoille 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Vuoden 2021 alussa käyttöön otetussa uudessa Aina-kokoelmanhallintajärjestelmässä on Turun museokeskuksen lisäksi käyttäjinä yli 40 varsinaissuomalaista museota. Tärkeä seikka yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän käytössä on sen maksuttomuus ei-ammatillisille museoille.
Suuri askel maakunnallista työtä kohti otettiin vuonna 1974, jolloin Turun linnassa pidettiin ensimmäinen maakunnallinen museokokous. Vuotta myöhemmin valittiin ensimmäinen aluemuseotoimikunta. Tämän jälkeen museokokoukseen on kokoonnuttu vuosittain. Museokokous järjestetään vuosittain Turun linnassa ja sinne kokoontuu alueen museoiden edustajia kuulemaan ja keskustelemaan kentän ajankohtaisista asioista. Museokokous järjestetään yhdessä Varsinais-Suomen museot ry:n kanssa, joka on maakunnassa toimivien museoiden yhdistys. Kyseinen yhdistys kokoaa sekä alueen ammatilliset että vapaaehtoistoiminnalla hoidetut museot yhteen ja luo upean verkoston museotoimijoille taustaan katsomatta. Vuonna 1997 perustettu Varsinais-Suomen museot ry nivoutuu Turun museokeskukseen siten, että toimintaa tehdään ja suunnitellaan paljolti yhdessä ja Turun museokeskuksen aluemuseotutkija toimii yhdistyksen sihteerinä.
Vuodesta 1976 lähtien Museovirasto alkoi jakaa valtiontukea alueellisten museoiden tarpeisiin, ja siitä lähtien Turun museokeskus on voinut tukea paikallismuseoita. Rahoituksen turvin on muun muassa järjestetty kursseja, kiertonäyttelyitä, avustettu kokoelmien hoidossa sekä aloitettu maakunnan kulttuuriympäristön inventointi, ja otettu vastuuta muinaisjäännösten hoidosta. Vuonna 1981 museon nimeksi tuli Turun maakuntamuseo ja museossa aloitettiin ensimmäisenä Suomessa maakunnallinen museotyö. Työ hoidettiin aluksi osa-aikatyönä. Vuodesta 1982 lähtien museolla on ollut työntekijä, joka omistautuu päätoimisesti maakunnalliseen museotyöhön. Tällä hetkellä Turun museokeskuksessa työskentelee aluemuseotutkijan lisäksi kokopäiväisesti neljä tutkijaa maakunnan rakennetun kulttuuriympäristötyön parissa ja kolme arkeologia maakunnan muinaisjäännösten suojelun parissa. Uuden aluevastuumuseostatuksen myötä museoon on saatu myös alueellisesta taidemuseotoiminnasta vastaava apulaisintendentti.
Maakunnallinen yhteistyö ei siis ole Turun museokeskuksen toiminnassa uuden museolain mukanaan tuoma asia, vaan maakunnallinen ulottuvuus on museotyössä ollut pitkään läsnä. Mikä sitten muuttui uuden museolain ja aluevastuumuseon statuksen myötä? Uutta tilannetta voisi pitää eräänlaisena haasteena siitä, miten hyvin pystymme vastaamaan kentältä tuleviin erilaisiin tarpeisiin ja miten hyvin voimme koko suuren työntekijäjoukkomme jokapäiväisessä työssä ottaa huomioon museokentän kollegat ja kanssatoimijat. Ideaali tilanne olisi sellainen, jossa maakunnallisuus lävistäisi koko museotoiminnan. Tällöin aito yhteistyö ja maakunnalliset verkostot olisivat osa jokaisen Museokeskuksen yksikön työtä.
Museoiden lisäksi uusi museolaki kehottaa Turun museokeskusta huomioimaan myös alueen asukkaat yhtä paremmin. Yksi merkittävä uusi avaus Museokeskuksen toiminnassa uuden museolain myötä on museopalveluiden tarjoaminen suoraan maakunnan asukkaille. Toki Turun museokeskus tarjoaa erilaisia palveluita, kuten näyttelyitä ja opastuksia maakunnan asukkaille jo nyt. Näiden tavanomaisten palveluiden rinnalle tulee yhä enenevässä määrin miettiä asiakkaiden tarpeita, joihin voimme alueellisena vastuumuseona vastata. Parhaiten tässä uusien palveluiden tuottamisessa asiakkaille onnistumme, kun kuuntelemme sekä asiakkaita että alueen muita museoita. Yhteistyössä paikallisten museoiden ja asukkaiden kanssa saamme tuotettua mahdollisimman hyvää palvelua niille, jotka sitä kaipaavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti