Punamullan keittoa Kuralan kylämäessä

 Kuralan Kylämäessä keitettiin lauantaina 19.6.2021 punamultamaalia. Teemapäivä oli osa museon kesäohjelmaa.

Punamullan keitto tapahtui Iso-Kohmon pihassa. Punamulta-ukoksi vaatimattomasti esittäytynyt Simo kertoi laittaneensa aamuyhdeksältä kaksi isoa kattilaa kiehumaan. Toisessa kattilassa oli vettä, jonka joukkoon oli sekoitettu rautavihtrilliä. Toisessa kattilassa tehtiin velliä vehnä- ja ruisjauhoista.

Muuripataan sopivat määrät olivat 20 litraa vettä ja 17,5 litraa velliä. Valmista maalia tuli haihtumisen ja veden lisäyksen jälkeen tällä reseptillä noin 40 litraa.

”Jos on mahdollista kuumentaa neste kahdessa erässä ennen yhdistämistä, niin se nopeuttaa toimitusta 1-2 tuntia”, Simo vinkkasi.

Rautasulfaatti eli rautavihtrilli torjuu käsittelemättömään puuhun ilmestyvää sinistäjäsientä, joka aiheuttaa puun luonnollisen harmaantumisen.

 

Kuumenemiseen meni tunti, ja toisen tunnin ajan velli hautui. Sitten säädettiin värisävy lisäämällä italianpunaista ja faluninpunaista punamultajauhetta.

”Värisävyä voi tässä vaiheessa testata ja säätää, lisäämällä jompaakumpaa värijauhetta”, Simo kertoi. Tämän jälkeen lisättiin vernissaa ja suolaa. ”Vernissa parantaa tarttuvuutta”.

Sideaine eli tärkkelys tulee jauhoja keitettäessä. Tässä tilanteessa oli käytettävissä ruis- ja vehnäjauhoja.

Punamullan keittoon kului yhteensä aikaa nelisen tuntia. Seosta pitää sekoittaa koko ajan. Sitten oli vuorossa koemaalaus. ”Hyvä tuli!”, totesi Simo.

 

Punamullan keittoon tarvitaan monenlaisia aineksia ja astioita. Tilaa on hyvä olla riittävästi. Myös astioiden pesuun ja maalin purkitukseen tulee varata aikaa. Punamultaa ei hosumalla valmisteta. Simon apuna toimi koko helteisen kesäpäivän ajan työpari Leena.

Keitetyllä punamultamaalilla aloitettiin heti maanantaiaamulla Kuralan Kylämäen uusien pälkki- eli säleaitojen maalaus, museokeskuksen Yhdessä ympäristössä -projektin kautta ilmoittautuneiden vapaaehtoisten toimesta.

Rautavihtrilli ja suola auttavat osittain maalin säilyvyyteen. Maali tulisi silti säilyttää viileässä ja käyttää viikon sisällä. Säilöntäaineilla voi halutessaan parantaa säilyvyyttä.

 Keskiaikaiseen sarkajakojärjestelmään pohjautuvan tiheän kylärakenteen tonttien pihat erotetaan toisistaan pälkkiaidoilla, jotta Kuralan Kylämäen eri tiloille kuuluneet pihat on helpompi hahmottaa.

 Myös monet Kuralan Kylämäen museoalueen lukuisista rakennuksista on maalattu punamullalla. Suurin osa rakennuksista on maalattu italianpunaisella, mutta Iso-Kohmon päärakennus (kuvassa yllä) on maalattu faluninpunaisella sävyllä.

Alempana on julkaistu Turun museokeskuksella oleva vanha keittomaaliohje. Kuralan Kylämäen muuripadassa valmistettavan maalin resepti on: 37,5 litraa vettä, 3 kg ruisjauhoja, 1,5 kg rautasulfaattia, 3,5 kg italian punaista pigmenttijauhoa, 3,5 kg extrapunaista pigmenttijauhoa, 0,5 litraa vernissaa ja 35 g suolaa.

Ota 17,5 l vettä ja keitä siitä ruisjauhon kanssa kypsä velli, noin 1 tunnin ajan. Kuumenna sillä aikaa padassa loppu vesi kiehuvaksi. Sekoita veteen rautasulfaatti ja ruisvelli. Kiehauta. Lisää pigmenttiä pikkuhiljaa, varo kuohumista. Kuohun saa laskemaan kylmällä vedellä ja liekin sammutuksella. Lisää vernissa ja suola. Sekoita seosta koko ajan, ettei se pala pohjaan.

Kuvat:
Emma Riski ja Kristiina Syrjäsuo / TMK
Alempi aitakuva Johanna Savolainen

 

Kristiina Syrjäsuo
Projektitutkija
Turun museokeskus